Vaasan radan sähköistyksestä

[[Tunnus poistettu]]

Kimmo: kun itselläni on tapana heitellä joskus turhankin provosoivia kommentteja, ei minulla ole varaa loukkaantua muiden heitoista, joten anteeksipyyntösi oli tarpeeton joskin toki arvostettava. Asiaan: miksi se, ettei Seinämäellä ole kunnossapitoa olisi este samien käytölle Vaasapaanalla? Kulkevathan nuo erilaiset kalusteet pidempiäkin matkoja huoltoon viikoittain/kuukausittain kuin esim Sk-Tpe. Nyt ei ole se viimeinen Turisti käsillä, mutta muistini mukaan Seinämäkisillä on nykyisin oma Pendovuoro. Sen jatkaminen Vaasaan ei ole keneltäkään muulta kuin henkilökunnan vapaa-ajalta pois. Ja eiköhän VR maksane palkan siltäkin halveksittavalta rataosalta. Vaasan radan henkilöliikenne vaatisi yhteiskunnan tukea enemmänkin kuin nykyisin ja niin vaatisi moni muukin rataosa, että niille saataisiin asianmukainen henkilöliikenne. Rautatiet ovat niin tärkeä asia valtakunnan toiminnan kannalta, ettei niitä missään nimessä saisi luovuttaa kaupallisen edun tavoitteluun. Oho, olen tainnut sanoa tämän aikaisemminkin...

[Mikko Kosonen]

Pertti: Tarkoittanet aamun 40:ä, joka lähtee 5.50. Sen lähteminen Vaasasta tarkoittaisi aikaa n 4.55, joka on aivan liian aikaisin. Sen takia otin tuon 42:n, jonka lähtöaika Sjoelta on 6.50, eli Vaasasta täten n 5.55, joka alkaa jo olla inhimillinen. Eihän nykyisellään 40:een tule edes yhteysjunaa Vaasasta, joten se kertoo, ettei noin aikaisin kukaan ole vielä liikkeellä. Sen sijaan 42:een tulee sinisillä vaunuilla melkoinen poka, juurikin Vaasan suunnalta.

[[Tunnus poistettu]]

Mitenkä niin 4.55 olisi liian aikaisin? Katsopa Kajaanin aamupendon lähtöaikaa. 40 voisi lähteä Vaasasta 5.00, mikä ei ole ollenkaan liian aikaisin.

[Niila Heikkilä]

Vaasasta tulee nykyiselläänkin varhainen junabussi, jolla ehtii Seinäjoelle S40:een. Mikäli Seinäjoen Pendolino-aamuyhteyksiä ei haluttaisi huonontaa, olisi varmaan ainut vaihtoehto ajaa aamun S40 Vaasasta saakka. Jos Vaasasta tultaisiin vasta S42 tuloaikana Seinäjoelle, pitäisi siellä suorittaa kahden pendon kytkentä, ja aamun S40:een ei olisi Seinäjoella Pendorunkoa. Tämä siis sillä oletuksella että mitään aamujunaa ei lakkautettaisi, vaan liikennettä ainoastaan lisättäisiin sähköistyksen myötä. Millä väliasemilla aamun / illan Pendot sitten pysähtyisivät, voisi ollakin jo toinen mietintä. Kuinka paljon esim. Laihialla on aamuvirkkuja. Tokihan koko paletin voi laittaa uusiksi ja uudistaa koko Sk-Kok-Vs kolmion liikenne sähköistyksen myötä, jolloin mikään pohdinta näistä nykyliikenteen kosmeettisista muutoksista ei päde.

[Mikko Kosonen]

Pertti: Ok, Voisi tuo 40:kin myös Vaasasta kulkea.

Niila: 42 case:lla en tarkoittanut sitä, että pendoja pitäisi kytkeä Sjoella. Vaan Kokkolasta tulisi sinien kalusto, eli nykyinen Vaasan sininen juna vaihtuisi Kokkolaan, ja Kokkolan pendo muljahtaisi Vaasaan. Siksi, että lisäkalustoa pendomuodossa ei yksinkertaisesti ole olemassa. Mitään yhteyttä en lakkauttaisi, vaan tarkastelin asiaa kalustopohjalta.

Täten sekä 40, että 42 voitaisiin ajaa Vaasasta.

