Kielten tärkeyksistä

[Tuukka Ryyppö]

Kuvan http://vaunut.org/kuva/66609 keskusteluissa muodostui keskustelua siitä, miten järkevää tai tarpeellista eri kielten osaaminen on Suomessa.

Haaviston Harri esitti, että englannin kieli syö suomen kielen asemaa Suomessa ja toi esiin, että saksalaiset, kiinalaiset ja  ranskalaisetkaan eivät yleisesti ottaen osaa vieraita kieliä.

Minä olen sitä mieltä, että näiden muiden maiden kielitaidon huonous on lähinnä niiden maiden häpeä, ei tila johon Suomessa tulisi pyrkiä.

Toivoisin tähän ensisijaisesti Harrin kommenttia siitä, mikä kannassani mättää ja mahdollisesti myös korjausta käsitykseeni siitä, mitä hän yrittää sanoa.

Lisäksi keskusteluun liittyi myös aihe pakollisen ruotsinopetuksen tarpeellisuudesta.. Siihen sanoisin, että pidän nykytilannetta myös suomenruotsalaisten kannalta huonona, koska se saa yksikieliset suomenpuhujat ajattelemaan negatiivisemmin suomenruotsalaisista. Koen kuitenkin, että suomenruotsalaisten asema on tärkeää pitää hyvänä, koska kyseinen kielivähemmistö edustaa ainutlaatuista kulttuuria, jonka häviämisen riski on olemassa.

[Arto Lopia]

No pitääkö kansa jakaa kansallisuuksiin, eli syntyperältään suomenruotsalaisiin ja suomalaisiin? Jos koko kaksikielisyyttä ei olisi, niin tätä ja montaa muutakaan keskustelua ei tarvitsisi käydä. Kaksikielisyydellä tässä yhteydessä tarkoitan ruotsinkielen nykyisenkaltaista asemaa.

[Harri Haavisto]

Haaviston Harri esitti, että englannin kieli syö suomen kielen asemaa Suomessa ja toi esiin, että saksalaiset, kiinalaiset ja  ranskalaisetkaan eivät yleisesti ottaen osaa vieraita kieliä.

Jos haluat että jatkan kekustelua, älä esitä omia mielipiteitäsi ja -kuvitelmiasi toisten mielipiteenä, kiitos.

[Arto Lopia]

Ja englanninkieltä ei kai ole mitenkään päätetty ottaa "viralliseksi maailmankieleksi" siitä on muodostunut sellainen.

[Harri Haavisto]

Kuvan http://vaunut.org/kuva/66609 keskusteluissa muodostui keskustelua siitä, miten järkevää tai tarpeellista eri kielten osaaminen on Suomessa.

Haaviston Harri esitti, että englannin kieli syö suomen kielen asemaa Suomessa ja toi esiin, että saksalaiset, kiinalaiset ja  ranskalaisetkaan eivät yleisesti ottaen osaa vieraita kieliä.

Jos katselet kriittisin silmin suomalaista katukuvaa, mediaa tai  näitä erilaisia keskustelupalstoja, niin huomaat kuinka englannin kieliset ilmaisut valtaavat jatkuvasti enemmän alaa. Englanti syö suomea sisältäpäin, korvaamalla suomalaisia ilmaisuja ja ulkopäin vähentämällä  suomen kielen käyttöalaa (koulutus, tiede, työelämä jne.)

Kiinalaisten kielitaidosta en tiedä muuta kuin sen että heidän kirjoittamansa englantin on usein lähes käsittämätöntä koska en tunne kiinan kieltä ja kulttuuria (saksalaisten, ruotsalaisten, suomalaisten ja ranskalaisten englannista saan paremmin selvää, koska osaan jonkin verran ko. kieliä).

Ranskalaisista ja saksalaisista todesin, että heidän kielitaitonsa on laajempaa kuin suomalaisilla, joilla kielitaito rajoittuu nykyään yleisesti vain ja ainostaan englantiin.

Minä olen sitä mieltä, että näiden muiden maiden kielitaidon huonous on lähinnä niiden maiden häpeä, ei tila johon Suomessa tulisi pyrkiä.

Tunnut arvostavan kielitaitona vain englantia, et muita kieliä, joita mm. Ranskassa opetellaan ja puhutaan enemmän kuin Suomessa. Pelkän englannin osaaminen ei ole kielitaitoa, se on hävettävää ja pahanlaatuista kielitaidottomuutta (josta alkaa olla jo haittaa myös Suomen taloudellekin).

