Talvi alkaa hyvin

[Tuukka Ryyppö]

Kahden aikoihin oli Helsingin aseman näyttötaululla tieto, että liikenteenohjausjärjestelmän vian vuoksi junat myöhästelevät. Ja niin se sitten olikin, lähes joka juna tuntui lähtevän omalaatuisiin kellonaikoihin. Pendolinon olisi jo pitänyt lähteä, mutta seisoi yhä laiturissa, jonka aikataulunäyttö kertoi kyseessä olevan H-junan.

[Perttu Karttunen]

Nyt on kyllä osallistuttava tähän. 1. Kertokaapa tarkka perustelu sille, miksi oletatte junaliikenteen toimivan talvella normaalisti. 2. Millä perusteella oletatte että vaihteiden lämmittimet yms toimii normaalisti talvella. 3. Millä perusteella oletatte ettei lumi saisi siis aiheuttaa ongelmia?

Kyllä. Talvi on joka vuosi toistuva ilmiö, ehkä Etelässä ette ole tottuneet tällaiseen, täällä pohjoisemmassa sensijaan sujuu asiat paremmin. Etelässä on suuri liikennetiheys meihin muihin verrattuna, joten millä perusteella voi siis olettaa että koko pakka pysyy kasassa vaikka vaihteen päällä on metri lunta, jolalisen sävyn keskustelusta saa. Voisi sanoa että teillä Etelän immeisillä voisi kanssa olettaa olevan päässä sellainen asia kuin järki, mutta ilmeisesti senkin käyttö on sekoittunut talven tullen. Vai selittyykö se sillä että muualla osataan käyttää maalaisjärkeä kaupunkilaisjärjen sijasta, se kaupumilaisjärki kun tuntuu olevan  - mallia.  Ilmoille VR ei voi mitään. Ja jos se lumen takia junien myöhässäolo on nyt niin suuri ongelma että sitä pitää itkeä näinkin laajassa ketjussa niin voi voi, on sitä maailmassa kuulkaas suurempiakin murheita kuin joku viiden minuutin myöhästyminen.

[Topi Lajunen]

Perttu puhuu muutoin asiaa, mutta "etelän asukit" vastaan "muut" -vastakkainasettelu ei kyllä tähän(kään) sovi.

[Tuukka Ryyppö]

Vastaan nyt omasta puolestani, muiden perustelut ja käsitykset saattavat erota omistani.

1. Junaliikenteen toimimisella normaalisti tarkoitan sitä, että se toimii operaattorin lupaamalla tavalla. Operaattorilta odotan sellaista maantieteellisen toiminta-alueen olosuhteiden tuntemusta, että lupaukset saadaan stemmaamaan todellisten mahdollisuuksien kanssa. Odotan, että junat siis kulkevat niiden aikataulujen mukaan, jotka tietyissä olosuhteissa on luvattu. Odotan myöskin, että radanpitäjä täyttää velvoitteensa operaattoreita sekä matkustavaisia kohtaan ja pitää radan hyvin liikennöitävässä kunnossa.
Hyväksyn sen, että liikenne huomattavan lumisina aikoina on hitaampaa tai vuoroväliltään harvempaa kuin muulloin, mutta edellytän, että tällaisten tilanteiden varalle on selkeät, ennalta harkitut toimintamallit - aikataulut tms. - joiden avulla liikenne saadaan toteutettua tavalla, jota matkustajat voivat kohtuullisella tarkkuudella ennakoida.
Radanpitäjällä olisi mahdollisuudet huolellisempaan vaihteiden aukipitämiseen esimerkiksi lisätyövoimaa käyttämällä tai vaihteiden oheen asennettavia kiinteitä teknisiä ratkaisuja hyödyntäen. Jos vaihteen päällä on metri lunta, lumen voi poistaa vaihteen päältä auraamalla tai nostamalla junan kyytiin. Pelkkä vaihteen lämmitys ei monissa tilanteissa ole hyvä ratkaisu.

2. Vaihteiden lämmittimien voidaan olettaa toimivan normaalisti, eli siirtämällä lämpöenergiaa ympäröivään lumeen. Tämä siksi, että sähkövastus on varsin yksinkertainen laite, joka ei herkästi fyysisesti hajoa. Se, onko lämmityksestä mitään hyötyä vai peräti haittaa, on tietysti eri asia, eikä radanpitäjän mielestäni kannattaisikaan uskoa nykyisentapaisen sokeasti vaihteenlämmittimien autuaaksitekevään vaikutukseen.

3. Lumi ei saisi aiheuttaa ongelmia luvatun toiminnan toteuttamisessa, koska lupaukset tulisi mitoittaa olosuhteet huomioonottaen.

