Talvi alkaa hyvin

[Tapani Kunnas]

Hyvin alkaa tämä talvi VR:llä - lumipyry ja P273 pääsee puoli tuntia myöhässä matkaan, syynä "sääolosuhteet". Eikö viime talvesta opittu mitään?

[Lari Nylund]

Onhan siitä jotain opittu, kun ei lähdetä Helsingistä jopa viittä tuntia myöhässä - täydellisyyteen ei kuitenkaan ole vielä päästy... http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1962252

Haasteellinen yö ja aamu edessä, eikä se ole tulossa yllätyksenä kenellekään - paitsi ehkä lehdistölle...

Tuorein säähavainto: 23.11.2010 23:00 Suomen aikaa
Lämpötila -2,7 °C; kosteus 92 %; kastepiste -3,9 °C; koillistuulta 6 m/s; puuska 13 m/s; paine 1001,9 hPa; tunnin sadekertymä 0,2 mm; lumensyvyys 12 cm; melkein pilvistä (7/8); näkyvyys 2 km.

[Jorma Toivonen]

Kuuleman mukaan (TV-uutiset) on varauduttu lumen tuloon lisäämällä harjamiehiä (Hki, Ilr), mutta kova tuuli (oikea suunta) lumen kera saattaa silti luoda ongelmia aamun liikenteeseen. Mutta kuinka on kaluston laita? Maanataina ma 22.11. seurailin Riihimäellä Sm4-runkojen kytkentä-ongelmia (ei taida olla kovinkaan harvinaisia?), runko odotteli Tampereelta saapuvaa yksikköä, joka saapui aikataulun mukaan. Jo "yhteenajossa" taisi olla jotain harmia ja vielä klo 13;56 (lähtöaika 13;52) juna seisoi lähtöraiteella - lopulta R-juna Helsinkiin olikin peruttu "kulkutietojen mukaan". Onkohan juna-yksiköiden jäätuurat teroitettu ja asetettu paikoilleen, jotta voitaisiin vähentää "ovi-vikoja"? Ainakin Sm1/-2 junat keräsivät sopivissa olosuhteissa jäätä alimmalle askelmalle ja näin estivät ovien sulkeutumisen. Onkohan jäiden poistoa edes neuvottu nykyiselle junahenkilökunnalle? Taitaa nykyajan nuoriso olla liian kiireistä, viimehetkellä rynnätään junaan kahvimuki kourassa ja luotetaan, että juna on lähtövalmis ilman minkäänlaista tarkistusta.

[Harri Junttila]

Hyvin alkaa tämä talvi VR:llä - lumipyry ja P273 pääsee puoli tuntia myöhässä matkaan, syynä "sääolosuhteet". Eikö viime talvesta opittu mitään?

jos oikein hyvä tuuri sattuu, niin saattaa vaikka kaalihäkki hajota ylivieskaan kaiken muun hyvän lisäksi

[Lari Nylund]

Viimeisin tieto kertoo, että P273 on jatkanut matkaa Kokkolasta 6 minuuttia myöhässä.

Lähiliikenne näyttää tämän hetken tietojen mukaan aamun ensimmäisten vuorojen kulkevan aikataulujen mukaisesti, mutta keli Helsingissä on sellainen, että tänään "ollaan otsikoissa" todennäköisesti - hyvässä tai pahassa... Täytyy tästä lähteä antamaan oma panoksensa peliin - all in  

Tuorein säähavainto (Helsinki Kaisaniemi): 24.11.2010 5:20 Suomen aikaa
Lämpötila -2,9 °C; kosteus 96 %; kastepiste -3,5 °C; koillistuulta 6 m/s; puuska 12 m/s; paine 999,0 hPa; tunnin sadekertymä 0,5 mm (5:00); lumensyvyys 13 cm; pilvistä (8/8); näkyvyys 1 km.

Kommentti: Tutkakuvan ennusteen mukaan kello 7 on Helsingin yllä kohtalaista lumisadetta ja kun tuota tuultakin on 6-12 m/s, niin ei hyvältä näytä... Varatkaa ihmeessä aikaa ja lähtekää vähintään edellisellä vuorolla liikenteeseen.

