Junakalusto 2020 -keskustelu

[Lari Nylund]

Rautateiden ihmeellisessä maailmassa 10 vuotta on melko mukava tarkastelujakso, että mitä on tapahtunut tai mitä on tapahtumassa... Erään kuvan yhteydessä keskustelu oli suuntautumassa ajatuksiin tulevaisuuden junakalustosta Suomessa, kun sininen kalusto on poistumassa raiteilta. Miksi emme samantien aloittaisi jo pohtimista miltä Suomessa näyttää 10 vuoden kuluttua...

Kilpailutus on todennäköisesti avannut tuolloin jo rataverkon matkustajaliikenteen puolellakin, joten rataverkolla on varmasti useampia toimijoita. Millä taktiikalla VR tuolloin jatkaa? Onko kaikki matkustajajunat on sähköveturivetoisia? Taajamajunat kulkevat Ex-vaunujen muodossa? Tästä voi tulla mielenkiintoinen keskustelu, jossa ei ole kuin arvauksia - ei sitä oikeaa tietoa... kunnes vuonna 2020 voidaan tarkistaa kuinka lähelle osuimme.

Keskustelu on avattu, osallistukaa jos haluatte.

// otsikko muutettu paremmaksi

[[Tunnus poistettu]]

Mikään ei ole niin vaikeaa kuin ennustaminen, etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Joskus 1900-luvulla mietittiin millainen maailma on vuonna 2000 ja kylläpä oli ihmeellisiä utopioita! Koulussa kirjoitettiin joskus 1960 aine aiheesta ja siinähän sitten lenneltiin arkisesti avaruudessa ja ties mitä. Itse asiassa piti kuvailla luokkatovereiden elämänvaiheita, ja yhdessä ennustuksessani osuin oikeaan: Luokkatoverista oli tullut toimittaja joka kirjoitti reportaasin matkustamisesta höyryveturijunalla 2000-luvulla. Näin myös tapahtui.

[Lari Nylund]

Näinhän se Markku on, mutta toisaalta - miksei sitä voisi kokeilla... Täällä lähtee niin usein keskustelut pilviäkin korkeammalle, joten sama kai se on tehdä niille oma keskusteluketjunsa... Mielummin kuitenkin oma ketju kuin kommenteiksi Fey:n aggregaattia esittävän kuvan alle - vaikka virtaa tässä keskustelussa saattaa olla enemmän kuin tuossa aggregaatissa, jos yhtään porukkaa tunnen.

Vuonna 2020 on melkoisen varmaa, että kaikki matkustajaliikenteen käytössä olevien rataosien vetovoimana on sähköveturit/-junayksiköt. Tosin ei kai se mahdottomuus olisi, jos joku pieni pätkä Parikkalasta Savonlinnaan ajettaisiin vielä dieselkalustolla.

[[Tunnus poistettu]]

Minä puolestani arvaan, että nykyisin hiljaiset rataosat ovat matkustajaliikenteen osalta kuolleet ja pääkaupunkiseudun liikenteessä on muutama kilpaileva yritys jotka ajavat toisiaan konkursseihin. Pessimisti kun näes olen.

[Johannes Erra]

Sitä en usko, että IC-vaunuja, edes yksikerroksisia, olisi vuonna 2020 taajamajunissa, ellei sitten aivan marginaalisessa laajuudessa. Ex/Expt/Exy-vaunut ovat ylipäänsä vain muutaman vuoden Eil(f)-kalustoa uudempia.

Pidän ikävä kyllä erittäin todennäköisenä, että muutamalta rataosalta henkilöliikenne on kadonnut kokonaan VR:n harjoittamana. Esimerkiksi nyt uhanalaisista yhteyksistä (Iisalmi-Ylivieska, Seinäjoki-Jyväskylä, Joensuu-Nurmes) tuskin ainakaan kaikkia enää VR liikennöi vuonna 2020. Parhaassa tapauksessa tämä tietysti tarkoittaa uusia operaattoreita. Sellaisten tuloa pidän mahdollisena, mutta pääkaupunkiseudun ulkopuolella en laskisi sen varaan.