Olen tietoinen siitä, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä paremmin lumen ja kylmyyden kanssa osataan elää. Se, mikä aiheuttaa etelä-Skotlannissa liikennekaaoksen, ei tunnu Helsingissä vielä missään. Tämä onkin eräs lisäsyy siihen, että uskon paremmankin olevan mahdollista. Aivan kuten suomalaisena osaan pitää naurettavana keski-Euroopan talvisia raideliikennekaaoksia, osaan pitää etelä-Suomen raideliikennekaaoksiakin vältettävissäolevina. Ehkä sieltä Pohjoisesta (<3) voisi tuoda jonkun opettamaan tänne Etelään, miten asiat kuuluu hoitaa, koska siellä asiantuntemusta luulisi olevan.
En ymmärrä yhtään Perttua paremmin, miksi aikataulujen on oltava talvellakin yhtä kireät kuin kesällä.
Tunnin myöhästyminen muuten ei ole aivan täsmälleen sama asia kuin viiden minuutin myöhästyminen.

[Jarkko Korhonen]

Tuukka puhuu asiaa. Tässä on turha vääntää tosiaan mitän kaksinapaisuutta etelän ja pohjoisen välillä, tai sitten se on tehtävä korjauskertoimella, joka ottaa huomioon paikallisilmaston (pakkanen, lumitilanne, tuulisuus) pohjoisessa vs. etelässä sekä demografiset seikat (asukastihey, asukkaiden sijoittuminen, määrän ja liikkumistarve, pendelöinti jne.) Jos syrjäseudun kylässä X (vaikka kotikyläni Hajala) on noin kuusi katua ristissä, ei siellä yleensä ruuhkassa tapella ja lumetkin saa luoda ihan itte, mutta eipä sieltä kovin helposti koulujen alku- ja loppukellonlyömiä lukuunottamatta julkisilla mihinkään pääsekään.

Mutta asiaan. Verkkotiedotus. Testaanpa sitä huomenna (to) työmatkallani. Tänään se bussilla (odotus, 3 vuoroa välistä = 45 min, matka 45 min) tarkoitti normaalin runsaan puolen tunnin sijaan 1h30 minuuttia aiheuttaen puolen tunnin myöhästymisen töistä. Huomenna aamulla avaan VR:n sivut ja katson lähiliikenteen kulkutiedot netistä. Auta armias jos spora vie kunnialla Pasilaan (Sieltä I/K/N Malmille) ja junia ei sitten kuitenkaan tule ajoissa, jos sitä ei ole ennen lähtöä verkossa mainittu. Oletan, että tiedottajat työskentelevät sisätiloissa, lämpimässä, heillä on sähköä, tietoliikenneyhteydet ja ehkä kahvia tai teetäkin douppinkina.

[Toni Hartonen]

"kuin joku viiden minuutin myöhästyminen. "  Niin kunpa oliskin noin hyvin asiat:-)  Raidekapasiteetti täyskäytössä ja lisäksi vr:n kalusto myös täyskäytössä. Tyyliin kun Tikkurilassa junasta menee ovi rikki niin Kirkkonummen juna jää ajamatta. Marginaalit liian pienet kun syntyy ongelmia. Pisara-rata helpottaisi huomattavasti tilannetta ja sen lisäksi satsaisin Vr:n johdossa isompaan varakapasiteettiin ja hajautetumpaan "ratkaisuun" kaluston sijoittelussa. Oulun pää hyvä avaus sen suhteen.

[Mika Hakala]

Perttu puhuu muutoin asiaa, mutta "etelän asukit" vastaan "muut" -vastakkainasettelu ei kyllä tähän(kään) sovi.

Perttu puhuu TÄYTTÄ asiaa eikä melkein. Etelän kannibaalit ostakoot lumilapion että autoonsa vahvan pienemmän lapion kaiken varalta ettei tarvitse ulista.

Sitä paitsi, miksi intin varoja tuhlata pitäisi että Helsinki siellä liikkeelleen pääsisi? Eihän siellä toimi edes finnair. Saati sitten mikään. Haliituksen rötösherroista puhumattakaan.

Hankkikaa se lumilapio älkääkä ulisko!

Eikös se vastikään 2008 ollut se talvi kun junat ei kulje koska on niin pimeää ja taivalta kuuluu vain titityy.

[Jarkko Korhonen]

Juna oli ainut käyttämäni julkinen kulkuneuvo, joka tänä aamuna oli ajoissa. Muutamia lähijunia vain minuuttitasolla myöhässä, hyvältä näytti siis.

[Perttu Karttunen]

Vastaan nyt omasta puolestani, muiden perustelut ja käsitykset saattavat erota omistani.