Kärjistäen ja piruillen: Miksi koko maailman pitää kärsiä siitä, että pikku-Tuukka, joka valitsi koulussa väärän kielen ja koska pikku-Tuukka ei halua opetella muita kieliä, muun maailman pitää vain opetella kiltisti englantia.

[Harri Haavisto]

Ja englanninkieltä ei kai ole mitenkään päätetty ottaa "viralliseksi maailmankieleksi" siitä on muodostunut sellainen.

Malheureusement...

Ja sanoisin että tuo "virallisen maailmankielen" asemakin on suurimmalta osaltaan vain vajavaisen kielitaitomme aiheuttamaa harhaa, koska näkökulmamme maailmaan on yksipuolisen englannin kielinen.

[Arto Lopia]

Ja englanninkieltä ei kai ole mitenkään päätetty ottaa "viralliseksi maailmankieleksi" siitä on muodostunut sellainen.

Malheureusement...

Ja sanoisin että tuo "virallisen maailmankielen" asemakin on suurimmalta osaltaan vain vajavaisen kielitaitomme aiheuttamaa harhaa, koska näkökulmamme maailmaan on yksipuolisen englannin kielinen.

Harmi kun vaikkapa 1500-luvulla ei ollut minkäänlaisia nauhureita! Mielenkiinnolla kuuntelisin silloista suomenkieltä, mahtaisiko siitä saada selkoa? Kieletkin kai kehittyy?

Minkä sille voi jos englanninkieli vaan tunkee joka paikkaan, siinä ei "pikku Tuukan" Harrin tai Artonkaan mielipiteet paljoa paina... Sitä kieltä nyt on vaan helppo oppia, kun sitä jokapaikasta tyrkytetään! Huom. jos vaikka Harrin käytössä jokin muu kieli onkin keskeisempi, se ei tosiasioita miksikään muuta.

Miksei franskaa, tuota aikoinaan diplomatian kieleksi valittua kieltä sitten joka paikassa moloteta?

[Tuukka Ryyppö]

Englanninkieliset ilmaukset "syövät suomea sisältäpäin" lähinnä lainaamalla sanastoa, joka sitten suomalaistetaan. Jos sana "achievement" ilmaantuisi suomeen, se ottaisi muoton "äkiivmentti", joka luultavasti vakiinnuttuaan muuttuisi seuraavan tai sitä seuraavan sukupolven käytössä vielä suomalaisempaan muotoon. Tällaisen kokisin oikeastaan aika luonnolliseksi ja turvalliseksi kielen kehitykseksi.
Esimerkkejä suomen sanoista, jotka on lainattu muista kielistä: sääliä (venäjä), siisti (venäjä), kaunis (germaaninen), kuningas (germaaninen), laiva (balttilainen), kirves (balttilainen), kirkko (germaaninen), koni (venäjä), lotja (venäjä), palttoo (venäjä), tyrmä (venäjä), hai (saksa), auto (saksa/kreikka), filosofia/psykologia/matematiikka/jne. (kreikka), pitsa (italia). Onko näiden kielten käyttö suomen sanoissa aiheuttanut suomen kielen tuhon? Mielestäni ei. Muutoksen ehkä, tuhoa kuitenkaan ei.
Kielen säilyvyyden kannalta tärkeintä tuntuu olevan kieliopin ja ehkä myös fonetiikan pysyminen suunnilleen stabiileina. Suomen poikkeuksellinen taipumus muokata vierassanat oman äännejärjestelmän mukaiseksi on aika hyvä tapa pitää kieli elossa. Se tukee myös kieliopin pysymistä.

Itse asiassa englannista lainattujen sanojen määrä on muussa kuin ammattikielessä erittäin vähäinen. Nyt nopeala ajattelulla ei tule mieleeni yhtäkään. Varmasti niitä kyllä silti on olemassa. Ammattikielissä taas sanalainojen suhteellinen osuus puheesta on aina ollut valtaisa, joten kun ne eivät ole ennenkään vuotanut ammattikohtaisten slangien ulkopuolelle, on koe riskiä, että niin kävisi nytkään.