Sähkövetureiden kokonaismäärä saattaa jatkosähköistyksestä huolimatta jopa pienentyä hieman, sata veturia Sr3-sarjaa on ihan looginen lukumäärä Sr1-vetureiden korvaajiksi. Sr1-vetureita ei ole 2020 jäljellä kuin korkeintaan murto-osa, täysin toissijaisissa tehtävissä. Sähkökaluston kokonaismäärä kuitenkin on vuonna 2020 selvästi nykyistä suurempi, ennen muuta sähkömoottorijunien lisääntymisen vuoksi. Sm7 on jo käytössä, ja niin on hyvin mahdollisesti myös Sm8. Sähkömoottorijunat ovat korvanneet valtaosan veturijunista monilla lyhyemmillä rataosilla, esimerkiksi Tampere-Pori tai Seinäjoki-Vaasa.

Hiljaisten ratojen henkilöliikenteen väheneminen ainakin VR:n harjoittamana tarkoittaa puolestaan, että dieselveturivetoisia matkustajajunia ei Suomessa enää vuonna 2020 ajeta, paitsi Kolariin, ellei mainittua rataa malmiliikenteen tarpeisiin ole sähköistetty. Dv12-vetureista suuri osa on poistettu ja korvattu uudella veturisarjalla, mutta 25- ja 26-sarjojen vetureita on edelleen jonkin verran myös ajossa. Dr14 on jäänyt historiaan.

Sinisiä vaunuja on edelleen jonkin verran ajossa, mutta vaunut ovat yksinomaan muita kuin tavallisia kakkosluokan vaunuja, toisin sanoen ravintoloita, EFits/Fots-vaunuja, Ems-vaunuja, aggregaattivaunuja (Kolari) jne. Näistäkin vaunuista huomattava osa (poislukien Ems) on saanut uuden vihreän värin.

[[Tunnus poistettu]]

Itse asiassa tuollainen kymmenen vuotta ei ole kovinkaan pitkä aika kaluston muutoksia ajatellen. Ensin tehdään periaatepäätös hankinnoista, sitten varsinainen päätös. Sitten alkaa tarjouskilpailu- ja valtuskierros ja vasta sitten päästään tekemään tilaus ja aloittamaan valmistus. On tehty päätös? ohjausvaunujen hankinnasta, mikähän senkin vaihe on? Valmistuttuaan ne saattavat saada merkittäviäkin muutoksia kalustokuvioissa.

[Jani Järviluoto]

Dv12-vetureista suuri osa on poistettu ja korvattu uudella veturisarjalla, mutta 25- ja 26-sarjojen vetureita on edelleen jonkin verran myös ajossa. Dr14 on jäänyt historiaan.

Saatat olla oikeassa, mutta Wikipedia-artikkeli väittää näiden kahden veturin hylkäämisjärjestyksen olevan toisin päin. Voi kuitenkin olla, että muutama Deeveri jää vielä seeprojen hylkäämisen jälkeenkin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dr14#Sijoitukset

[Kimmo T. Lumirae]

Kymmenen vuotta on tässä mielessä aika lyhyt tarkastelujakso. Tällä hetkellä käynnissä oleva muutos saadaan vietyä loppuun, mutta uusia isoja muutoksia ei mene vielä tuossa ajassa läpi.

Sm 1-2 poistuu mutta on siinä ja siinä, ehtiikö Sr 1 ja Dv 12 poistua uusien vetureiden tieltä, koska uusien vetureiden sarjatoimitukset käynnistyvät vasta tuolla 2015-16. Koska Sm 5 sarjatoimitukset ovat vasta tuloillaan, ei Sm 7 nähdä tarkastelujakson aikana.

Lähiliikenne voidaan kilpailuttaa ennen tarkastelujakson loppua, samoin henkilöliikenne voidaan avata kilpailulle, mutta en usko suuria muutoksia nähtävän henkilöliikennepuolella, sen enempää kuin tavaraliikenteessäkään, jossa tulee kestämään ainakin viisi vuotta, ennen kuin ensimmäinenkään tavaraliikenneoperaattori saa toimintansa operatiiviseen käyttöön asti. Aika monet pienemmät operaattorit tyytyvät varmasti tarkkailemaan tilannetta ennen liikenteen aloituspäätöstä.

Jotkut massakuljetukset saattavat näkyä tietyillä alueilla hyvinkin paljon. Pohjoisen Suomen kaivosliikenteestä ei ole tässä vaiheessa varmuutta, ja toteutuessaan hurjimmat visiot vaativat tiheätä, erittäin raskaiden junien vetoa niin suurilla vetureilla, että sellaisten hankintaa ei ole vielä edes suunniteltu. Niinikään joku Hangon sataman henkilöautokuljetukset Venäjälle saattavat lisätä näkyvässä määrin tavaraliikennettä näillä radoilla.

