Yliopistossa jollakin eurooppalaisuuden historian tms. luennolla luennoitsija kertoi jotenkin siihen tapaan, että ranska on maailman reguloiduin kieli. Siellä kuuluu olevan jokin akatemia, joka päättää, mitä sanoja ranskassa ainakin virallisesti on. Ääriesimerkkinä luennoitsija kertoi, että ranskassa on vain yksi kirosana ja se kirjoitetaan
merde. Ehkä muunkielisten kannalta ranskan kielen tärkein sana onkin
toilet.
Luennoitsija on vähän oikaissut mutkia, sillä kirosanoja on kyllä huomattavasti enemmän ja ranska on kiroilun osalta huomattavasti laajakatseisempi kuin englanti, jossa taitaa olla peräti kaksi tai kolme kirosanaa. Se on toki totta, että Académie Française yrittää ylläpitää kielen puhtautta ja ylevyyttä
Ranskan tapauksessa kuitenkin jo vuosisatoja vanha oikeinkirjoitusstandardi on aiheuttanut sen, että nykynuoret kommunikoivat netissä täysin kirjoitussääntöjä rikkoen.
Mitä tulee varsinaiseen ketjun aiheeseen, olen jo lapsena oppinut kahta kieltä lähes yhtäaikaa (suomi ja ranska), ja vähän myöhemmin englantia. Näillä kolmella pystyn kommunikoimaan suurin piirtein yhtä sujuvasti (suomi toki äidinkielenäni). Lisäksi olen oppinut "pakollisena pahana" ruotsia, josta on ollut hyötyä Belgian flaaminkielisissä osissa ja Hollannissa liikkuessa. Espanjankin perusteet osaan, joskaan en sitä ole käytännössä päässyt testaamaan. Japaniksi sujuu muutama lause. Ja mitkä ovat kieliä joita haluaisin osata? Viro, venäjä, saksa, arabia ja kiina noin alkuun...
Suomalaisessa kielten opetuksessa on mielestäni muutamia ongelmia, jotka liittyvät resurssikysymyksiin. Joissain kouluissa ei oppilailla ole käytännössä mahdollisuuksia opetella muita kieliä kuin englantia ja ruotsia, koska vaaditaan liian suuria ryhmäkokoja. Englannin asema on turhan vahva, mutta samalla englannin osaamista vähätellään asenteella "kaikkihan sitä osaavat". Jotkut ihmiset eivät vaan ole hyviä oppimaan kieliä. Ruotsin oppimisessa pakollisuus syö opiskeluintoa - myös minä olen ärsyillyt yläasteella, lukiossa ja yliopistossa ruotsin kanssa. Vielä kun siihen saisi sen huvin mukaan.
Ja mitä tulee suomen kieleen - suomi on erittäin hieno ja monipuolinen kieli potentiaaleineen ja taivutusmuotoineen, ja olisi sääli nähdä sen monimuotoisuuden häviävän. Kannatan ehdottomasti asioiden ja termien kääntämistä, kotouttamista ja sopeuttamista ja vastustan "yli-englannistumista". Kielet kuitenkin muuttuvat ajan myötä, ja se koskee myös suomea.