1. Junaliikenteen toimimisella normaalisti tarkoitan sitä, että se toimii operaattorin lupaamalla tavalla. Operaattorilta odotan sellaista maantieteellisen toiminta-alueen olosuhteiden tuntemusta, että lupaukset saadaan stemmaamaan todellisten mahdollisuuksien kanssa. Odotan, että junat siis kulkevat niiden aikataulujen mukaan, jotka tietyissä olosuhteissa on luvattu. Odotan myöskin, että radanpitäjä täyttää velvoitteensa operaattoreita sekä matkustavaisia kohtaan ja pitää radan hyvin liikennöitävässä kunnossa.
Hyväksyn sen, että liikenne huomattavan lumisina aikoina on hitaampaa tai vuoroväliltään harvempaa kuin muulloin, mutta edellytän, että tällaisten tilanteiden varalle on selkeät, ennalta harkitut toimintamallit - aikataulut tms. - joiden avulla liikenne saadaan toteutettua tavalla, jota matkustajat voivat kohtuullisella tarkkuudella ennakoida.
Radanpitäjällä olisi mahdollisuudet huolellisempaan vaihteiden aukipitämiseen esimerkiksi lisätyövoimaa käyttämällä tai vaihteiden oheen asennettavia kiinteitä teknisiä ratkaisuja hyödyntäen. Jos vaihteen päällä on metri lunta, lumen voi poistaa vaihteen päältä auraamalla tai nostamalla junan kyytiin. Pelkkä vaihteen lämmitys ei monissa tilanteissa ole hyvä ratkaisu.

VR:hän nimenomaan on antanut ilmi että lumi aiheuttaa myöhästymisiä,  joten VR ei ole luvannut että junat pysyy aikataulussa kelissä kuin kelissä, eikö sinne eteläänkin tullut aika reippaasti lunta ja oli yllättävän kovia pakkasia jo marraskuussa, joten  tältä osin perustelusi on epäpätevä. Lisäksi edelleen etelässä junaliikenteen tiheys on aivan muuta luokkaa kuin täällä, joten jos sillä määrällä normaalikelissä myöhästyminen aiheuttaa melkoisen laajan dominoefektin, voitko vallan vakavissasi olettaa että pakka pysyy kasassa myös silloin kun lunta tulee runsaasti ja on pakkasia, jotka aiheuttaa ratateknisiä ongelmia. Täytyy siis vain oppia hyväksymään se, että kaikki ei aina suju.

2. Vaihteiden lämmittimien voidaan olettaa toimivan normaalisti, eli siirtämällä lämpöenergiaa ympäröivään lumeen. Tämä siksi, että sähkövastus on varsin yksinkertainen laite, joka ei herkästi fyysisesti hajoa. Se, onko lämmityksestä mitään hyötyä vai peräti haittaa, on tietysti eri asia, eikä radanpitäjän mielestäni kannattaisikaan uskoa nykyisentapaisen sokeasti vaihteenlämmittimien autuaaksitekevään vaikutukseen.

Ja millaistkohan lämmittimet vaatii 10cm lumikerroksen sulattamisen vaihteen päältä, kun mukaan lasketaan ympäröivä pakkanen ja voimakas tuuli joka tuiskuttaa lunta vaihteeseen sitä mukaa kun entinen ehtii sulaa pois (jos ehtii)  Ja jos kerran työntekijä on niin kallis kuin se rakkassa suomenmaassa tuntuu olevan (siis palkka+sosiaalikulut) niin mistäpä sinne etelän sadoille vaihteille löytyy tarpeeksi harjamiehiä?

3. Lumi ei saisi aiheuttaa ongelmia luvatun toiminnan toteuttamisessa, koska lupaukset tulisi mitoittaa olosuhteet huomioonottaen.

Niin, muttakun VR nimenomaan on tiedoittanut että lumi ja pakkanen voi aiheuttaa myöhästymisiä, sen luulisi osaavan jo maalaisjärjellä ajatella ilman että sitä joka kerta täytyy ilmoittaa. Tässä taas tullaan tähän eteläläisten tapaan ajatella että minuutti myöhässä on maailmanloppu.

Olen tietoinen siitä, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä paremmin lumen ja kylmyyden kanssa osataan elää. Se, mikä aiheuttaa etelä-Skotlannissa liikennekaaoksen, ei tunnu Helsingissä vielä missään. Tämä onkin eräs lisäsyy siihen, että uskon paremmankin olevan mahdollista. Aivan kuten suomalaisena osaan pitää naurettavana keski-Euroopan talvisia raideliikennekaaoksia, osaan pitää etelä-Suomen raideliikennekaaoksiakin vältettävissäolevina. Ehkä sieltä Pohjoisesta (<3) voisi tuoda jonkun opettamaan tänne Etelään, miten asiat kuuluu hoitaa, koska siellä asiantuntemusta luulisi olevan.
En ymmärrä yhtään Perttua paremmin, miksi aikataulujen on oltava talvellakin yhtä kireät kuin kesällä.
Tunnin myöhästyminen muuten ei ole aivan täsmälleen sama asia kuin viiden minuutin myöhästyminen.