Moni asia on kiinni poliittisista linjauksista. Yleensä kiivaat vaatimukset kilpailun avaamisesta ja yksityistämisestä ovat tähdänneet nopeiden voittojen tekemiseen pitkäjänteisen liikennepolitiikan sijaan. Siksi onkin hyvin merkityksellistä, minkälainen hallitus Suomessa on seuraavan kahden vaalikauden ajan. Oikeistohallitus tulee pyrkimään VR:n tuottavuuden lisäämisen kautta rautatieliikenteen lievään supistamiseen, jolloin liikennettä siirretään yksityisille kumipyörille, ja samaan aikaan kaikenlaiseen kilpailun esteiden poistamiseen, joka mahdollistaa suurten ulkomaisten kuljetusyritysten tulon esim. Helsingin lähiliikennettä hoitamaan.

Muita mahdollisia liikennepolitiikan suuntia ovat mm. alueellisen lähiliikenteen kehittäminen ja pyrkimykset siirtää tavaraa kumipyöriltä rautateille siellä, missä se on mahdollista, sekä mahdollisesti tukea alueellisia tavaraliikennetoimijoita, jotta saataisiin kuljetusyrityksiä hoitamaan niitä kuljetuksia, joita tällä hetkellä ei rautateillä ole. Mutta nämä ovat poliittisia kysymyksiä, jotka ovat pitkälti vaalituloksista kiinni.

Jokainen miettiköön tykönään, minkälaista liikennepolitiikkaa maassamme pitäisi harjoittaa ja minkälaista ei.

En usko suuriin muutoksiin rautatieliikenteessä vielä ennen vuotta 2020. Nykyisellä Sm3-4 -kalustolla, samoin kuin Sr2:lla on käyttöikää jäljellä kymmeniä vuosia, ja niitä pidettäneen nykyisen kaltaisissa hommissa vielä kauan, varsinkin, kun samaan aikaan rataverkon laajuudessa tuskin ihmeitä tapahtuu.

[Jimi Lappalainen]

Aivan ehdottomasti pitäis saada myös Dr14 museoon. Sillä onhan sekin yksi tärkeimmistä koneista vaihtotyössä, Vr3:n seuraajana. Go Viirukukko!

[[Tunnus poistettu]]

Rataverkon laajuudessa ei kymmenessä vuodessa ehdi paljon tapahtua. Ruuhkasuomessa on tekeillä ja suunnitteilla henkilöliikenteen ratoja, mutta eivät ne kai radikaaleja kalustomuutoksia edellytä. Lisää Flirtejä ja metrojunia tarpeen mukaan. Mahdolliset uudet kaivoshankkeet eivät ehdi saada paljon muutosta tällä aikavälillä.

[Johannes Erra]

Dv12-vetureista suuri osa on poistettu ja korvattu uudella veturisarjalla, mutta 25- ja 26-sarjojen vetureita on edelleen jonkin verran myös ajossa. Dr14 on jäänyt historiaan.

Saatat olla oikeassa, mutta Wikipedia-artikkeli väittää näiden kahden veturin hylkäämisjärjestyksen olevan toisin päin. Voi kuitenkin olla, että muutama Deeveri jää vielä seeprojen hylkäämisen jälkeenkin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dr14#Sijoitukset

Itse asiassa muistin jostakin tuon wikipediassakin esiintyvän vuoden 2019, mutta en muistanut että se olikin vasta poistojen aloitusajankohta. Tällaisilla kaavailluilla poistoajankohdilla on VR:n tapauksessa ollut taipumusta valua ennemmin kauemmas tulevaisuuteen kuin lähemmäs, joten Seeprojen osalta joudun kai sitten tarkistamaan ennustustani. Dv12-sarjan osalta pysyn kylläkin kannassani.

[Tuukka Ryyppö]

Tähän keskusteluun sopinee hyvin linkittää tämä tiedosto taas kerran: http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/c1f9d06d4d67bb53be5273b31907e1f8/1259514444/application/pdf/1848490/071031_RHK_RPP_ERTMS_Suomen_kansallinen_toteutussuunnitelma_AkH.pdf . Eli tuon tiedoston sivulla 24 on kuvaaja siitä, miten VR:n kalustoa suunnitellaan uudistettavan.

[Lauri Uusitalo]

Eli tuon tiedoston sivulla 24 on kuvaaja siitä, miten VR:n kalustoa suunnitellaan uudistettavan.