Liikennesää pääteillä (yhteistyössä Liikenneviraston kanssa)
Ajokeli on huono tai muuttuu huonoksi maan eteläosassa sekä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnissa lumisateen sekä pöllyävän lumen vuoksi. Muualla maassa vallitsee normaali ajokeli.

Lähde: VR junien kulkutiedot www.vr.fi, www.fmi.fi (Ilmatieteenlaitos) ja omat silmät.

[[Tunnus poistettu]]

Radiouutiset klo 9.30: Aamun lähiliikenteessä on jouduttu perumaan viisi vuoroa, muuten junat ovat kulkeneet osapuilleen aikataulussa. Kaukojunat ovat aikataulussa. Toistaiseksi minusta erinomainen suoritus!

[[Tunnus poistettu]]

Kommentti: Tutkakuvan ennusteen mukaan kello 7 on Helsingin yllä kohtalaista lumisadetta ja kun tuota tuultakin on 6-12 m/s, niin ei hyvältä näytä... Varatkaa ihmeessä aikaa ja lähtekää vähintään edellisellä vuorolla liikenteeseen.

Hyvä neuvo, Lari! Varasin tänäaamuna 10 minuuttia normaalia enemmän aikaa pihan lakaisuun lumesta. Päivittäinen työmatkani on tarkalleen 11 metriä, kynnykseltä kynnykselle.

Varatkaa ihmiset ajan lisäksi myös malttia sielä liikenteessä. Jos junat ovat myöhässä kelin vuoksi, ei silloin ole hääviä tienpäälläkään.

[Kjell Knapas]

Iltalehti tietää nyt kertoa, että "Helsingin asetinlaitevika meni Käpylän kohdalla hajonneen junan vuoksi jumiin."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010112412753853_uu.shtml

[[Tunnus poistettu]]

Luulisi että homma toimii hyvin kun vika menee jumiin. Tuollaisia kirjoitusvirheitä sattuu kiireessä kun homma toimii kuin kansanedustajalla: Vaikka ajatus katkeaa, niin puhe ei.

[[Tunnus poistettu]]

Tällä hetkellä näyttää siltä että kaukojunat ovat myöhässä n. 20 - 50 minuuttia. Helsingistä kaukojunat ovat pääasiassa lähteneet omien havaintojeni mukaan myöhässä n. 20-40 minuuttia. Ilmalassako on edelleen ongelmia noiden junarunkojen kanssa? Tietenkin lunta tulee koko ajan lisää, joka vaikeuttaa junien kulkua, sehän on selvää.

[Olli Aalto]

"Laite on vanhanaikainen, joten se on altis häiriöille." Siemens SpDrS 60-VR -tyyppinen releasetinlaite lienee tässäkin kyseessä. Releasetinlaite voi olla vanhanaikainen, mutta väittäisin sen jopa olevan luotettavampi. Luotettavuusongelmien takiahan esim. Banverket on vaihtanut nykyaikaisia tietokoneasetinlaitteita takaisin releasetinlaitteeseen. Asiasta täysin tietämätön henkilä antaa asiantuntijalausunnon. No, voiko IL:n toimittajilta odottaakaan parempaa...

"Laitetta tarvitaan junien lähettämiseen asemalta." Sisältyy siihen paljon muutakin. Parempi kuvaus ihan kansankin ymmärrettävällä kielellä voisi olla ehkä "Laitetta tarvitaan varmistamaan junille esteetön kulkutie."

[Kjell Knapas]

Laitoin lauseen edelliseen viestiini lähinnä siksi, että se kuulosti niin huvittavalta. Vakavasti puhuen, Iltalehden artikkelistahan en ainakaan minä pystynyt saamaan selkeää kuvaa siitä, mitä oli tapahtunut, vaan paljon joutui arvailemaan.