Saksassa siten asuneena, että suurin osa kaveripiiristäni oli ranskankielisiä, en oikein osaa olla yhtä mieltä kanssasi väitteestä, että saksalaisten tai ranskalaisten kielitaito olisi jotenkin erityisen "laajaa". Ranskalaiset osaavat lähinnä ranskaa ja englantia. Teehuoneella, jolla olin Berliinissä vapaaehtoistyössä, puhuivat ranskalaiset espanjalaisten ja italialaisten vieraitten kanssa lähinnä englantia - lukuunottamatta poikkeustapauksia, joissa italialainen tai espanjalainen oli opiskellut ranskaa. Näitä poikkeustapauksia tuntui valitettavasti olevan vastaava määrä kuin Suomessakin. Saksalaiset tuntuivat osaavan vieraista kielistä joko englantia tai sitten eivät mitään. Jo Ranskassa asuessaan saksaa oppineisiin ranskalaisiin en törmännyt (jonkun verran oli kyllä porukkaa, jolla oli takanaan vähäisiä saksanopintoja, mutta ei ennen maahantuloa mitään varsinaista kielitaitoa). Oikeasti ranskantaitoisiin saksalaisiin en törmännyt. Muutamiin kyllä, jotka olivat ranskaa joskus opiskelleet, mutta eivät sitä puhuneet sitä senkään vertaa kuin minä puolitoista kurssia lukiossa opiskellut.
Tämä tietysti Berliinissä, asiantilaa länsirajan läheisyydessä en tiedä.

Ranskalaisten arvaisin osaavan italiaa ja espanjaa suhteellisen hyvin, koska ranskalaiselle italian opiskelu on yhtä helppoa kuin viron opiskelu suomalaiselle. Sitä sitten en tiedä, ovatko italiantaitajat Ranskassa silti yhtä harvinaisia kuin virontaitajat Suomessa.
Kaiken kaikkiaan sanoisin, että koska suomalaista merkittävästi suurempi osuus osaa mitään vierasta kieltä kuin mikä on asian laita vaikkapa ranskassa tai saksassa, sanoisin suomalaisten kielitaidon olevan laajempi. Kieltämättä saksassa ainakin tuntui etenkin ranskan opiskelu korvanneen usein englanninopiskelun, mutta koska ranskaa opiskelleet eivät olleet juurikaan törmänneet tilanteisiin, joissa he olisivat kielitaitoaan päässeet käyttämään, kieli on ruostunut heiltä pois.

Väite siitä, että arvostaisin kielitaitona vain englantia kuulostaa vähän hassulta sanottuna ihmisestä, joka puhuu seitsemää kieltä (tai kuutta ja puolta, venäjäntaitoni ovat yhäkin huomattavan kömpelöt..) kieltä. Pelkän englannin osaaminen oman äidinkielensä lisäksi on kielitaitoa samoissa määrin kuin pelkän italian, pelkän swahilin tai pelkän kreikan osaaminen on kielitaitoa. Pyrin itse aina tilaisuuden tullen puhumaan kunkin ihmisen kanssa hänen äidinkieltään ja jos meillä on jokin muukin yhteinen kieli kuin englanti, pyrin käyttämään sitä. Kannustan myös aktiivisesti muista maista muuttaneita oppimaan suomen kieltä, mikä myöskin olisi outoa ihmiseltä, jonka mielestä suomi ei vieraana kielenä olisi englannin arvoinen.

Ilmeisesti suomalaisten huonolla kielitaidolla viittaat huonoon venäjäntaitoon, jonka ongelmallisuudesta olemme tietysti samaa mieltä. Venäjä todellakin on Suomen suurin kauppakumppani. Toisaalta, suurin osa ulkomaankaupasta käydään sellaisten maiden kanssa, joiden kanssa kommunikoidaan lähinnä englanniksi. Sikäli siis englanninopiskelua on vaikea nähdä Suomen taloudelle haitallisena asiana. Jos englantia opiskelleet  olisivat englannin sijaan opiskelleetkin venäjää, Suomen taloudelle olisi vastaava haitta heidän englannintaidottomuudestaan kuin sille nyt on venäjäntaidottomuudesta.
Sen, että mahdollisuus venäjän opiskeluun tarjottaisiin selvästi suuremmalle osalle kansasta, näkisin kyllä tarpeelliseksi parannukseksi tämän maan hyvinvoinnin kannalta. Tällöinhän venäjää voisi halutessaan myös opiskella englannin /sijasta/, kuten nyt tehdään varsin usein ranskan ja saksan kohdalla - joskin silloinkin rinnalle otetaan lähes poikkeuksetta englanti ja ranska sekä saksa ruostuvat ennen lukion loppua pois liian vähäisten käyttömahdollisuuksien takia.