En väitä, etteikö tuo olisi paikkansapitävä, koska en tiedä. Mutta pitää pitää mielessä että viranomainen on vaihtanut nimeään, VRO on kadonnut ja lamakin vielä. Eli moni asia on muuttunut sitten 2007 esityksen.

[Juha Kutvonen]

Suomen rautatieliikenteen ja -kaluston ennustaminen on tällä hetkellä kenties vaikeampaa kuin koskaan. Emmehän tiedä lainkaan, millaisia rautatieyhtiöitä meillä toimii kymmenen vuoden kuluttua ja millaisella kalustolla ne operoivat. Todennäköisesti VR on ainakin jossain muodossa olemassa liikennöiden pääosin nykyisellä ja lähivuosina hankittavalla kalustolla. Tuolloin vielä käytössä olevien Dr14:n, Dv12:n ja Sr1:n määrät riippuvat siitä, annetaanko mahdollisten uusien rautatieyhtiöiden ostaa VR:n hylkäämää kalustoa.

Uutta sähköveturikalustoa hankittaessa saattaa VR:ltä tulla strateginen päätös kaukojunakaluston painottumisesta moottorijuniin. Onhan kehitys muualla maailmassakin menossa pois veturivetoisista matkustajajunista. Tällöin saattaisi Sm7-sarjan IC-juna hyvinkin ehtiä käyttöön jo vuoteen 2020 mennessä.

[Jani Järviluoto]

Sähköporkkanoita ja -vankkoja voisi hankkia sähköistettäville rataosille. Voi olla, että Dm12:jen tarve pienenee, kun niiden liikennöimiä rataosia sähköistetään.

[Johannes Erra]

Sm 1-2 poistuu mutta on siinä ja siinä, ehtiikö Sr 1 ja Dv 12 poistua uusien vetureiden tieltä, koska uusien vetureiden sarjatoimitukset käynnistyvät vasta tuolla 2015-16. Koska Sm 5 sarjatoimitukset ovat vasta tuloillaan, ei Sm 7 nähdä tarkastelujakson aikana.

Aiemmassa viestissäni pidin Sm7 ja kenties Sm8 -hankintojakin todennäköisinä 2020 mennessä. Selvennykseksi tosiaan on sanottava, etten usko seuraavien Sm-hankintojen kohdistuvan pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen, jossa Sm5 voi hyvin olla vielä kymmenenkin vuoden päästä uusin sarja.

[Ari Palin]

Myöskään muualle Suomeen on tuskin tarvetta uudelle Sm-sarjalle seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Maakunnissa taajamajunaliikenne on sen verran vähäistä, ettei ole kannattavaa tilata uutta sarjaa vain muutamaa kappaletta. Vaikka kaikki Dm12-radat sähköistettäisiin, se tarkoittaisi vain 8 kpl kaksivaunuisia Sm-yksiköitä. Todennäköisintä lieneekin, että jos uusia hankintoja tarvitaan, tilataan lisää Sm5-yksiköitä. Toinen juttu voisi olla sitten, jos liikennettä avattaisiin uusille rataosille yksityisten yhtiöiden voimin. Siihen en kuitenkaan jaksa uskoa, että muita henkilöjunaliikennöitsijöitä ilmaantuisi vielä kymmenen vuoden sisällä. Uusien firmojen ongelma on saada kalustoa. Aloittavalla firmalla ei ole varaa hankkia upouutta kalustoa eikä VR luultavasti myy kalustoaan kilpailijoille. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi hankkia käytettyä kalustoa ulkomailta. Kyseeseen tulisivat raideleveyden puolesta kuitenkin vain entisen Neuvostoliiton alueen maat eikä niillä ole juurikaan tarjolla kelvollista käytettyä kalustoa. Ja jos uusi firma kalustoa jostain saisikin, sen littera ei ehkä olisi Sm-alkuinen, koska Sm-litterat ovat VR:n kaluston käytössä. Tosin, Junakalusto Oy käyttää Sm5-tunnusta, mutta sen kalustolla ajetaankin VR:n hoitamaa liikennettä.

[Jani Järviluoto]

Jos ja kun ELSa-rata valmistuu, Espoo-Salo välille jäisi sähköistetty rataosuus. Tuskin sille välille jäisi kaukojunia. Eli Y-junat voisivat jatkaa Saloon asti tai voisi tulla uusi kirjaintunnus ja juna. Tuskin on kannattavaa tehdä Karjaa-Salo juna, jota ajaisivat Sm5:t.