Ensinnäkään en näe miten asetinlaitteen jumiin meneminen ja junan hajoaminen voisivat olla syy-seuraus-suhteessa toisiinsa. Jos releasetinlaite päättää mennä jumiin, se tekee sen varmaan tietyn releen naksahtaessa, riippumatta siitä, hajoaako naksahduksen aiheuttanut juna vai ei!? Selvää on, että juna oli hajonnut. Tästä aiheutuu ihan sellaisenaan fyysinen tukos ainakin yhdelle raiteelle riippumatta siitä, minkälaiset turvalaitejärjestelmät rataosalla on. Junan hajotessa sopivasti vaihteiden päälle se voi fyysisesti estää useammankin raiteen liikenteen. Jos kyse oli pelkästään näistä seikoista, en ymmärrä ollenkaan, miksi asetinlaite piti sotkea artikkeliin mukaan. Jos sen sijaan kyse oli siitä, että tukoksena oleva juna esti yhteisten vaihde-eristysten vuoksi myös sellaisten kulkuteiden liikennettä, millä ei ollut fyysistä estettä, niin asia tosiaan liittyy releasetinlaitteeseen, mutta asetinlaite sinänsä ei ole jumissa. Olisikohan tämä nyt sitten ollut asioiden todellinen laita, jolloin toimittaja varsin ymmärrettävästi on voinut olla pää pyörällä. Jos toisaalta asetinlaite todella oli mennyt jumiin, viestintä lienee täysin epäonnistunut, sillä tämä jumiutuminen ja junan hajoaminen ovat siis todennäköisesti kaksi toisistaan riippumatonta asiaa.

Ymmärrän mitä Aalto tarkoittaa viestinsä ensimmäisessä kappaleessa ja olen täysin samaa mieltä. Itse asiassahan juurikin uudenaikaisemmat laitteet ovat yleensä vanhanaikaisia enemmän alttiita toimintahäiriöille, kuten moneen kertaan ja monissa laitteissa on nähty. Kuitenkin, ennen kuin tuomitsemme tässä tapauksessa vääräksi väitteen, että uudenaikaisemman laitteen kanssa asiat olisivat sujuneet paremmin, meidän pitäisi oikeasti tietää, oliko asetinlaitevikaa vai ei. Nythän jos asetinlaitevikaa ei ollut, puhe vanhanaikaisuudesta voi viitata esim turhan laajoihin raide-eristyksiin, mikä voi hyvin pitääkin paikkaansa ja olla uudenaikaisemmissa paremmin.

[Eljas Pölhö]

Tiedotuspuoli taitaa vähän tökkiä, ainakin näin alkutalvesta. Siskoni lähti Suomalaisen barokkiorkeriryhmän kanssa kiertueelle Kajaaniin ym IC77:llä. Junan lähtöaika tuli ja meni. VR ei tiedottanut mitään. Pian lähtöajan mentyä junan tiedot hävisivät sekä ilmoitustaululta että laiturinäytöltä. Tuli ennenaikainen paniikki, että juna on peruttu, mutta "mitä tehdä"-pohdintojen kesken vaunut tulivat lähtölaiturille. Taas tuli paljon pisteitä junamatkoille, mutta etumerkki taisi olla negatiivinen. Nyt juna seisoo Kouvolassa, kun siellä ei ole harjamiehiä vaihteissa. Pistesaldo kasvaa...

[Jarkko Korhonen]

Juuri Helsingin asemalta palanneena totean, että kaikki näyttötaulussa olevat ensimmäiset 7 junaa saapuvat arvioiden mukaan n. 10-60+ min myöhässä. Lähdöt ajoissa, vain yhden junan kohdalla oli jokusen minuutin myöhästyminen. Lähijunapuoli pelasi taulun mukaan lähes kokonaan aikataulussa. En seurannut itse liikennettä, oletan taulun tietävän. Ihmisiä palloili kuitenkin tavallista enemmän hallissa ja ilma oli kosteiden vaatteiden ummehduttama. Iskelmäradion uutisia klo 16 aikaan kuunnellessa annettiin huomattavan paljon tuota tilannetta negatiivisempi kuva, ellei tilanne sitten ole petraantunut parissa tunnissa.