Pikku-Tuukka ei koe valinneensa koulussa yhtäkään väärää kieltä, kun on opiskellut siellä englantia, saksaa ja ranskaa.
Pikku-Tuukka kuitenkin kokee, että on kansainvälisen kommunikaation kannalta erittäin hyödyllistä, että on yksi kieli, jota periaatteessa kaikki osaavat. Tämän hyödyllisyys tuli Berliinissä erityisen hyvin esille, kun Pikku-Tuukka teki projekteja ruotsalais-venäläis-saksalais-suomalais-portugalialais-virolais-hollantilais-makedonialais-puolalaisessa järjestössä sekä skotlantilais-tanskalais-ranskalais-venäläis-suomalais-saksalaisessa vapaaehtoiskahvilassa. Näiden projektien toteuttaminen olisi ollut todennäköisesti mahdotonta, jos ei olisi ollut olemassa yhtä tiettyä kaikkien ryhmien jäsenten sujuvasti puhumaa kieltä. Onneksi oli. Tiedonvaihto projektien sisällä olisi ollut paljon vaikeampaa, jos osa porukasta olisi kyenyt kommunikoimaan keskenään vain ranskaksi, osa vain saksaksi ja osa vain hollanniksi. Tai sitten projektiin olisi päätynyt vain vaikkapa ranskaa taitava osa porukasta, jolloin se olisi vähäisen toimijamääränsä takia päätynyt olemaan vähemmän toimiva.

Lopuksi vielä pieni huomautus Artonkin suuntaan:
Suomi on Euroopassa siitä poikkeuksellinen kieli, että se muuntuu hyvin merkittävästi hitaammin kuin muut kielet. Kalevalan säkeet ovat osin jopa jostain ties mistä ajalta ennen ajanlaskun alkua ja silti ne ovat yhäkin pääosiltaan ymmärrettävissä. 1500-luvun suomen ymmärtäminen ei ole edes kunnolla epäsujuvaa. Suomen kielen muuttumattomuuteen arvaisin suurimmaksi syyksi suomen erittäin jäykän äännerakenteen. A, E, H, I, J, K, L, M, N, O, P, R, S, T, U, V, Y, Ä, Ö ja Ŋ, eli 20 äännettä on kaikki, mitä yleisesti pidetään suomalaisena äännerepertuaarina. Siihen päälle voidaan heittää vielä Š, mutta sekin tuntuu usein helposti korvautuvan S:llä. Ja sitten ainakin R:llä ja H:lla merkitään kumpaisellakin kahta eri äännettäniitä seuraavien kirjaimien mukaan (vrt. "paha" ja "pahka" sekä "kara" ja "karma", mutta koska näissä tapauksessa nämä eri äänteet eivät ikinä voi esiintyä samassa paikassa, ne ovat kielen rakenteen kannalta käytännössä samat.
Esimerkiksi englanti kuitenkin on muuttunut jo ihan tuhannessakin vuodessa käytännössä mahdottomaksi ymmärtää. Tästä hyvä osoitus on Beowulf, joka on esimerkki englannista sellaisena kuin se oli tuhatkunta vuotta sitten: http://www.fortunecity.com/victorian/eliot/722/Finnsbrg.htm#finnfrag .

[Harri Haavisto]

Minkä sille voi jos englanninkieli vaan tunkee joka paikkaan, siinä ei "pikku Tuukan" Harrin tai Artonkaan mielipiteet paljoa paina... Sitä kieltä nyt on vaan helppo oppia, kun sitä jokapaikasta tyrkytetään!

Ja tuolla asenteella ettei asialle voi mitään tilanne senkun aina vain pahenee...

[Harri Haavisto]

Englanninkieliset ilmaukset "syövät suomea sisältäpäin" lähinnä lainaamalla sanastoa, joka sitten suomalaistetaan. Jos sana "achievement" ilmaantuisi suomeen, se ottaisi muoton "äkiivmentti", joka luultavasti vakiinnuttuaan muuttuisi seuraavan tai sitä seuraavan sukupolven käytössä vielä suomalaisempaan muotoon. Tällaisen kokisin oikeastaan aika luonnolliseksi ja turvalliseksi kielen kehitykseksi.

Kielen säilyvyyden kannalta tärkeintä tuntuu olevan kieliopin ja ehkä myös fonetiikan pysyminen suunnilleen stabiileina. Suomen poikkeuksellinen taipumus muokata vierassanat oman äännejärjestelmän mukaiseksi on aika hyvä tapa pitää kieli elossa. Se tukee myös kieliopin pysymistä.