No tunnin myöhästymisestä saa korvauksia, eikö se näin mene. Tässäkin täytyy ottaa huomioon liikennetiheys, vai meinaatko näin ääriesimerkkinä sitä että vaikka väliltä olisi kisko kolmesta kohtaa poikki, niin siitä on ajettava, kunhan ei myöhästytä vaan minuuttiakaan. Käsittääkseni kuitenkin VR:lläkin turvallisuus on aika korkealla, ja menee aikataulussa pysymisen edelle.  


Ja Topille: Olen pienen paikkakunnan kasvatti, asunut tällä samalla paikkakunnalla jo 30v, kyllä minä asettelen vastakkain ne ruuhkasuomen (=kehäkolmosen sisäpuoli) ihmisten tavan kiirehtiä verrattuna tähän pohjisemman leppoisampaan meininkiin,  hyväksyitpä sen tai et. Kenenkään on siitä turha vetää herneitä nenään koska en ole vastakkainasettelua tarkoittanut kenellekkään henkilökohtaisesti.

Pidän yhä naurettavana  sitä että syntyy kauhea itku ja parku, jos juna on myöhässä ääriolosuhteissa, jota nämä pakkaset ja lumipyryt helsingissä on. Täällä siihen osataan varautua kun sitä llunta on tähänmennessä ollut maassa joka vuosi, samoin on ollut pakkasta ilmassa.

[[Tunnus poistettu]]

Ja millaistkohan lämmittimet vaatii 10cm lumikerroksen sulattamisen vaihteen päältä, kun mukaan lasketaan ympäröivä pakkanen ja voimakas tuuli joka tuiskuttaa lunta vaihteeseen sitä mukaa kun entinen ehtii sulaa pois (jos ehtii)  Ja jos kerran työntekijä on niin kallis kuin se rakkassa suomenmaassa tuntuu olevan (siis palkka+sosiaalikulut) niin mistäpä sinne etelän sadoille vaihteille löytyy tarpeeksi harjamiehiä?

Olen samaa mieltä kuin pari aikaisempaakin kirjoittajaa: Perttu puhuu täyttä asiaa. Tähän harjamies-kohtaan on pakko päästä lisäämään semmoinen fakta, että nämä Pertun ei-niin-korkealle arvostamat etelänmiehet eivät osaa laskea: vaikka harjamiehelle pitääkin palkka maksaa, siitä palkasta suuri osa palautuu yhteiskunnan kiertoon - eikä sille harjamiehelle sitten tarvitse maksaa työmarkkinatukea tai muuta yhtä alentavaa sosiaalitasinkoa. Mutteihän sitä niin lasketa, "halvemmaksi" tulee lämmittää naakkojen ja pulujen asumusta eli pääkaupunkiseudun ilmatilaa semmoisilla wattimäärillä, etten uskalla edes yrittää googlata lukuja.

Sanoopi etelän korppi.

[Jukka Ak]

Kahden aikoihin oli Helsingin aseman näyttötaululla tieto, että liikenteenohjausjärjestelmän vian vuoksi junat myöhästelevät. Ja niin se sitten olikin, lähes joka juna tuntui lähtevän omalaatuisiin kellonaikoihin. Pendolinon olisi jo pitänyt lähteä, mutta seisoi yhä laiturissa, jonka aikataulunäyttö kertoi kyseessä olevan H-junan.

Vaihdeviastahan VR:ää ei voinut syyttää, mutta heidän tiedottamisensa oli täysn luokatonta; on käsittämätöntä että muut sivustot kertovat yksityiskohtaisesti junaliikenteen kaaoksesta yli tunnin ennen VR:ää. Liikenteenohjausjärjestelmän vian kohdalla eräs R-juna ei odottanut Keravan kohdalla pahasti myöhässä olevaa K-junaa vaan lähtivät samalla hetkellä kun K-junan ovet olivat auenneet. Muutamat matkan jatkajat missasivat tämän R-junan. Kaiken kukkuraksi nämä raiteet jakavat yhteistä laituria joten junavaihto olisi ollut äärimmäisen nopea.

[Toni Hartonen]

Heikkiselle:  "siitä palkasta suuri osa palautuu yhteiskunnan kiertoon"  Laskin että 5kw:n vastuksilla kertaa 300 Helsingin ratapihalla maksaa per päivä 7.5h ja oletetaan että 8 pvä kk:ssa käytössä kustannus yhteensä 9000EUR , sähkönhinta 0,1Eur kwh.
Toinen vaihtoehto: yksi duunari putsaa yhden vaihteen 15min , työaika 7.5, palkka 2000EUR, sivukustannusten kanssa 19EUR/h, tarvitaan 10 hengen tiimi. Hinta per pvä 1425 EUR. Taitaa vaan tulla ongelma siinä että otettava palkkalistoille toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella ja tuskinpa vuokrafirmoista pystyy hälyyttämään duuniin kun työskennelletään rata-alueella eli palkkaa maksetaan 24:ltä päivältä.
Silloin kustannus 34000EUR. Palkkalaskelmat tehty oltetuksena että homma hoituu arkisin klo 8-16. Sää taitaa olla toistamieltä. kertotaan summa varmuudeksi 5:llä ja ajatellaan että talvi kestää 4kk. hinta n. 700000EUR
Tässä kohtaa kyllä säästetään aivan väärästä päästä. Säästöllä vaarannetaan tuhansien junavuorojen täsmällisyys talven aikana. Muistakaa että vaalit lähestyvät!!
Mutta edelleenkin Vr vastaa tiedottamisesta ja siinä on edelleenkin parantamisen varaa.