[Niila Heikkilä]

Ai, Vaasassa yöpyisi peräti kaksi Pendoa? Milläs ne menisivät illalla ja mitkä taajamajunat niillä korvattaisiin? Tässä taitaa vain tulla eteen se että Pendoilla pitäisi sitten pysähdellä ahkerasti taajiksen tavoin väliasemilla, mikäli ei haluttaisi asemien yhteyksiä huonontaa. mm. Illalla ja aamulla menee IC joka jättää väliasemia väliin, sitten vielä ne lukuisat pendot?

[Eljas Pölhö]

Tuota.... onko siinä joku tekninen este, ettei Pendolla voisi korvata vaikka H-junaa Riihimäelle? Saati sitten taajamajunaa, jolla on pysähdyksiä. Tai eikö Pendoon voi kirjoittaa lippua ilman Pendon lisämaksua jollekin välille? Aikoinaan Dm8-kiitojuna Helsingistä Vaasaan ja takaisin kulki Seinäjoki-Vaasa välin tavallisena pikajunana ilman lisämaksua.

[Perttu Karttunen]

Mahtuukos Pendo sitten muka kaikille laitureille?

[Eljas Pölhö]

En tiedä, mutta montakos tuntia tällaisen jatkeen tekemiseen menee? http://vaunut.org/kuva/12364

[Topi Lajunen]

H-junissa jonkin tason este on matkakortinlukijoiden puute. Ja mahtuu Pendolino H-junan käyttämiin laitureihin, sehän on "vain" about kolmiyksikköisen lähijunan mittainen. Vaasabaanasta en tiedä mitään (paitsi että sähköistys on toistaiseksi turha investointi).

[Aleksi Perkio]

Tähän väliin kiintoisa kysymys mielestäni: Mikä on syynä että mielipide Vs.n radan sähköistyksestä jakaa näin paljon porukkaa kahtia? Sehän on vain positiivista kehitystä rautateiremme kannalta ja väistämätöntä kehitystä jotta ei jäädä tällä vuosituhannella samaan jamaan ja Vaasan rata jää kuihtumaan. Ja ratahan johtaa tosiaan melko suureen teollisuuskaupunkiin satamineen päivineen. Ja sähköistyiksen myötä toivottavasti rautatieliikenne ko radalla piristyisi etenkin, tavaraliikenteen kannalta. Katse tulevaisuuteen!

[Timo Salminen]

Olisiko syynä se, että ainakin joissakin laskelmissa on parinkin muun rataosan sähköistäminen todettu kannattavammaksi kuin Vs:n radan? - Ympäristönäkökulmasta sähköistäminen on pääsääntöisesti kanna(te)ttavaa, vaikka jollakinhan se sähkökin on tuotettava, mutta kuten edelläkin jo useaan kertaan on todettu, palvelun taso ei riipu siitä, millä käyttövoimalla junat kulkevat. Tai, tietysti riippuu siinä tapauksessa, jos matkustajat pistetään työntämään...

[Tero Korkeakoski]

Vaikka nyt viisi päivää olen myöhässä niin Heikkiselle voisi vielä todeta että joo, tiedän mitä tulevaisuus tarkoittaa mutta tulevaisuuteen olisi investoitu ennemmin kahden raskaan tavaraliikenteen käyttämän rataosan sähköistämisellä ja vasta sitten tämän vähäisen matkustajaliikenteen radan. Vaikka jos Perkiön tiedot pitävät paikkansa niin tavaraliikenne on täällä kasvanut huikeasti(?) Vielä kun saisi kuvia noista...

[Aleksi Perkio]

Sitten kun löytyy aikaa lähteä tässä töiden seasta niin sit käyn kuvaamassa tavarajunia Korkeakosken nähtäville

[Tero Korkeakoski]

Käy vaan, koska kyllähän täältä löytyvät kuvat Vaasan radan tavarajunista kertovat niiden olevan melko lyhyitä. Joskus taitaa kulkea vähän puutavaraa, mutta mitä tilastoista näkee niin aika pientä on tonneissa tuon radan liikenne.

[Kimmo T. Lumirae]

Aleksi: miten sähköistys toisi lisää tavaraliikennettä Vaskiluodon satamaan? Tai miten se aikaansaisi sen. että suurena teollisuuskaupunkina tunnetun Vaasan laaja teollisuus alkaisi kuljettaa yhtäkkiä tavaransa rautateitse kumipyörien sijaan? Varsinkin, kun huomioidaan sähkövetureiden lisääntynyt tarve, ja veturinvaihdon aiheuttama henkilökunnan lisääntynyt tarve Vaasassa; tämä siis verrattuna nykytilanteeseen, jossa tavarajunat ajetaan dieselillä.