Valitettavasti nykyisellä sanatulvalla sopetumiskyky on ilmeisesti ylitetty, englannin sanoja ei enää muokata suomenkieleen ja kielioppikin rapautuu selkeästi englannin kielen suuntaan.Erilaisia keskustelualueita seuranneena tuntuu että osa suomalaista on jo hukannut kyvyn ilmaista itseään kunnolla suomeksi koska jo lyhyeenkin viestiin täytyy sotkea sontaa (englantia) sekaan.

Itse asiassa englannista lainattujen sanojen määrä on muussa kuin ammattikielessä erittäin vähäinen. Nyt nopeala ajattelulla ei tule mieleeni yhtäkään. Varmasti niitä kyllä silti on olemassa. Ammattikielissä taas sanalainojen suhteellinen osuus puheesta on aina ollut valtaisa, joten kun ne eivät ole ennenkään vuotanut ammattikohtaisten slangien ulkopuolelle, on koe riskiä, että niin kävisi nytkään.

Monella alalla ei enää kohta ole suomenkielistä ammattisanastoa tai -kieltä, koska kommunikointi tapahtuu pelkästään englanniksi, myös suomalaisten kesken.

Ilmeisesti suomalaisten huonolla kielitaidolla viittaat huonoon venäjäntaitoon, jonka ongelmallisuudesta olemme tietysti samaa mieltä.

Minä viittaan suomalaisten huonolla kielitaidolla huonoon espanjan, ranskan, saksan, venäjän, portugalin, arabian, ruotsin, viron jne. taitoon.

[Timo Valtonen]

Kautta aikojen on ollut kieliä, jotka ovat kohonneet samankaltaiseen lingua francan asemaan kuin mitä englanti on tänään. Euroopassa Antiikin ajoilla kreikka ja latina olivat sellaisia kieliä, myöhemmin ranska ja saksa. Välillä vieraan kielen vaikutusta omaan kieleen on haluttu lisätä (on puhuttu sivistyssanoista), välillä taas vähentää (on puhuttu kielen puhtaudesta). Joskus kehityksen vaikuttamiseen on onnistuttu, yleensä kuitenkaan ei.

Brittiläinen kielitieteilijä Nicholas Ostlerin mielestä tietty kyllääntymisaste on jo saavutettu, englanti on kautta aikojen suurin ja viimeinen lingua franca. Seuraavaksi tulee Baabelin sekasorto mikäli ei saada aikaiseksi virtuaalikieltä. Hänen uusimmasta kirjastaan "The Last Lingua Franca: English Until the Return of Babel" kerrotaan täällä: http://www.tnr.com/print/book/review/tongues-twisted

Korkealentoisia ajatusrakennelmia, mutta tavallisen taatelintallaajan on kuitenkin syytä olla pragmaattisempi. Vieraita kieliä on pakko osata jos on mieli olla mukana kanssakäymisessä oman kielialueensa ulkopuolella. Niinpä vieraat kielet on laitettava oman käytön kannalta tiettyyn tarpeellisuusjärjestykseen. Ranskan vaihe kansainvälisen kommunikoinnin yleiskielenä on jo ohi eikä ranskankielisiin törmää Suomessa kovinkaan usein. Saksa on jo tärkeämpi, vaikka venäjä alkaa pikku hiljaa ohittaa sitä. Koko Suomi huomioon ottaen virokin lähestyy ruotsin tärkeyttä. "Yleinen" ei kuitenkaan riitä yksinään, mutta harva peruskoululainen voi tietää omaa tulevaa tarvettaan. Siksi puolustan tiettyä "pakkoa", vaikka motivaatio olisikin heikkoa. Lisäksi tarvitaan tiettyä asennekasvatusta siihen, että muitakin kieliä joutuu koulunkin jälkeen oppimaan. Itse jouduin kuuden koulukielen oppimisen jälkeen perehtymään vielä neljään. Kyllä Siperia opetti!

[Topi Lajunen]

Minä viittaan suomalaisten huonolla kielitaidolla huonoon espanjan, ranskan, saksan, venäjän, portugalin, arabian, ruotsin, viron jne. taitoon.