[Tuukka Ryyppö]

Sm-litteraa ei myönnä VR, vaan liikennevirasto. Kaluston numerot siis tulevat käyttöön kaluston "julkaisuajankohdan" mukaan, liikennöitsijästä riippumatta.

Raideleveyden muuttaminen ei ole mikään maailmanlopun vaikea projekti. Pelkkien uusien telien hankkiminen on paljon halvempaa kuin kokonaisen junan rakentaminen.

[Eero Heinonen]

Sm-litteraa ei myönnä VR, vaan liikennevirasto. Kaluston numerot siis tulevat käyttöön kaluston "julkaisuajankohdan" mukaan, liikennöitsijästä riippumatta.

Raideleveyden muuttaminen ei ole mikään maailmanlopun vaikea projekti. Pelkkien uusien telien hankkiminen on paljon halvempaa kuin kokonaisen junan rakentaminen.

Ai siellä se numerogeneraattori nykyään on... Ennen muinoin, ainakin viime viikolla, se oli kuulemma vielä turvallisuusviranomaisella - ei radanpitäjällä. 

Eipä tuo raideleveyden vaihtokaan ole mikään "näytäs tänne ja eikun uudet telit alle" -tyyppinen juttu. Vehkeestä riippuen täytyy kaventaa (muuttaa) muutakin, esim. jarrujärjestelmä, ja tarpeen vaatiessa veistellä sieltä ja täältä yhtä ja toista tai lisätä jos jonkun sortin aparaattia. Telit sattuvat myös olemaan suuremmissakin tuotantoerissä kiskokaluston kalleimpia komponentteja - saatika sitten, että niitä tehtäisiin Suomen leveydelle jokin pieni satsi. Rahalla tietysti saa ja rautahevosella pääsee.

Käyttöönottolupien hankkimisineen melko työlästä, mutta yleensä sentään edullisempaa kuin täysin uuden tekeminen.

[Jouni Seilonen]

Aiemmassa viestissäni pidin Sm7 ja kenties Sm8 -hankintojakin todennäköisinä 2020 mennessä. Selvennykseksi tosiaan on sanottava, etten usko seuraavien Sm-hankintojen kohdistuvan pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen, jossa Sm5 voi hyvin olla vielä kymmenenkin vuoden päästä uusin sarja.

Asiasta selvän saadakseni kysyisin, tarkoittaako Sm7 tai Sm8 mahdollisesti Pendolino-tyylistä kaukoliikenteen sähkömoottorijunaa?

[Johannes Erra]

Kysymyshän on pelkästä spekulaatiosta, mutta ensimmäistä viestiäni kirjoittaessani ajattelin Sm7-junan olevan jokin Sm5:ttä muistuttava, mutta hiukan pidemmille matkoille suunniteltu juna, nimenomaan VR:n käyttöön. Esimerkiksi Tampere-Pori tai Seinäjoki-Vaasa voisivat olla ihan mahdollisia käyttökohteita, periaatteessa myös esimerkiksi Kouvola-Kotka -tapainen liikenne. Sm1-sarjaa tuskin on jäljellä yhtään junaa 2020, ja Sm2-sarjaankin on mahdollisesti tehty poistoja. Vaikka Sm5-sarjaa tehtäisiin huomattaviakin lisätilauksia, Junakalusto Oy:n junina niitä tuskin Keravaa pohjoisempana nähdään. Sm8-junan ajattelin Pendolinon seuraajaksi. On muistettava, että vuonna 2020 ensimmäiset Pendolinot tulevat olemaan jo 25 vuoden iässä. Samanikäisinä esimerkiksi Dm8-sarja oli jo kokonaan pois kirjoilta ja Dm9-sarja käytössä enää kaksivaunuisena versiona Uudenkaupungin radalla.

[Sakari Kestinen]

Myöskään muualle Suomeen on tuskin tarvetta uudelle Sm-sarjalle seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Maakunnissa taajamajunaliikenne on sen verran vähäistä, ettei ole kannattavaa tilata uutta sarjaa vain muutamaa kappaletta.

Milläs kalustolla Tampereen, Turun ja Oulun lähilikennettä oli tarkoitus liikennöidä?

Todennäköisintä lieneekin, että jos uusia hankintoja tarvitaan, tilataan lisää Sm5-yksiköitä.