Jotenkin aavistelen, että ylempänä mainittu toimittajan suulla ilmaistu "epäluotettava vanha asetinlaite" on otettu jonkun rautatietyöntekijän haastattelusta. Tuskin toimittaja itse keksii että laite on vanha ja epäluotettava. Toimittajilta ei voi eikä tarvikaan olettaa kovin tarkkaa yksityiskohtaista tietoa asetinlaitetekniikasta mielestäni, kuten ei äärimmäistä detaljitietoa miltään muultakaan elämän alueelta, muuten itse jutun pointti hukkuu.

[Jonne Seppänen]

Ongelmia tiedotuksen kanssa oli Helsingissä myös mm. junan Ic 111 ja Ic11 osalta. Ic 111 Kouvolaan myöhästyi lähdössä 45 minuttia, kuulutukset eivät kuuluneet asemahallin etuosaan eikä laiturikatokseen. Laiturinäyttöön myöhästyminen ilmestyi perinteisesti muutaman minuutin viiveellä noin viisi minuuttia kerrallaan. Näyttöön ehti lopulta tulla myös tuntia myöhemmin lähtevä Ic11 junan tiedot, jolloin tuon junan matkustajat lähtivät rynnimään kohden Ic111:sta.

Tälläiset tiedotusmoat ovat mielestäni korjattavissa lumipyryistä huolimatta laitteiden testauksella, sekä tarvittaessa riittävällä määrällä asiantuntevaa henkilökuntaa laiturialuella. Kaikki ymmärtävät että tällä kelillä myöhästymisiä tulee kaikessa liikenteessä, mutta tiedotuspuoli olisi vihdoin saatava kuntoon!

[Topi Lajunen]

Jotenkin aavistelen, että ylempänä mainittu toimittajan suulla ilmaistu "epäluotettava vanha asetinlaite" on otettu jonkun rautatietyöntekijän haastattelusta. Tuskin toimittaja itse keksii että laite on vanha ja epäluotettava.

Tässä tapauksessa kuitenkin - harvinaista kyllä - toimittaja on syystä tai toisesta osunut oikeaan. Helsingin asetinlaite kun aivan oikeasti on vanha ja epäluotettava.

[Juha Paulavuo]

Muistatko mitä VR lupasi?
Viime talven junakaaos muistui tänään mieleen, kun junat myöhästelivät Etelä-Suomessa. Muistatko vielä, mitä VR lupasi?

Näin VR lupasi lokakuussa:

1. Kaluston kunnossapito tehostuu

Kaluston kunnossapitoa tehostetaan ennen talvikautta. Erityyppiselle kalustolle on suunniteltu talvihuoltoja, jotka ajoittuvat loka-marraskuulle. Muut kaluston laajat huollot suunnitellaan talvikauden ulkopuolelle, jotta konepajoilta vapautuisi tarvittaessa enemmän kapasiteettia. Kunnossapito on tilannut myös viime vuotta enemmän kaluston varaosia varastoon.

2. Ratapihojen puhdistus nopeutuu

Viime talven kokemusten pohjalta VR-konserni ja Liikennevirasto ovat yhteistyössä päivittäneet muun muassa ratapihojen lumisuunnitelmat. Esimerkiksi lumen nopeaa poistamista ratapihoilta parannetaan. Kriittisimmät yksittäiset kohdat ovat Helsingin ja Ilmalan ratapihat, joiden häiriöt heijastuvat koko Suomeen.

3. Kaluston sulatus nopeutuu

VR on investoinut noin 1,3 miljoonaa euroa kaluston glykolisulatuslaitteisiin, jotka nopeuttavat kalustoon kertyneen jään ja lumen sulatusta ja poistoa.

4. Ennakoivat liikennesuunnitelmat

Viime talven oppien pohjalta VR on laatinut useita poikkeavia liikennesuunnitelmia häiriötilanteita varten. Viime talvena esimerkiksi lähiliikenteen junavuoroja supistettiin jonkun verran, jotta liikenteen sujuvuus ja tiedonkulku matkustajille voitiin taata myös haasteellisimmilla keleillä.

5. Yhteistyötä asiakasviestinnässä

Sisäistä tiedonkulkua ja asiakastiedotusta poikkeustilanteissa parannetaan pitkällä tähtäimellä viime talven oppien perusteella. Liikennevirasto vastaa asiakastiedottamisesta asemilla, VR puolestaan junissa ja omissa kanavissaan. Liikennevirasto ja VR ovat lisänneet tiedonkulkua keskenään.

