Andreas Ehnberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 110
|
« : Lokakuu 20, 2010, 08:03:58 » |
|
Noin klo 8 kaikki oli sekaisin Leppävaarassa: Vartin myöhässä ollut E-juna Helsinki ajettiin väärälle raiteelle 3. Kun matkustajat oli saatu kyytiin, ilmoitettiin että juna on peruuttu. Puun takaa ilmestyi L-juna 8:05 korvaamaan kahta (7:52 ja 8:02) peruuttua A-junaa. 7:46 Y-juna Helsinkiin saapui 8:07 kahdella rungolla ja sai ottaa peruutun E-junan (kolme runkoa) matkustajat mukaan. Y-junalla pääsi kerrankin myös Huopalahteen.
Onkohan lehtikeliä vai jotain muita ongelmia taustalla?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #1 : Lokakuu 20, 2010, 08:19:29 » |
|
Ylen uutiset: "Rikkoutunut A-juna on pysähdyksissä Pitäjänmäen aseman läheisyydessä. Rantaradan liikenne myöhästelee ainain kello 10 saakka. Hieman kello 8 jälkeen Helsinkiin matkalla olleen A-junan paineilmajärjestelmä rikkoontui ja juna pysähtyi Valimon kohdalle. Raiteen tukkiva juna myöhästyttää liikennettä Helsingin suuntaan VR:n liikenteenohjauksen mukaan enintään kello 10 saakka." http://www.yle.fi/alueet/helsinki/2010/10/junarikko_myohastyttaa_liikennetta_rantaradalla_2073245.html
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lari Nylund
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1441
|
« Vastaus #2 : Lokakuu 20, 2010, 09:40:59 » |
|
E-junan peruutus viittaisi tekniseen ongelmaan ja muu myöhästeleminen siitä aiheutuneeksi. Toki oman mausteensa perinteiseen tyyliin on viime viikkoina antanut rantaradalle lehtikelin aiheuttama liukkaus. Ongelma tuskin poistuu ennen kuin Sm1- ja Sm2-kalusto (ei hiekoitusta) katoaa rataverkolta... Lisätään nyt linkki toiseen samanlaiseen keskusteluun http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,2441.msg15871/topicseen.html#msg15871.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #3 : Lokakuu 20, 2010, 13:29:35 » |
|
Miksi hiekoitussysteemiä voi asentaa jälkikäteen, ja onko erlaiset harjasysteemit junan keulalla kokeiltu?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Toni Hartonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 682
|
« Vastaus #4 : Lokakuu 20, 2010, 16:05:36 » |
|
Miksi hiekoitussysteemiä voi asentaa jälkikäteen, ja onko erlaiset harjasysteemit junan keulalla kokeiltu?
Kolme muuta raidetta käytössä, onkohan liikenteen ohjaus ollut ajantasalla? Jotenkin tuntuu että kaikki niin haavoittuvaa. kotikutoinen järjestelmä? A-junan vuoroväli 10min, hoituu vaikka yhdellä raiteella jos halua ja ammattitaitoa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #5 : Lokakuu 20, 2010, 16:45:52 » |
|
Kolme muuta raidetta käytössä, onkohan liikenteen ohjaus ollut ajantasalla? Jotenkin tuntuu että kaikki niin haavoittuvaa. kotikutoinen järjestelmä? A-junan vuoroväli 10min, hoituu vaikka yhdellä raiteella jos halua ja ammattitaitoa.
Jotenkin epäilen nyt voimakkaasti, että Tonilla ei ole ihan hahmotettuna puolenvaihtopaikat ja muut vaihdeyhteydet, puhumattakaan siitä millä raiteilla on laiturit ja millä ei. Ei nimittäin onnistu edes 20 min vuoroväli, jos on Valimossa raide tukossa kaupunkiradan puolella.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lari Nylund
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1441
|
« Vastaus #6 : Lokakuu 20, 2010, 18:47:25 » |
|
Puolenvaihtopaikkoja on Ilmalan ja Huopalahden välillä (Kivihaka) sekä Mäkkylän ja Leppävaaran välillä. Kun liikennettä on Huopalahdessa raiteella 4 aikataulun mukaisesti 5 minuutin välein, niin ei siinä auttaisi vaikka kuinka olisi ajantasalla ja tahtotilaa täynnä...
Mikäli lähdet osoittamaan syyllistävällä sormella johonkin suuntaan, niin kannattaa ottaa perustiedot ensin haltuun ja senkin jälkeen vielä miettiä yön yli, että onko syyllistäminen julkisesti syyllistämisen arvoista...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Pekka Porkkakoski
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 144
|
« Vastaus #7 : Lokakuu 20, 2010, 21:41:36 » |
|
Miksi hiekoitussysteemiä voi asentaa jälkikäteen, ja onko erlaiset harjasysteemit junan keulalla kokeiltu?