 

[[Tunnus poistettu]]

Toinen vaihtoehto: yksi duunari putsaa yhden vaihteen 15min , työaika 7.5, palkka 2000EUR, sivukustannusten kanssa 19EUR/h, tarvitaan 10 hengen tiimi. Hinta per pvä 1425 EUR. Taitaa vaan tulla ongelma siinä että otettava palkkalistoille toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella ja tuskinpa vuokrafirmoista pystyy hälyyttämään duuniin kun työskennelletään rata-alueella eli palkkaa maksetaan 24:ltä päivältä. Silloin kustannus 34000EUR.

Aivan. Et siis ymmärtänyt ollenkaan kirjoitukseni ajatusta. Kuten odotinkin. Täältä tähän.
 

[Tehanu Tapola]

Toinen vaihtoehto: yksi duunari putsaa yhden vaihteen 15min , työaika 7.5, palkka 2000EUR, sivukustannusten kanssa 19EUR/h, tarvitaan 10 hengen tiimi. 

Taisit tehdä muutaman todellisuudenvastaisen oletuksen laskelmissasi (lisäaikakerroin suluissa):

1. Vaihteet eivät sijaitse vierekkäin - siirtymiseen vaihteelta toiselle junaliikenteen seassa kuluu myös merkittävästi aikaa (x2),
2. Ratapiha ei ole yksinomaan vaihdemiesten käytössä, vaan siitä pitää saada toista tuhatta junaa läpi päivittäin (x2),
3. Yksi puhdistus päivässä ei riitä, jos lunta sataa tai tuuli puhaltaa lumet muualta vaihteisiin (x10),
4. Joka porukka tarvitsee (koulutetun) turvamiehen (x1.3),
5. Jokaiselle vaihdemiehellä pitää myös olla koulutus, ennen kuin hänet voidaan päästää rata-alueelle (1 päivä lisää, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei työvoimaa voi "tilata" aamulla työvoimatoimistosta päivän tarpeisiin),
6. Ihan kuka tahansa työtön ei sovi hommaan,
7. Tämä, jos mikä on satunnaista pätkätyötä (tai palkallista peukaloiden pyöritystä) eikä ole omiaan houkuttelemaan ihmisiä alalle.

Kokonaiskerroin siis 52, eli kustannukset ovatkin 1.8 miljoonaa euroa (virka-ajan tapauksessa) ja 36 miljoonaa 24/7-tilanteessa! 

Tosin ruuhka-ajan ulkopuolella putsaaminen on helpompaa kun junaliikenne on vähäisempää.  Joten jaetaan kahdella tuo viimeinen luku.  Eikä silloin tarvitse putsata joka vaihdettakaan koko ajan, joten jaetaan vielä kahdella.  Edelleen, jos työvuorot rakennetaan odotettavissa olevan sään perusteella ja/tai hälyttämällä tarvittaessa, selvitään 24/7 työstä puolella väkimäärästä, mutta palkkakustannukset nousevat (vedetään hatusta) 20%.  Joten loppusumma olisi silloin 5.4 miljoonaa. 

Valitettavasti (työnantaja) tai onneksi (palkansaaja) ihmistyö on nykyään niin kallista.

[Jukka Ak]

8.12. keskiviikko.

Oma K-juna Keravalle lähti Korsosta rankasti myöhässä. Minä ja muutama muu jännitettiin, että ehdimmeko jatkoyhteyteemme Keravalla. Moni masentui kun huomasivat hieman ennen Keravaa R-junan ohittavan tämän K-junan. Itse en vielä masentunut, koska oletin junan odottelevan Keravalla, koska olemme pysähtymässä saman laiturin ääreen hyvin pian heidän jälkeensä. R-juna seisoikin asemalla..mutta lähti liikkeelle heti sen jälkeen kun K-junasta oli ovet auenneet!

Liikenteenohjauksessa oleva härö tietysti saattoi vaikuttaa tiedon kulkemiseen, mutta toisaalta VR on tunnettu siitä, että tiedonkulussa tuppaa olemaan hirmuisia viiveitä. Sinänsä R-junan kuski varmasti havaitsi sen, että K-juna pysähtyi viereiselle raiteelle ja luulisi, että R-junaa kuskaava tietäisi sellaisen perusjutun, että Keravalla K-junista siirtyy väkeä pohjoisempaan meneviin juniin..