[Kimmo T. Lumirae]

Eljas, olen kanssasi erittäin tarkasti samaa mieltä siitä, että rautateitä ei saisi tai oikeastaan ei olisi saanut alistaa pelkäksi rahantekojärjestelmäksi, sen sijaan, että niitä hyväksi käyttäen tarjottaisiin joukkoliikennepalveluja tasapuolisesti koko kansalle. Mutta kun tämä ajattelutapa kuuluu kauniiseen ihanneyhteiskuntaan eikä tähän oikeistorealistiseen järjestelmään, jossa olemme vaalien kautta osoittaneet halumme elää.

Jonkun Sm 1-rungon museoiminen Sk-Vs liikenteeseen, johon se kyllä sopisi kuin nenä päähän, ei yksinkertaisesti ole realistista. Se, miksi Sm-liikennettä ei ylipäätään tulla järjestämään Sk-Vs välille, on siinä, että ensinnäkin Sm-yksikkö maksaa rahaa (ja museoyksikön ylläpitokin maksaa, vaikka pääomakulut olisivatkin nollassa), toisekseen kuljettajien koulutus maksaa (okei, ei paljon, mutta niin paljon, että se on tähänkin asti vaikuttanut näihin ratkaisuihin).

Mutta ajatellaanpa tilannetta, jossa Sk-Vs -välin Sm-yksikköön tulee joku pieni vika (ovivika, pieni sähkövika tms). Vs ei ole kunnossapitohenkilökuntaa, eikä Sk, koska näistä paikoista on systemaattisen kehitystyön tuloksena ajettu kunnossapitotoiminta alas ja keskitetty se isompiin yksiköihin, koska se on taloudellisesti järkevämpää. Niinpä se viallinen Sm on korvattava ehjällä, joka pitää lähettää 450 km päästä Hesasta, samalla kun joku hinaa sen risan yksikön Hesaan korjattavaksi (millä? sitä ei voi hinata tavarajunassa eli sitä hakemaan on lähetettävä joku yksikkö, hakumatka Hesasta 900 km menopaluu). Pk-seudulla nämä hoituvat muutaman kymmenen kilometrin välimatkoilla ja sillä, että risa hinataan ehjällä Sm:llä, joka sattuu muutenkin olemaan samoilla nurkilla, kun taas Vaasassa ei näy muita Sm:iä 250 km:n säteellä.

Arvatkaapa mitä tämä kaikki, jonkun ovivalon rajakatkaisimen korjaus tulee maksamaan? Kuka maksaa? Jos Vaasan kaupunki antaa VR:lle blancovekselin ja käskee hoitaa Sm-liikennettä, maksaa mitä maksaa, niin maksajahan on silloin selvillä, mutta kalliiksi se vaasalaisille kyllä tulee.

Ja sanottakoon nyt vaikkapa tässä yhteydessä, että en missään tapauksessa vastusta rautatieliikenteen kehittämistä, päinvastoin, mutta kun tämä 24 Me ei kehitä yhtään mitään. Matkustusmukavuus ei muutu, aikataulut eivät muutu ja junatiheys ei muutu. Toinen juttu olisi ollut, jos Vaasapaana olisi saman tien peruskorjattu sn 200 -liikennettä varten ja mahdollistettu Pendojen yhteenkytkentä "linjalla": tällöin olisi saatu Helsingistä hieno pendoputki suoraan Vaasaan ja nopea sellainen! (Mutta siihen olisi sitten vasta rahaa palanutkin).

[Kimmo T. Lumirae]

Hyvä on, Mikko, vain yksi juna (One thin mint, sir -Monty Python-).

Ajetaanpa yksi pendopari Vaasaan mutta lasketaanpa, paljonko se maksaa. Jos kolmivaunuisessa sinisessä junassa täyttöaste on siinä 45-50% niin siinä on 100 matkustajaa. Jos 24 Me investoinnille lasketaan vaivainen 5% tuotto-odotus, on vuodessa saatava kasaan 1,2 Me ja se jaettuna 300 päivälle vuodessa on 4000 euroa päivässä. Tämän verran siis radan sähköistys maksaa päivässä, ja jos se tuo "kehityksenä" yhden pendoparin, jossa on sata matkustajaa, pitäisi jokaiselta kerätä 20 euron lisämaksu, jotta pelkät kulut katettaisiin (tässä ei ole laskettu mukaan pendoyksikön kuluja verrattuna sinisen junan nollapääomakuluihin).