Tähän relevanttiin kysymykseen herrat asiantuntijat eivät vielä ole vastanneet. Vaikka kysymys ei otsikkoon ja olleisiin ongelmiin suoranaisesti liitykään, on se silti erittäin ajankohtainen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #8 : Lokakuu 20, 2010, 22:46:38 » |
|
Koska en ole "tekniikan ihmelapsi", en pysty vastaamaan Pekan kysymykseen. Kuten Lari aiemmin jo mainitsi, ainoat yksiköt joista hiekoitusmahdollisuus puuttuu ovat Sm1/-2 sarjan sähköjunat. Kauniainen taisi aikoinaan olla ongelmapaikka näille junille syksyisin, joten "viisaat insinöörit" keksivät muuttaa tehonsäädön ohjausta ("1-kiihtyvyys"), joka olikin varsin onnistunut muutostyö. Eikös tuolla ranta-radalla aamuisin pesty kiskoja, veturijunat hiekoittivat mennessään pahimpia paikkoja jne.? Eri asia on tietysti, kuinka usein hiekan riittävyys kalustossa tarkastetaan ja täydennetään.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2348
|
« Vastaus #9 : Lokakuu 21, 2010, 10:42:36 » |
|
Valmet Oy kyllä tarjosi hiekoituslaitetta porkkanoihin sekä sähköjuniin. Ei kelvannut silloin. Tuskin olisi ollut liian kallis tai jotain.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Mikko Isovirtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 57
|
« Vastaus #10 : Lokakuu 21, 2010, 22:18:44 » |
|
Tämä kuvio on mennyt jotenkin näin:
Pahimpaan ruuhka-aikaan yksi SM1/2-yksikkö puutui totaalisesti Valimoon. Omin voimin yksikkö ei liikkunut metriäkään, mutta toisella SM-yksiköllä avustettuna kyllä.
Kyseisen yksikön perässä oli Flirt ja Flirtin perässä SM4, eli perässätulijoista ei ollut apua. Lähin ja nopeimmin saatavissa oleva soveltuva yksikkö oli vastaan tuleva E-juna, joka ohjattiin raiteelle kolme, jossa se tyhjennettiin matkustajista. Siitä se sitten lähti kohti Valimoa vikaantunutta junayksikköä hakemaan.
Avustamaan lähteneen E-junan perässä kulki S- tai U-juna, joka ohjattiin Leppävaarassa raiteelle neljä, jotta Leppävaara-Huopalahti-välillekin saataisiin jotain liikennetta.
Kyseisen S- tai U-junan perässä kulki Y-juna, joka taasen määrättiin pysähtymään myös Huopalahdessa, jotta myös Leppävaaran raiteelta 2 (jolta em. E- ja S/U-junat olisivat kulkeneet) pääsisi sinne Huopalahteen.
Vaikea sanoa oliko liikenteenohjaus ajan tasalla, tai miten tuo olisi pitänyt paremmin hoitaa, mutta tuolloin töissä olleena voin sanoa että asiakaspalautetta kyllä junissa piisasi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lari Nylund
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1441
|
« Vastaus #11 : Lokakuu 22, 2010, 09:49:34 » |
|
Vaikea on ollut tilanne ja näin tulppa on varmasti saatu nopeimmin pois Valimosta. Kellon aika on tietenkin ollut juuri se haasteellisin eli aamuruuhkassa kello 8 aikaan, Helsingin suuntaan tulossa ainoastaan 3Sm-lähijunia (E8308, Y8442). Onneksi kertautumista runkojen perumisesta ei olisi pitänyt syntyä, koska molemmat ovat menossa huoltoraiteelle vuorojensa jälkeen.
Tämä tapaus tuo hyvin esille Sm1/2-, Sm4- ja Sm5-junien päätykytkimistä aiheutuvan ongelman. Toivottavasti Sm5-junien tilaukset Suomeen jatkuvat myös Pääkaupungin Junakalusto Oy:n tilauksen jälkeen, eikä tilalle mietitä mitään "Sm7-yksiköitä" erilaisella päätykytkimellä...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #12 : Lokakuu 22, 2010, 15:45:22 » |
|
Tämä tapaus tuo hyvin esille Sm1/2-, Sm4- ja Sm5-junien päätykytkimistä aiheutuvan ongelman.
"Ongelman" ydin ei ole niinkään päätykytkimet, Sm4:n mukana esim. kulkee Sm1/2-adapteri. Femmasta en tiedä. Suurempi syy on kaluston yhteensopimattomuus sähköisesti. On aivan eri kertaluokan projekti pistää kalustoa hinaukseen ja hinailla/työnnellä sitä yhteensopimattomalla kalustolla, kuin liittää se toimivaan samanlaiseen, jolloin tilanteesta riippuen yhdistelmä on jopa ajettavissa rikkoutuneesta yksiköstä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #13 : Lokakuu 22, 2010, 19:37:06 » |
|
Estäisikö jokin muuten sellaisen yksinkertaisen rajapinnan käyttöä, että junan eri yksiköiden välillä siirrettäisiin ainoastaan tieto kullakin hetkellä halutusta kiihtyvyydestä tai hidastuvuudesta? Tällainen järjestelmä olisi helppo rakentaa ja eri valmistajien junat voisivat sitten tehdä mitä huvittaa halutun kiihtyvyyden saavuttaakseen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #14 : Lokakuu 22, 2010, 23:41:39 » |
|
En ehkä ole samalla teknisellä tasolla Tuukan kanssa, mutta kuitenkin oma maallinen mielipiteeni. Täysin erilaiset kytkimet estävät eri valmistajien yksiköiden kytkeytymisen toisiinsa - jos edes mekaaninen sopivuus saataisiin yhteneväiseksi, ongelmat vähenisivät huomattavasti (tilaajan syy?). Jo aikoinaan esim. Tanskassa ER-sarjan sähköjunat pystyivät yhteistöhön MF-sarjan dieselkäyttöisten yksiköiden kanssa. Ruotsissa saneerataan vanhaa kalustoa - modernisoidut Td-dieselveturit (ex T44) pystyvät toimimaan yhdessä täysin erilaisten Rd2-sähkövetureiden (ex Rc2) kanssa. "Meidän" suunnittelijamme eivät ole tainneet edes uneksia mahdollisuuksesta Sr1/-2+Dv12/Dr16 - ei luulisi tuon UIC-kaapelin johdotuksen kovin monimutkaisen olevan. Onkohan kellään tietoa, miksi Ruotsissa saneerataan vanhaa kalustoa, eikä suunnitella uuden tilausta kuten Suomessa ?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|