Saipahan tuolla tavalla yli tuplattua jo ennestään ollut myöhästyminen.

[Jukka Ak]

Kyllä. Talvi on joka vuosi toistuva ilmiö, ehkä Etelässä ette ole tottuneet tällaiseen, täällä pohjoisemmassa sensijaan sujuu asiat paremmin.

Lumen aiheuttamat ongelmat junatekniikkaan liittyessä ovat jotenkuten ymmärrettävissä, mutta itseä risoo aihe "VR ja tiedonkulku".

Olisi mukavaa, että VR kertoisi junaliikenteen ongelmista liikennetiedotteissaan viivyttelemättä. Tällä hetkellä tiedot näistä ongelmista tulee jotakuinkin kaikille uutissivustoille ensin ja sitten myöhemmin VR:n sivuille. Tuo lumikaaospäivä oli tietty poikkeuksellisen karu kun muualla kerrottiin junaliikenteen ongelmista 1.5 tuntia aiemmin.
Liikenteenohjaus-päivänä ärsytti se ettei R-juna odottanut 30 sekuntia Keravalla. Tämä tarkoitti sitä, että minä ja muutama muu myöhästyttiin rankasti; Hyvinkäälle menevänä myöhästyin sen 37 minuuttia. Kaiken kukkuraksi R-juna ei olisi käytännössä jäänyt edes myöhään; oman kellon mukaan laiturille astuessani R-junan "lähtöaikaminuuttia" oli vielä 40 sekuntia jäljellä.. ja saman laiturin ääressä molemmat junat.

[Kimmo Säteri]

Voisi sanoa että teillä Etelän immeisillä voisi kanssa olettaa olevan päässä sellainen asia kuin järki, mutta ilmeisesti senkin käyttö on sekoittunut talven tullen. Vai selittyykö se sillä että muualla osataan käyttää maalaisjärkeä kaupunkilaisjärjen sijasta, se kaupumilaisjärki kun tuntuu olevan  - mallia.  Ilmoille VR ei voi mitään. Ja jos se lumen takia junien myöhässäolo on nyt niin suuri ongelma että sitä pitää itkeä näinkin laajassa ketjussa niin voi voi, on sitä maailmassa kuulkaas suurempiakin murheita kuin joku viiden minuutin myöhästyminen.

Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteenlaskettu asukasluku on lähemmäs miljoona. Lisätään tähän soppaan Helsinki-keskeinen media (esim. Ilta-Sanomat sekä Iltalehti) ja heidän tyylinsä uutisoida herkästi vaikkapa sanoilla "-kaaos", "kauhu-" jne. Näillä tekijöillä saammekin välitettyä muulle Suomelle sellaisen kuvan, että täällä Etelä-Suomessa vallitsee sekasorto ongelmissa olevan junaliikenteen takia. Tiistaina tähän ketjuun kirjoittamassani viestissä jätin valitettavasti näköjään kirjoittamatta sen, että hypätessäni Tikkurilan asemalta taksiin, matkustajat kyselivät toisiltaan määränpäitä kimppataksien mahdollistamiseksi. Oliko tällainen toiminta edes mahdollista "kaaoksessa" - tai ilman maalaisjärkeä?

Vakavasti puhuen: täällä HSL-alueella on viimeisen 15:sta vuoden aikana karsittu etenkin Helsingin keskustan ja junaratojen liepeillä olevien asuinalueiden välistä bussiliikennettä ja näin ohjattu matkustajia juniin. Eli olemme tulleet riippuvaiseksi junaliikenteestä, kun bussiliikennettä ei vastaavalla matkalla enää ole. Toisaalta, bussiliikennekin on ollut viime päivinä ongelmissa Helsingin seudulla...

[Toni Hartonen]

Liikenneviraston selvitys :"Kaikkia havaittavia poikkeamia ei kirjata systemaattisesti järjestelmiin ja tämän takia
esimerkiksi uusiutuvia vikoja ei pystytä seuraamaan riittävän tarkalla tasolla. Lisäksi
poikkeamien ja liikennehäiriöiden syy-seurausketjujen hahmottaminen jälkikäteen on
vaikeaa, ellei jopa mahdotonta."
Suomalaista rautatiekulttuuri parhaimmillaa...
Heikkiselle, esität mielipiteitä ilman viittauksiin tosiasioista tai edes ett pyri siihen

[Perttu Karttunen]

Toki olen samaa mieltä että tiedottaminen VR:llä onnsituu yhtähyvin kuin aikataulussa pysyminen pendoliinolla 70 cm lumikinoksen ollessa raiteiden päällä, eli ei ollenkaan. Vr on kyllä tietääkseni etukäteen informoinut junien mahdollisesta myöhästelystä muttaa näemmä asemilla jne tiedotus ei kunnolla toimi.