Tai sitten ei, koska Sm5 voi olla moniin liikennetarpeisiin liian suurta kalustoa.

Toinen juttu voisi olla sitten, jos liikennettä avattaisiin uusille rataosille yksityisten yhtiöiden voimin.

Ei sitä liikennettä varsinaisesti "avata", vaan VR:n totaalista yksinoikeutta ei jatketa 1.1.2020.

Siihen en kuitenkaan jaksa uskoa, että muita henkilöjunaliikennöitsijöitä ilmaantuisi vielä kymmenen vuoden sisällä. Uusien firmojen ongelma on saada kalustoa. Aloittavalla firmalla ei ole varaa hankkia upouutta kalustoa eikä VR luultavasti myy kalustoaan kilpailijoille. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi hankkia käytettyä kalustoa ulkomailta.

Tällä hetkellä uskaltaisin lyödä vetoa, että vuosikymmenen loppuun mennessä maassamme on yksityisomisteinen henkilöliikenneoperaattori, joka liikennöi kuntien ja valtion omistaman kalustoyrityksen junilla.

[Marko Manninen]

Rataverkosto 2020:

Uusia merkittäviä ratoja ei hirveästi ole rakennettu. Ainoastaan Kehäradan pariksi Pisara-rata. Pohjoisen kaivosradoista olisi selkeät päätökset mitä tehdään tai oltaisiin jo aloitettu. Sähköistyksiä Kolariin, Iisalmi-Ylivieska, Pieksämäki-Joensuu, Uuteenkaupunkiin ja Hankoon. Nopeuden nostoja on suoritettu ympäri Suomea muutama. Klaukkalan ja Lohjan suunnan radat toteuttamista vailla valmiit.

Kalusto 2020:

Pendoliino ja IC2 hoitavat suurimman vastuun. IC1 vaunuja on siirretty esim. Yöjuniin ja Pori-Tampere ja Oulu-Kajaani liikenteeseen. IC2 vaunuja on tilattu nykyisten tilauksien jälkeenkin kymmeniä, mutta rupeaa saavuttamaan 2020 täyden kalusto määrän. Vankat on siirtynyt VR:ltä pois tai yksityisten käyttöön hiljaisemmille yhteyksille. Sm1 poistunut, Sm2 poistumassaa, Sm5 tilauksia tullut lisää nykyisten, Sr1 poistumassa, Sr3 tilaukset kesken, Dm12 poistumassa ja Uudet Dieselit tilaus kesken. Siniset poistunut kaikesta VR:n liikenteestäMitään uusia malleja en näe vielä tulevan ainakaan VR:n käyttöön tänä aikana.

Linjasto 2020:

Samoilla linjoilla mennään kaukoliikenteessä, kuin nytkin. Turun taajamaliikenne avattu yhtiönä toimii Turun seudun junakalusto. Kalustona toimii Sm4 kalusto. Hankoon ajetaan Sm4 ja Kirkkonummelle saakka Sm5 Nikkilään Sm5. Vr lopettanut Seinäjoki Jyväskylä välin liikenteen. Seinäjoki-Vaasa liikenteeseen on siirretty Sm4 ja Kaukokunat eivät pysähdy välillä lainkaan. Tampereen taajamaliikenne toteuttamista vaille valmis.

Tulevaisuus 2020:

Monta pitkälle suunniteltua oikorataa, (Elsa, Heli) suunnitelu toteutettavaksi seuraavalla vuosikymmenellä ja pohjoisen kaivosradat. Yhteinen poliittinen tahto: "Rautateissä on Suomen tulevaisuus"

[Antti Tapani Häkkinen]

Sm 1-2 poistuu mutta on siinä ja siinä, ehtiikö Sr 1 ja Dv 12 poistua uusien vetureiden tieltä, koska uusien vetureiden sarjatoimitukset käynnistyvät vasta tuolla 2015-16. Koska Sm 5 sarjatoimitukset ovat vasta tuloillaan, ei Sm 7 nähdä tarkastelujakson aikana.

Aiemmassa viestissäni pidin Sm7 ja kenties Sm8 -hankintojakin todennäköisinä 2020 mennessä. Selvennykseksi tosiaan on sanottava, etten usko seuraavien Sm-hankintojen kohdistuvan pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen, jossa Sm5 voi hyvin olla vielä kymmenenkin vuoden päästä uusin sarja.

Löysin netissä sivuston joka ilmoittaisi Sm7 hankinnan vuodelle 2015. Onko tämä totta?