Jos osaat espanjaa, pärjäät espanjankielisissä (ja ehkä portugalinkielisissä) maissa. Jos osaat ranskaa, pärjäät ranskankielisissä maissa. Jos osaat saksaa, pärjäät saksankielisissä maissa. Jos osaat venäjää, pärjäät venäjänkielisissä maissa. Jos osaat portugalia, pärjäät portugalinkielisissä (ja ehkä espanjankielisissä) maissa. Jos osaat arabiaa, pärjäät arabiankielisissä maissa. Jos osaat ruotsia, pärjäät Ruotsissa (ja paikoin muissa pohjoismaissa). Jos osaat viroa, pärjäät Virossa.

Jos haluat pärjätä kaikissa mainituissa maissa, pitää osata kaikkia mainittuja kieliä. Siihen harva kykenee. Seuraavaksi paras vaihtoehto onkin osata englantia. Tästä syystä ehdottomasti ainoa järkevä kieltenopiskelujärjestys Suomessa on: 1) Suomi, 2) Englanti, 3) muut. Ja tietenkin, mitä useampi kieli, sen parempi, kieltenoppimiskyvyn mukaan.

[Harri Haavisto]

Minä viittaan suomalaisten huonolla kielitaidolla huonoon espanjan, ranskan, saksan, venäjän, portugalin, arabian, ruotsin, viron jne. taitoon.

Jos osaat espanjaa, pärjäät espanjankielisissä (ja ehkä portugalinkielisissä) maissa. Jos osaat ranskaa, pärjäät ranskankielisissä maissa.

Ranska on edelleen maailman opetelluin vieras kieli, joten sillä ja espanjalla pärjää muuallakin kuin vain ranskassa tai espanjaa puhuvissa maissa.

Seuraavaksi paras vaihtoehto onkin osata englantia. Tästä syystä ehdottomasti ainoa järkevä kieltenopiskelujärjestys Suomessa on: 1) Suomi, 2) Englanti, 3) muut. Ja tietenkin, mitä useampi kieli, sen parempi, kieltenoppimiskyvyn mukaan.

Englanti tuhansine eri versioineen on nykypäivänä lähinnä kommunikaatiohaitake eikä sillä pärjää kaikkialla.

Lisäksi Suomessa ei todellakaan ole pulaa englannin osaajista, pikemminkin erittäin paha ylitarjonta, joten järkevämpää olisi opetella ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen jokin muu kieli kuin englanti.

Valittevasti vain Suomessa kaikkien on opeteltava puoliväkisin englantia, ilman että järkevämpiä vaihtoehtoja olisi tarjolla ja tilanne huonee kaiken aikaa.

[Tuukka Ryyppö]

Ranska on edelleen maailman opetelluin vieras kieli, joten sillä ja espanjalla pärjää muuallakin kuin vain ranskassa tai espanjaa puhuvissa maissa.

Sen, että ranska on paljon opeteltu kieli, uskon. Sitä sen sijaan en, että se olisi paljon /opittu/ kieli.
Missä muissa maissa kuin Ranskassa, Belgiassa, osassa Kanadaa ja Afrikassa sijaitsevissa Ranskan entisissä siirtomaissa pärjää ranskalla?
Ranska voi olla maailman opetelluin vieras kieli, mutta englanti on kyllä varmasti maailman osatuin vieras kieli.

[Timo Valtonen]

En vieläkään ole vakuuttunut siitä, että ranska olisi maailman opetelluin kieli. Googlaamalla löytyi mielenkiintoinen sivu http://faculty.ignatius.edu/turner/languages.htm linkkeineen lähdemateriaaliin, jossa maailman tärkeimmät kielet on laitettu eri kriteereillä tärkeysjärjestykseen.

Puhutuimpana kielenä ranska sijoittuu sijalle 11, vaikutusvaltaisimpien kielien listalle sijalle 13, mutta kakkoskielenään ranskaa käyttävien listalle ensimmäiseksi. Kun yhdistetään kakkoskielenä ja ykköskielenä ranskaa käyttävien määrät sijaluku onkin vasta 5. Edelle pääsevät mandariinikiina, englanti, espanja ja venäjä.

Oma siperiaopettaa -kokemukseni ranskan kielen osalta oli kun ajoin maasturilla Nigerian Lagosista Beninin Cotonou'n. Rajanylityksen jälkeen ja perillä Cotonoussa en löytänyt kuin ranskaa (ja paikallisia kieliä) puhuvia ihmisiä ja olin perin heikolla ranskantaidollani helisemässä. Siitä viisastuneena kertasin ranskan alkeet ennen kuin menin parin vuoden päästä Norsunluurannikolle, joka ilmeisesti on raivoikkaimmin ranskan kielestä kiinni pitävä maa maailmassa. Maan hallitus on jopa määrännyt, että maasta saa käyttää vain nimitystä Côte d'Ivoire millä tahansa kielellä puhuttaessa. Edes oolantilaiset eivät ole pystyneet näin mehevään kielipolitiikkaan.