Silti olen sitä mieltä että ääriolosuhteissa tälläinen itkeminen junien myöhässäolosta on aivan turhaa, koska on se liikenne sekaisin gummipyörilläkin kun sitä lunta oikein reippaasti tulee.

[Tuukka Ryyppö]

1. Vaihteet eivät sijaitse vierekkäin - siirtymiseen vaihteelta toiselle junaliikenteen seassa kuluu myös merkittävästi aikaa (x2),
2. Ratapiha ei ole yksinomaan vaihdemiesten käytössä, vaan siitä pitää saada toista tuhatta junaa läpi päivittäin (x2),
3. Yksi puhdistus päivässä ei riitä, jos lunta sataa tai tuuli puhaltaa lumet muualta vaihteisiin (x10),
4. Joka porukka tarvitsee (koulutetun) turvamiehen (x1.3),
5. Jokaiselle vaihdemiehellä pitää myös olla koulutus, ennen kuin hänet voidaan päästää rata-alueelle (1 päivä lisää, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei työvoimaa voi "tilata" aamulla työvoimatoimistosta päivän tarpeisiin),
6. Ihan kuka tahansa työtön ei sovi hommaan,
7. Tämä, jos mikä on satunnaista pätkätyötä (tai palkallista peukaloiden pyöritystä) eikä ole omiaan houkuttelemaan ihmisiä alalle.

Kokonaiskerroin siis 52, eli kustannukset ovatkin 1.8 miljoonaa euroa (virka-ajan tapauksessa) ja 36 miljoonaa 24/7-tilanteessa! 

Tosin ruuhka-ajan ulkopuolella putsaaminen on helpompaa kun junaliikenne on vähäisempää.  Joten jaetaan kahdella tuo viimeinen luku.  Eikä silloin tarvitse putsata joka vaihdettakaan koko ajan, joten jaetaan vielä kahdella.  Edelleen, jos työvuorot rakennetaan odotettavissa olevan sään perusteella ja/tai hälyttämällä tarvittaessa, selvitään 24/7 työstä puolella väkimäärästä, mutta palkkakustannukset nousevat (vedetään hatusta) 20%.  Joten loppusumma olisi silloin 5.4 miljoonaa. 

Valitettavasti (työnantaja) tai onneksi (palkansaaja) ihmistyö on nykyään niin kallista.

Antamissasi kertoimissa on useita kohtia, jotka liioittelevat niitä. Kohdassa 1 väität, että vaihteelta toiselle siirtyminen kestää /keskimäärin/ 15 minuuttia. Etenkin yhdistettynä kohdan 3 huomioon tämä ei ole realistinen arvio. Todellisuudessa vaihteelta toiselle siirtyminen kestää merkittävästi tuota vähemmin, etenkin kun voidaan määrittää tietty kohtuullisen lähekkäin sijaitseva ryhmä vaihteita, joita tietty porukka partioi aloittaen kierroksen aina alusta loppuun päästyään tai toiminta voidaan organisoida siten, että edetään vaikka etelästä kohti pohjoista ja palataan sitten takaisin eteläpäähän aloittamaan reissu uudelleen.

Kohdat 1 ja 2 ilmentävät itse asiassa samaa asiaa. Kohdan 1 kertoimessa (15 min) on jo selkeästi huomioitu junaliikenne, joten sitä ei tule huomioida uudelleen. (Pohdinnan arvoinen olisi myös mahdollisuus vaihteenpuhdistushenkilösstölle siirtyä vaihteelta toiselle junalla)

Viitoskohdan ongelma voidaan välttää kouluttamalla tietty ryhmä vuokrapalveluyhtiön työntekijöitä etukäteen. He työskentelevät sitten töissä, joissa he olisivat vuokratyöfirman kautta muutenkin ja tarvittaessa siirretään vaihteenpuhdistustehtävään. Tällöin heidän puuttumisensa koulutusta vaatimattomasta työstä voidaan edelleen paikata toisilla vuokratyöntekijöillä. Tai olla paikkaamatta, mikäli asiasta on mahdollista asiakasyrityksen kanssa sopia.

Kohtaan 6: Suurin osa työttömistä sopii, joten tämä ei ole kuluja nostava tekijä.

7: Työ kävisi mulle, jos sattuisin olemaan työtön. Sulla on tuollainen suurten ikäluokkien "ammatti ja ammattiliitto" -pohjainen näkemys, jossa Suomen nuoriso ei todellisuudessa enää elä ja jota suuri osa suomalaisista ei enää tule saavuttamaan. Työkulttuurissa eletään juuri nyt radikaalia murrosta, jonka voi huomata esim. ihan SDP:n äänimäärän vähenemästä.