[Eljas Pölhö]

5. Yhteistyötä asiakasviestinnässä
Sisäistä tiedonkulkua ja asiakastiedotusta poikkeustilanteissa parannetaan pitkällä tähtäimellä viime talven oppien perusteella. Liikennevirasto vastaa asiakastiedottamisesta asemilla, VR puolestaan junissa ja omissa kanavissaan. Liikennevirasto ja VR ovat lisänneet tiedonkulkua keskenään.

Mitä ihmeen pelleilyä tämä nyt on? Höpöti höpöti höpö. Se, joka liikennöi, vastaa omasta tiedottamisestaan omille asiakkailleen niin ennen matkaa, asemilla kuin junissa. Piste. Periaate, jossa "Kukaan ei vastaa mistään omasta puolestaan eikä tiedä mistään muustakaan mitään" kuuluu kyllä johonkin muuhun ryhmään kuin asiakaspalvelu. Vastuunjako ja säästötoimet on Suomessa kohdistettu niin hullusti, että meikäläinenkin, joka ei koskaan kiroile, saa kyllä nieleksiä ärräpäitä. Käykää edes joskus Ruotsissa, se maksaa vähemmän kuin menetetyt asiakkaat.

[Robert Sand]

5. Yhteistyötä asiakasviestinnässä
Sisäistä tiedonkulkua ja asiakastiedotusta poikkeustilanteissa parannetaan pitkällä tähtäimellä viime talven oppien perusteella. Liikennevirasto vastaa asiakastiedottamisesta asemilla, VR puolestaan junissa ja omissa kanavissaan. Liikennevirasto ja VR ovat lisänneet tiedonkulkua keskenään.

Mitä ihmeen pelleilyä tämä nyt on? Höpöti höpöti höpö. Se, joka liikennöi, vastaa omasta tiedottamisestaan omille asiakkailleen niin ennen matkaa, asemilla kuin junissa. Piste. Periaate, jossa "Kukaan ei vastaa mistään omasta puolestaan eikä tiedä mistään muustakaan mitään" kuuluu kyllä johonkin muuhun ryhmään kuin asiakaspalvelu. Vastuunjako ja säästötoimet on Suomessa kohdistettu niin hullusti, että meikäläinenkin, joka ei koskaan kiroile, saa kyllä nieleksiä ärräpäitä. Käykää edes joskus Ruotsissa, se maksaa vähemmän kuin menetetyt asiakkaat.

Ei junat toimi oiken hyvin Ruotsissakaan.
Näin olen ymmärtänyt kun olen luket postvagnen.com.

[Lari Nylund]

Tämä "Ruotsissa kaikki on niin paljon paremmin" nyt tuntuu olevan vain sellainen vorgin ainainen löpinä... Onhan se ruoho aina aidan takana vihreämpää ja leipäkin maistuu leivälle jne jne jne... Eiköhän meillä ole kuitenkin loppupeleissä molemmissa maissa melkoisen hyvät oltavat..? Liikenne perustuu turvallisuuteen ja mikäli turvallisuutta ei ole mahdollista saavuttaa ilman tinkimistä, niin tinkiminen tapahtuu täsmällisyydestä - ei turvallisuudesta.

[Mikko Isovirtanen]

1. Talvi ei alkanut hyvin.
2. Helsingin ratapihaa asetinlaite on vanha ja epäluotettava
- asetinlaite on ollut rikki keväästä asti monelta osin, mm. automatiikka ei toimi, kukaan - huom., kukaan ei tiedä miten se korjattaisiin ja ne viat jotka osattaisiin korjata, varasosia ei ole, missään.
3. Miku- eli tämä uusi kuulutusjärjestelmä ei käyttäjiensä kannalta toimi näin suurella junatiheydellä kuten pitäisi. Käyttäjät ovat kolme (3) vuotta saada korjauksia ohjelmaan, mutta viraston kanta on ollut se, ettei niitä tarvita ja jos ongelmia ilmenee, vika on käyttäjissä.
4. Laitureiden informaatiot ovat todellakin, kuten myös muu ratainfra (ohjausjärjestelmineen, raiteineen jne.), viraston vastuulla - se miten operaattori viraston ja em. järjestelmien kanssa kykenee keskustelemaan, on toinen asia.
5. Em. ongelmat ohjausjärjestelmissä aiheuttavat todella suuren turvallisuusriskin (taas kuukausiksi) työllistäessään käyttäjänsä äärimmilleen pitkäaikaisesti ja sillä, että aivan liian usein turvajärjestelmät joudutaan asetinlaitteiden vikojen vuoksi ohittamaan.
6. Kysykää vain, kohta vuotaa VR kuin seula eri medioihin.