[Harri Haavisto]

En vieläkään ole vakuuttunut siitä, että ranska olisi maailman opetelluin kieli

Mitähän kieltä ne englantia äidinkielenään puhuvat yleensä opiskelevat vieraana kielenään?

[Harri Haavisto]

En vieläkään ole vakuuttunut siitä, että ranska olisi maailman opetelluin kieli. Googlaamalla löytyi mielenkiintoinen sivu http://faculty.ignatius.edu/turner/languages.htm linkkeineen lähdemateriaaliin, jossa maailman tärkeimmät kielet on laitettu eri kriteereillä tärkeysjärjestykseen.

Englannin kielinen tutkimus, joten tuskimpa kriteerejä on valittu siten että englanti jäisi edes kakkoseksi, ovat nuo engelsmannit ja amerikkalaiset sen verran omahyväistä porukkaa.

[Harri Haavisto]

Ranska voi olla maailman opetelluin vieras kieli, mutta englanti on kyllä varmasti maailman osatuin vieras kieli.

Ehkäpä, jos puhutaan alkeista. Mutta yleisesti englanti taitaa olla maailman huonoiten osattu kieli, jos puhutaan puhujien osaamisen tasosta.

[Kimmo T. Lumirae]

Luulisin ymmärtäväni, mikä Harria(kin) kaivaa.

Nyt puhutaan maasta, jossa iso kauppa on Citymarket ja urheiluvälineliike Intersport, jossa jääkiekkojoukkue on Hockey Team ja radiokanava "reidiou ef em". Jossa baarit ovat Bar ja ravintolat Restauranteja, ja paikallista siivousta hoitava toimisto on ISS Facility Services ja keskussairaalan infarktiyksikkö Stroke Unit. Jonka rautatielaitoksen kiitojunat ovat InterCityjä, joissa on ykkösluokan sijaan Business Class ja jossa firmassa on brand manager ja varmaan Assistant Controllerkin.

Siinä maassa varttuu parhaillaan nuoriso, jonka arkikieleen kuuluu mm. "Yes, kun mä testasin isän liisattua läppäriä, niin heti kun mä loggasin sisään, niin kaverit oli ihan että *grin grin* ja mä vain että OMG LOL ja kauhee facepalm..."

Joskus 1960-luvulla aikuiset eivät kerta kaikkiaan osanneet englantia riittävästi ja siksi sitä oli turha heille tuputtaa. Mutta joskus 1980-luvulla englannista tekemällä tehtiin hienoa, kansainvälistä ja sitä piti olla ja sitä alettiin käyttää ikään kuin puhuja olisi highly professional...

Maailma tietenkin muuttuu, mutta ymmärrän kyllä hyvin esim. ranskalaisia (ja Kanadan ranskalaisia), jotka aktiivisesti taistelevat ylenmääräistä englannistumista ja anglismeja vastaan.

[Jaakko Tuominen]

Porukka Suomessa puhuu jo aika lähellä Finliskaa.

[Harri Haavisto]

Luulisin ymmärtäväni, mikä Harria(kin) kaivaa.
...

Joskus 1960-luvulla aikuiset eivät kerta kaikkiaan osanneet englantia riittävästi ja siksi sitä oli turha heille tuputtaa.
...
Maailma tietenkin muuttuu, mutta ymmärrän kyllä hyvin esim. ranskalaisia (ja Kanadan ranskalaisia), jotka aktiivisesti taistelevat ylenmääräistä englannistumista ja anglismeja vastaan.

Kutakuinkin oikeaan osuit, meikäläisellä on vielä vaivana työperäistä yliherkistymistä, joka joskus oirehtii aika pahasti... 

Me 1960 luvulla syntyneet olemme vielä nähneet lapsena vanhan kunnon Suomen, nykynuoriso on elänyt vain tekojenkkilässä, joten parat eivät tiedä paremmasta yhtään mitään.

Ranskan matka voisi ehkä hieman avata silmiä, mutta sekin kaatuu yleensä olemattomaan kielitaitoon (paska maa, kun ne ranskalaiset eivät suostu puhumaan edes englantia...).