Kohdan 2 poisputoaminen (ersatzlos) puolittaa kustannuslaskelmasi välittömästi. Tämän lisäksi kohdan 1 kerroin on sekin huomattavasti liian iso, mikä edelleen laskee kuluja laskemaasi verrattuna, no, arvioidaanko vaikka että kolmasosalla.

Jos annetaan kohdalle 1 arvoksi 5 min, sen kerroin on 1,3.
Tällöin lopullinen lukema on 1,3*1,3*10=16,9.
52/16,9=3,08, eli kustannukset olisivat virka-ajalla tuon perusteella noin 600 000 euroa.

2000€/kk muuten on aivan törkyhyvä palkka tuollaisesta työstä, realistinen tuntipalkka tuosta olisi reilut 7€/h, eli sivukuluineen viitisentoista euroa. Sitä tosin en tiedä, miten paljon vuokratyöfirma työntekijöistään veloittaa, mutta seitsemisen euroa on, mitä ne niille maksavat. Eli pidetään sitten tuo luku siinä parissakympissä per tunti.

[[Tunnus poistettu]]

Heikkiselle, esität mielipiteitä ilman viittauksiin tosiasioista tai edes ett pyri siihen

Kun esitän mielipiteitä, joiden perusteena on inhimillinen hyvinvointi, en esitä viittauksia talousmiesten laskelmiin voiton maksimoimiseksi. Kas kun hyvin harvoin voittojen maksimpinti lisää inhimillistä hyvinvointia.

Ja tämä on fakta.

[Pete Nummi]

Talvesta tämä ei välttämättä johtunut, mutta S94 myöhästyi kuitenkin tänään Tampereelta lähtiessä ihan reippaasti.
Kuljettaja puuttui? Eli Helsingin päässä ollut ilmeisesti jossakin junassa jotakin häikkää (P265?)

ISO Kiitos Lari Nylyd:ille erinomaisesta palvelusta.. Lahteen päästiin.

[Lari Nylund]

Talvesta tämä ei välttämättä johtunut, mutta S94 myöhästyi kuitenkin tänään Tampereelta lähtiessä ihan reippaasti.
Kuljettaja puuttui? Eli Helsingin päässä ollut ilmeisesti jossakin junassa jotakin häikkää (P265?)

ISO Kiitos Lari Nylyd:ille erinomaisesta palvelusta.. Lahteen päästiin.

Mukava kuulla Teidän pääseen perille. Niin pääsimme mekin - kello 01:52 (1h16min myöhässä) ja siitä sitten neljällä taksilla porukkaa ympäri pääkaupunkiseutua takseilla kotiin. Itse olin nukkumassa kello 03:30... Melkoinen työvuoro, mutta perille päästiin - näin tällä kertaa... Monelta olitte perillä? Mielenkiinnosta kyselen, niin tietää kauanko tuo Tampere-Lahti taksimatka kestää tulevaisuutta varten...

[Lari Nylund]

VR on harventanut pääradan lähiliikennettä lumen ja pakkasen aiheuttamien kalustovikojen takia.

Kaikki Helsingin ja Tikkurilan välillä kulkevat I- ja K-junat on toistaiseksi peruttu.

Helsingin ja Keravan välillä liikennöidään N-junilla, jotka pysähtyvät kaikilla väliasemilla. N-junat kulkevat 20 minuutin vuorovälein molempiin suuntiin.

Muut lähijunat ajetaan aikataulujen mukaisesti.

Pääradan lähiliikenteen odotetaan palautuvan normaaliksi iltapäivän aikana.

Lisää tietoa muutoksista saa VR:n nettisivuilta www.vr.fi kohdasta Poikkeukset liikenteessä, VR:n puhelinpalvelusta numerosta 0600 41 900 ja asemilta. Puhelun hinta on euro lisättynä paikallisverkkomaksulla.

Lähde: VR Liikennetiedotteet 13.12.2010

[Esa Leskinen]

VR on harventanut pääradan lähiliikennettä lumen ja pakkasen aiheuttamien kalustovikojen takia.

Kaikki Helsingin ja Tikkurilan välillä kulkevat I- ja K-junat on toistaiseksi peruttu.

Helsingin ja Keravan välillä liikennöidään N-junilla, jotka pysähtyvät kaikilla väliasemilla. N-junat kulkevat 20 minuutin vuorovälein molempiin suuntiin.

Muut lähijunat ajetaan aikataulujen mukaisesti.

Pääradan lähiliikenteen odotetaan palautuvan normaaliksi iltapäivän aikana.

Lisää tietoa muutoksista saa VR:n nettisivuilta www.vr.fi kohdasta Poikkeukset liikenteessä, VR:n puhelinpalvelusta numerosta 0600 41 900 ja asemilta. Puhelun hinta on euro lisättynä paikallisverkkomaksulla.

Lähde: VR Liikennetiedotteet 13.12.2010

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen talvi on siis alkanut ihan entiseen tapaan.