[Eljas Pölhö]

Pitää täysin paikkansa, etteivät junat aina toimi Ruotsissakaan. Taisin viime talvena olla aika kiukkuinen, kun ratoja ei aurattu aurakaluston ja niiden kuljettajien puutteessa. Nytkin uusi hallitus vähensi olisko ollut 170milj. ratojen kunnossapidosta, mikä uhkaa sulkea joitain ratoja ja hiljentää vauhtia jossain muualla. Sen sijaan ei kyllä koskaan ole ollut epäselvää kuka vastaa tiedottamisesta minun kännykkääni, jos sellaisen junan kulussa on ongelmia, mihin minulla on lippu. Sitä en tiedä, tuleeko tiedotus "vinkuintiasta", mulla kyllä sen lähettäjä aina ilmoittaa itsensä junaoperaattoriksi, ei joksikin muuksi jonka laitteiden kautta tieto kulkee (esim Tele2 tai Telia). Ruotsalaiset kyllä odottavat selvästi parempaa palvelua kuin suomalaiset ja ovat paljon herkempiä valittamaan huonosta palvelusta. Suomalaiset tuntuvat edelleen hyväksyvän tsaarinaikaisen "siihen on tyytyminen mitä ylhäältä annetaan"-toiminnan.

[Kimmo Säteri]

Muistatko mitä VR lupasi?
Viime talven junakaaos muistui tänään mieleen, kun junat myöhästelivät Etelä-Suomessa. Muistatko vielä, mitä VR lupasi?...

Tämän listan muisti myös Keltainen Lehdistö:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010112412758359_uu.shtml

Mutta omien kokemusteni mukaan ainakin I- ja K-junat ovat pysyneet hyvin aikataulussaan - ainakin aamuruuhkan aikana. Tänä aamuna käyttämäni I-juna oli 5 min myöhässä, mikä on tälle talvelle omakohtainen "ennätykseni".

[Lari Nylund]

Eihän tuo Helsinkiin saapuvien kaukojunien lista junien kulkutiedot-kohdassa ole kovin imarteleva  

Yhdestätoista junasta kahdeksan perässä mainitaan "Katso junan tiedot", joka tarkoittaa junan olevan myöhässä. Syyt ovat liiankin tuttuja "häiriö liikenteenohjausjärjestelmässä" (S46 Ol-Yv +26min), muu liikenne (useilla +3-10min), vaihtoyhteyden odotus (useilla +3-10min), ratatyöt (IC2 128 +5min) Kut-Slo jne jne jne...

Eilinen päivä poikkeustilanneviestinnän perusteella oli haasteellinen lumiongelmien (Ilmalan ratapiha) ja kalusto- sekä henkilöstökiertojen vuoksi. Toki pari yksittäistä teknistä vikaakin oli... Tosin ei nyt ensimmäisten pakkasten jälkeen kaluston vielä pitäisikään hyytyä, vaan pidempi kestoisen jakson osuessa kohdalle ongelmia tulee jälleen varmasti yli 30-vuotiaan kaluston kanssa... Se mikä eilen tuli myös havaittua oli, että myös asiakkaiden oma toiminta edesauttaa ongelmian syntymistä... Kääntymisasemilla viimeinen oven käyttäjä ei sulje sivuovea perässään, vaan jättää sen auki... Tämä aiheuttaa tietenkin lämpöenergian karkaamista harakoille ja ovien paineilmalaitteet saavat kylmää sekä rappuset lämmintä, joka taas aiheuttaa lumen ja jään kerääntymistä niille... Toki laitteiden pitäisi olla sellaisia, että tällainen toiminta ei olisi mahdollista (automaattiovet), mutta tuskin tulemme sellaisia näkemään Sm1/2-kalustossa eli oven sulkeminen perässä on helpoin keino. Pääteasemilla junahenkilökunnan tulisi ehdottomasti muistaa sulkea ovet asiakkaiden poistuttua junasta samasta syystä.