Jos halutaan leikkiä luvuilla, olisi yhtä hyvin voitu jokaiselle vaasalaiselle antaa 400 euroa verotonta valtiontukea, kunhan laittavat nimensä sopimukseen, etteivät ikinä vaadi Vaasapaanalle sähköistystä. Se, miksi sitten tarvitaan pendoliikennettä, ei ole ainakaan minulle selvinnyt. Olisiko muka 120 km/h kiitävän Pendon statusarvo niin korkea, että siitä kannattaisi maksaa, semminkin kun tunnetaan ko. junan luotettavuudesta julkisuudessa esitetyt väitteet? Toki Pendolinossa on AINUTLAATUINEN palvelukonsepti, ks. vaikkapa keskustelu http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,1802.0.html.

Nykyinen infra olisi mahdollistanut useiden IC-junien ajamisen Vs-Sk vaan halua siihen ei ole ollut vaan aggregaattivaunu seisoo päivät joutilaana. Lopuksi hieman vielä tuosta rahamäärästä: tosiasia on, että valtio ottaa samaan aikaan lisää velkaa ja vähentää mm. radanpidon määrärahoja. Ja kuitenkin napattiin kassasta 24 Me tähän, Valtiontalouden Tarkastusviraston kannattamattomaksi toteamaan hankkeeseen.

Sillä samalla rahalla olisi hankittu ne Desirot luomaan yhteys jokaiselta pohjoisen junalta Vaasaan ja päinvastoin, peruskorjattu pitkä pätkä sitä kaipaavaa rataa todellisen, eikä pelkästään haaveissa kuvitellun liikenteen hoitamiseksi ja loppurahalla poistettu vielä muutama tasoristeyskin. Mutta tämä ei käynyt, vaan Sk-Vs piti sähköistää, jotta sillä joskus voitaisiin EHKÄ ajaa yksi pendopari. (Joka kuvittelee, että raha kasvaa puussa, niin linkkiä vain tännekinpäin siitä botaniikkasivustosta, jossa ko. ihme esitellään).

[Eljas Pölhö]

Kimmo: Sanoin 1 Sm1-2 ajoon ja 1 varalle. Se vaatii vain 50% käyttöasteen, mutta en kyllä tiedä pystyvätkö ne siihen. Hinaus veturin perässä ei tuottanut vaikeuksia ennen Hki-Tpe sähköistystä, miksi nyt? Maksaa tietysti, mutta sehän on vain valinta hinataanko vai saako Sk/Vs pari asentajaa.

Mielikuvat ratkaisee paljon. Hollantilaiset saivat paikallisliikenteen nousuun maalaamalla tummat vaunut iloisen keltaisiksi "noissa olisi kiva matkustaa". Norrköpingin paikallisjunat kulkevat "veden ja tuulen voimalla" (jonka ne saavat ajojohdosta, mutta kuulostaa kivalta). Malmö-Köpis -junamatkustajien päivittäinen määrä ylitti parissa kuukaudessa optimistisimmatkin pitkäntähtäyksen laskelmat, kun luotiin uskottava tarjonta. Mitenkäs kävi Hesan paikallisliikenteessä 1968-72? Entä Ruotsissa niille sivuradoille, joille läänit saivat laatia aikataulut? Sehän on vain valinta halutaanko luoda kuva aktiivisesta yrityksestä vai lopun häämöttämisestä.

Vanhojen ihmisten, painavia laukkuja kantavien ihmisten, pienten lasten kanssa matkustavien, soittimia, fillareita ym kuljettavien on viheliästä vaihtaa junaa. Vielä viheliäisempää, jos pitää kiertää tunneleiden kautta, ja kaikkein viheliäisintä, jos informaatiotaulut ovat epäselviä tai eivät toimi. Siksi kannatan suoria vaunuja/junia. Sehän on vain valinta, miten asiat halutaan hoitaa.