[[Tunnus poistettu]]

Edelliseen kommenttina. Minä kun olen sitä sukupolvea joka ei osaa mitään vieraita kieliä, jos ei ole käytännön pakosta joutunut oppimaan, niin taito on heikko. 'Pakkoruotsia' luettiin niin paljon, että sanavarasto riittää lukemaan tekstiä, mutta kunnon keskustelu ei onnistu. Ranskassa olen käynyt kahdesti. 1984 Pariisissa ainoa kieli oli käsimerkit. Vuonna 2008 olimme ystäväni kanssa kiertoajelulla Provancessa. Matkaseura osasi jonkin sanan ranskaa, mutta kun hän sillä taidolla yritti selvittää asiaa, vaihtoi vastapuoli kohta huonoksi ( mutta ymmärrettäväksi) englanniksi.

[Jouni Seilonen]

Yliopistossa jollakin eurooppalaisuuden historian tms. luennolla luennoitsija kertoi jotenkin siihen tapaan, että ranska on maailman reguloiduin kieli. Siellä kuuluu olevan jokin akatemia, joka päättää, mitä sanoja ranskassa ainakin virallisesti on. Ääriesimerkkinä luennoitsija kertoi, että ranskassa on vain yksi kirosana ja se  kirjoitetaan merde. Ehkä muunkielisten kannalta ranskan kielen tärkein sana onkin toilet.

En tiedä, puhuvatko ranskalaiset, kanadanranskalaiset, ranskankielisten Afrikan maiden asukkaat tai vaikka traagisenkuuluisan Haitin asukkaat sanakirjaranskaa. Luulisi Ranskassakin puhuttavan murteita tai slangia. Mertentakaisilla alueilla kieli on ehkä jokin kreoliranska. Tämän ketjun viestejä lueskellessani kuuntelin vanhoja euroviisuja. Sain vaikutelman, että ranskankielisiä oli enemmän kuin englanninkielisiä. Voin olla väärässäkin. Ehkä ranskankieliset olivat vain parempia.

Koulussa opin englantia, ruotsia ja saksaa. Harrastusmielessä olen opiskellut vähän venäjää, ranskaa ja viroa. Olen jopa hankkinut paksuhkot sanakirjat suomen ja näiden kielten väliltä. Ranskan sanakirjasta oli hyötyä selaillessa La Vie du Rail -lehden sitä numeroa, joka kertoi raitioteistä tuossa maassa viime vuonna. Varmaan joku muukin keskustelijoista on sitä lehteillyt.

Tasku-, matkailu-, tms. sanakirjoja (suomi-qwerty-suomi) hyllyssäni on 21 kappaletta. Kirjakerhossa myytiin halvalla. Ulkomaan matkoilla on ollut hyötyä niistä.  Pelkän sanakirjan varassa ei uskalla paljon  puhua, koska vastausta ei luultavasti ymmärtäisi, jos se olisi jotain muuta kuin joo/ei kyseisellä kielellä. Junalippujen osto onnistuu, kun kirjoittaa tarvittavat sanat  ja paikannimet paperille. Valitettavasti matkustelu on kalliimpaa kuin sanakirjojen osto.

13 vuotta sitten Berliinissä huomasin, että ravintolassa tai paikallisliikenteen infossa tms. ei pärjännyt englannilla. Sen sijaan rautatieaseman lipunmyynnissä  sitä ymmärrettiin ja lieväksi yllätyksekseni Berlin-Malmö-istumapaikkalipun jatkoksi myytiin "noin vain" makuupaikkalippu Malmö-Stockholm. Juna Malmöön lähti muuten silloin asemalta nimeltä Berlin-Lichtenberg. Niin ne ajat muuttuvat.

Kymmenkunta vuotta sitten Oulu-opiston viron kielen opettaja kertoi, että suomen kielessä on nykyään tapahtumassa sellaisia muutoksia, joita vastaavat tapahtuivat virossa jo satoja vuosia, jopa puoli vuosituhatta sitten. JOS tämä on totta ja jos haluatte saada käsityksen tulevaisuuden suomesta, ehkä kannattaa käydä Tallinnassa kuulostelemassa.

[Tuukka Ryyppö]

Joo, suomen ja viron lähenytminen on muutenkin mielenkiintoinen ilmiö. Kasvavalla taajuudella käy niin, että mua kaverit moikkaa sanalla "tere"

[Jouni Seilonen]

Muuten, englanninkielisten euroviisujen suhteellinen vähyys johtunee amerikkalaisten poissaolosta. Kuitenkin israelilaiset ovat mukana, kummallista.