Kommentit julkisuudessa viestillä "talvi ilman ongelmia" ovat olleet erittäin rohkeita, ehkä jopa liiankin. Tilanne on kuitenkin sellainen, että niin kauan kuin Helsingin ja Ilmalan ratapihat eivät ole katettuja, tulee ongelmia riittämään tuiskuavan lumen kanssa. Eilen omalla työvuorolla tuli erittäin tutuksi tuo lumityyppi, joka tulee pienestäkin raosta sisään ja pienessä hetkessä kaikki paikat ovat lumisia - ellei niihin keksi ratkaisua. Eilen tuo ratkaisun hinta oli 5,70 ruplaa (noin 20 senttiä), jonka jälkeen kansainvälisessä pikajunassa ei lumesta ollut enää ongelmaa...

Viimeisenä kommenttina tällä kertaa: Huomioikaa, että pikajuna 32 Moskovasta on jälleen saapunut aikataulun mukaisesti Suomen puolelle... Rajan tuolla puolella harjat heiluivat eilen sellaista tahtia, että sitä oli ilo katsella.

[[Tunnus poistettu]]

Tämä "Ruotsissa kaikki on niin paljon paremmin" nyt tuntuu olevan vain sellainen vorgin ainainen löpinä... Onhan se ruoho aina aidan takana vihreämpää ja leipäkin maistuu leivälle jne jne jne... Eiköhän meillä ole kuitenkin loppupeleissä molemmissa maissa melkoisen hyvät oltavat..? Liikenne perustuu turvallisuuteen ja mikäli turvallisuutta ei ole mahdollista saavuttaa ilman tinkimistä, niin tinkiminen tapahtuu täsmällisyydestä - ei turvallisuudesta.

Kun nokka irtoo, pylly onkin jo hangessa. Myös Ameriikan mantereella moni asia on rautateillä paremmin kuin Suomessa, mutta ei sentään ihan kaikki. Liittovaltiossa ei ole ollut vuosikymmeniin yhtenäistä, pitkän tähtäimen liikennepolitiikkaa - kokonaisuutta ei hallitse kukaan. Liikennöitsijöiden omistama rataverkko on erittäin vaihtelevassa kunnossa, vain pieni osa rataosuuksista mahdollistaa sadan mailin tuntinopeudet. Pitkilläkin osuuksilla sn on vain 10 mailia! Junakulunvalvonnan (Positive Train Control, PTC) pelkkään suunnitteluun on kulutettu jo 20 vuotta aikaa. Sillä aikaa junat jatkavat säännöllistä kolaroimistaan.
Amtrak joutuu hoitamaan matkustajaliikennettä romukalustolla ilman reserviä, uusimmat vaunut alkavat olla 20 vuoden iässä. Liittovaltiolla ei ole rahaa vaunuhankintoihin kun nyt koko vaunusto pitäisi uusia. Pääsääntöisesti matkustajajunien prioriteetti on aina alhaisempi kuin tavarajunilla, joten pitkän matkan junat ovat käytännössä aina myöhässä.
Presidentti Obama on sentään löytänyt budjetista muutaman miljardin uusiin "suurnopeusratoihin" (sn 100 mailia), mutta niistä ei ole paljon hyötyä, jos Obaman kauden jälkeen puikkoihin istuu republikaani Texasista.

Junaturvallisuus on jäänyt koko suomalaisessa julkisessa keskustelussa, täällä Vorgissakin, aivan pimentoon. Asiahan on juuri niinkuin Lari kirjoittaa, Suomen rautateillä tingitään mieluummin täsmällisyydestä kuin turvallisuudesta. Mietitäänpä, milloin viimeksi Suomessa on tapahtunut vakava kahden junan yhteenajo?