[Toni Hartonen]

niin pitää muistaa että infra kuuluu asioihin joiden valtiovalta pitää turvata kaikkialla..Sähköistyksen nään kuin tien päällystämisen, parantaa liikenteen edellytyksiä. Diesel-liikenne kun ei kiinnosta kuin friikkejä kuvaajia täällä vaunuissa, alkaa olla 5-10wee oldschool

[Arto Papunen]

Parantaa sähköistys liikenteen edellytyksiä mutta eipä niitä teitäkään päällystetä mihin sattuu. Onko taas liikennöitsijältä kysytty tarvetta ettei käy niinkuin erään uusitun radan kävi että ei tullutkaan liikennettä mitä piti tulla. Ettei käy niin että ajetaan se yksi suora juna sähköllä ja muut kalustollisista syistä dieselillä.

Tietysti oma haave olisi että suoria junia lisätään Vaasaan, loput vedetään Sm-kalustolla ja Jyväskylän suunnan dieselvuorot meneekin Vaasan sijaan Kaskisiin mutta sitä ei tapahdu.

[Aleksi Perkio]

Ja millähän olisi huollettu näitä Desiroja jos kerran joku väittää ettei Sm 1-2 huoltoa voida järjestää Seinäjoella? Ja miksi tilata kokonaan uusia junayksiköitä yhden radanpätkän tähden, sehän vaatisi asentajien ja kuljettajien lisäkoulutusta ja maksaisivat tarpeeksi ja vähän päälle ja ei sillä Vaasan rata kehittyisi. se ei ole kehitystä tilata uutta kalustoa radalle vaan tehdä itse sitä kehitystä ko radalle ja sähköt luo enemmän mahdollisuuksia liikenteelle, jos puhumme tulevaisuudesta taas kuten aikaisemmin lentokenttäradasta ja asuinkaavoituksista joiden perusteella radasta tuleekin oikein hieno ja kannattava, Vaasan radalla onkin asutus valmiina eikä tarvitse odottaa ja olettaa että asukkaita tulee Sk-Vs välille. Ja jos junaa mainostettaisiin entistä enemmän ko radalla esim sähkö on ympäristöystävällisempää ja aikataulut järkestettäisiin niin uskoisin että radalla saataisiin paikallisliikenne toimimaan aivan yhtä hyvin ko Ruotsissakin. Olisi hienoa jos Suomi ei olisi näin takapajula rautatieliikenteen kannalta vaan yhtä avoin kun Ruotsi ja Saksa niin ei tarvitsisi maksaa ylikorkeita bentsiinin ja riisselin hintoja vaan mennä junalla melkeinpä mihin vaan mutta ko ei..

[[Tunnus poistettu]]

Vaasa on kuitenkin isompi paikka kuin Kokkola.

Faktisesti toki näin, mutta jos Kokkolan vaikutusalueeseen / väkilukuun lasketaan kuuluvaksi myös Pietarsaari ja muut kehyskunnat, toki Kokkolan talousalue on merkittävästi suurempi kuin Vaasan. Itse näkisin järkevimpänä vaihtoehtona sähköratapylväiden purun, sähköistyssuunnitelman perumisen ja jo rakennettujen sähkörataelementtien myymisen esim. Hyvinkää-Hanko-välille.

[Kimmo T. Lumirae]

No, tarkastellaanpa hieman tätä huolto-ongelmaa.

Desirot esitin vaihtoehtona koko sähköistykselle. Niillä olisi voitu ajaa tuntitahdissa eli kerran tunnissa suuntaansa ts. joku hyvinkin 16 vuoroa päivässä. Ne olisi hankittu murto-osalla sähköistyksen hinnasta eli kolme Desiroa olisi maksanut noin 6,5 Me ja ne olisi ostettu huoltosopimuksella, jolloin valmistaja tai hänen alihankkijansa olisi pykännyt hallin joko Sk tai Vs ja pitänyt ne kunnossa. Asentajia ei tarvitse lisäkouluttaa, koska asentajia ei enää ole, siksi huolto on ulkoistettava. Kuljettajia on lisäkoulutettava, hankittiinpa Desiroita tai museoitiin 2 kpl Sm1.

Täysilmastoidut Desirot olisi varustettu kaukoliikenneistuimilla ja pienellä kahvitiskillä sekä 8-paikkaisella BusinessLoungella nahkasohvineen. Niiden Euro 4-päästöhyväksytyt moottorit olisivat voineet mainosmielessä käyttää biodieseliä ja rataosan päästöt olisivat pysyneet tiukasti kurissa.

Mutta jos oikein luen kirjoituksesi, ei tämä ole mielestäsi kehitystä, vaan kehitystä on tehdä 24 Me investointi ja jäädä odottamaan, josko sitä liikennettä joskus ehkä vielä tulisi, ja tyytyä tuohon viiteen junaan päivässä. En siis mitenkään ymmärrä, miten kehitystä on tyytyä nykyisiin junavuoroihin, kunhan pään päällä on ajolankaa (siis se Sm:n museoiminen tuolle välille on haihattelua eikä mitään muuta) ja vuorojen lisääminen uudenlaisella kalustoratkaisulla ei ole kehitystä???

Sm:ien huolto on ihan oikeasti mahdotonta, koska lähin halli on Tampereella, ja huoltohenkilöstö varaosavarastoineen Helsingin Ilmalassa. Toki on mahdollista hinata risa (esim. ovi- tai kompressorivikainen, korjaus hallissa kestää 2-4 h) Sm -yksikkö Ilmalaan veturilla, mutta hinausmatka on siis 450 km suuntaansa Vaasasta laskettuna (suuntaansa sikäli, että Sk ei varastoi Sr1-vetureita sille varalle, että niitä joskus tarvittaisiin, saati sitten kuljettajia, ei, vaan hinausyksikön täytyy käytännössä tulla Tpe tai Ilr :sta ja matkaksi tulee siis helposti mainitsemani 900 km).

Ja tämä ongelma tulee siis sen JÄLKEEN, kun on investoitu 24 Me.

"...vaan tehdä itse sitä kehitystä ko radalle" Mistä ajattelit, Aleksi,  aloittaa?

Mainitset myös, Aleksi,  aikataulujen järkeistämisen ja sitä kautta paikallisliikenteen saamisen toimimaan yhtä hyvin kuin Ruotsissakin...millä kalustolla ajattelit hoitaa sitä paikallisliikennettä? Sr 1 ja kolme sinistä vaunuako? Ja mitä on "paikallisliikenteen saaminen toimimaan" jos kerran tunnissa ajettava Desiro ei sitä ole?

Tavaraliikenteen kehittyminen alkanee samoihin aikoihin kun lehmät alkavat lentää, koska yhdenkään tehtaan kuljetuspäällikkö ei tee kuljetussopimusta siksi, että tavara vedetään Vaasasta asti sähkövedolla, sen sijaan, että se siirtyisi sähkövetoon vasta Seinäjoella; ei, kyllä sopimuksen tekoon vaikuttavat aivan muut seikat. Ja kun samaan aikaan Kokkolan satama kärvistelee vähentyneiden kuljetusten kanssa niin mistähän sitä yhtäkkiä Vaskiluotoonkaan siunaantunee?

[Mikko Kosonen]

Faktisesti toki näin, mutta jos Kokkolan vaikutusalueeseen / väkilukuun lasketaan kuuluvaksi myös Pietarsaari ja muut kehyskunnat, toki Kokkolan talousalue on merkittävästi suurempi kuin Vaasan.

Wikipedia:n mukaan, kun ajatellaan talousalueita, tulee mieleen ensinnä seutukunnat. Vaasan seutukunnassa on 89 109 asukasta, kun taas Kokkolan seutukunnassa 51 963. Mikäli halutaan laajentaa talousaluetta, otetaan ympäryskuntia, ja yli maakuntarajojen Pietarsaari, Kruunupyy ja Pedersöre, niin väkiluku on noin 80-85 tuhatta tuhatta. Mutta samoin, jos lisätään Vaasan seutukuntaan esim Laihia, niin väkiluku on 96 970. Tosin rautatieasema kerää matkustajia käytännössä vain 20km säteellä, kauempaa tulevat ovat harvinaisuuksia. Eli jo Kannuksesta on turhan pitkä matka lähteä autolla Kokkolaan, siksi Kannuksesta kuljetaan lähinnä IC:llä, pendon suhahtaessa ohitse.

Laskettiinpa miten hyvänsä, kehyskunnilla, säteen sisään jäävillä asukkailla, tms, kyllä Vaasa talousalueineenkin on suurempi. Seinäjoki tietenkin syö osan Vaasan talousalueesta, tai ainakin jakaa sitä. Talousalueena, väittäisin, että Seinäjoki on vanhan Vaasan läänin suurin työssäkäynti, talous, kauppa, kehitys, yms alue.