Vaasan radan sähköistyksestä

[Otto Karikoski]

Vaasan sähköistyksen jälkeen manner-Suomesta jää Porvoo jäljelle, Porvoon suunta on selkeästi alikehittynyt raideliikenteen osalta.

Porvoo ei tosin enää tulevan vuodenvaihteen jälkeen ole maakuntakeskus, kun Itä-Uusimaa ja Uusimaa yhdistyvät.

[Pasi Utriainen]

Porvooseen on sähköistetty rata, tosin ei keskustaajamaan, vaan Sköldvikiin. Sköldvik ei niin alikehittyneeltä paikalta vaikuta ainakaan tonnimäärien perusteella.

Iisalmi-Ylivieska radan sähköistyksen yleissuunnittelu on jo aloitettu. Suunnitelman pitäisi valmistua syksyllä 2011. Siitä mennee vielä parisen vuotta tarkempiin suunnitelmien tekoon, ja mahdollisten valitusten käsittelyyn. Uskoisin, ettei hankeen toteuttaminen jää ainakaan rahoituksesta kiinni, sen verran tärkeästä hankkeesta on kyse. Töiden aloitus voisi olla 2014-15.

Vaasan radan sähköistys oli esillä eduskunnassa jo 2006, jolloin se kaatui yhdellä äänellä. Tällöin kuitenkin edellytettiin eduskunnan jatkavan radan sähköistämistä vuonna 2008. Eli ei näitä sähköistyspäätöksiä tehdä eikä varsinkaan toteuteta kovin lyhyellä aikajänteellä.

[Ari Palin]

Porvoon puute maakuntakeskuksena ilman sähkörataa poistuu hyvin pian. Päivämäärästä 1.1.2011 lähtien Porvoo ei ole enää maakuntakeskus.

[Jouni Seilonen]

Jos Vaasan radalle avataan uusia henkilöliikenteen liikennepaikkoja (esimerkiksi nopeasti kiihtyvien moottorijunien käyttöönoton yhteydessä), kysymykseen voisivat ehkä tulla Isonkyrön taajaman kohta (nykyinen Isokyrö on aiempi Orismala) ja Mustasaari siellä, missä se aikoinaan oli ("Vaasa Itäinen").

[Timo Valtonen]

Aikoinaan Jyväskylästä (vai olisiko ollut peräti Pieksämäeltä/Joensuusta) liikennöitiin Vaasan satamaan asti. Tax-free myynnin loppuminen Vaasan ja Uumajan välsessä liikenteestä  taisi pudottaa matkustajamäärät olemattomaksi. Lauttaliikenne Vaasan ja Uumajan välillä tuntuu nyt vakiintuneen. Olisikohan sähköistämisen myötä aika harkita myös matkustajajunaliikenteen herättämistä henkiin Vaasan satamaan?

[Kimmo T. Lumirae]

En tunne paikallisia olosuhteita ts. etäisyyttä Vaasasta Vaskiluotoon, mutta eikö tuleva sähköistys jää Vaasaan eikä ulotu Vaskiluotoon? Siitä sitä riemu syntyisikin, jos pitäisi Vaskiluotoon ajaa henkilöjunia, sen jälkeen kun on sitouduttu (turhaan) sähköistykseen.

[Toni Hartonen]

Vaasan asemalta 3,1 km Vaskiluotoon, välillä myös ollut seisake wasalandian kohdalla.

[Juha Liimatta]

Kyllähän nämä Vaasan ja Kemijärven ratojen sähköistämiset tuntuvat aika oudoilta. Miksi ei sähköistetä nyt sitten Pieksämäki - Joensuu väliä? Näin saataisiin hyvä poikittaisyhteys  yhteysvälille Vaasa - Joensuu. Suora IC-yhteys käyttöön. Sähköistys pitäisi tehdä pikaisesti myös Iisalmi - Ylivieska välille.

[Timo Valtonen]

Kyllähän nämä Vaasan ja Kemijärven ratojen sähköistämiset tuntuvat aika oudoilta. Miksi ei sähköistetä nyt sitten Pieksämäki - Joensuu väliä? Näin saataisiin hyvä poikittaisyhteys  yhteysvälille Vaasa - Joensuu. Suora IC-yhteys käyttöön.

Tarvittaisiin vielä piuhat välille Jyväskylä - Haapamäki - Seinäjoki. 

[Toni Hartonen]

Seinäjoki-Vaasa sähköistys itseasiassa aivan luonteva, vilkkain henkilöliikenteen rataosuus joka vailla sähköjä.
375000 matkaa vuodessa. Vertailun vuolksi Esim. Kemi-Rovaniemi 440000, Oulu-kontiomäki 175000..
Brottotonnit Seinäjoki-Vaasa 1.7milj ja esim. Viinijärvi-Varkaus 1.1milj.  Eli mikäköhän syy olisi sähköistää Joensuu-Pieksämäki jos ei Vaasabaana kelpaa? Itäsuomen aluepoliitiikka taitaa olla ainut syy?
Kemijärvi nyt olikin selkeä aluepoliittinen "avaus"

[Tuukka Ryyppö]

Siinä oli taas taitavasti sisäluettu tekstiä. Hyvä.

Tuohan tarkoitti, että "nyt kun Vaasabaana on sähköistetty, voisi jatkaa sähköistämällä Joensuu-Pieksämäki -välin. Itsekin juuri osoitit luvuin, että se olisi osapuilleen yhtä hyödyllistä kuin Seinäjoki-Vaasa -sähköistys.

[Topi Lajunen]

Seinäjoki-Vaasa sähköistys itseasiassa aivan luonteva, vilkkain henkilöliikenteen rataosuus joka vailla sähköjä.

Jep. Mutta kun tällaista päätöstä ei tehdä, tai ei ainakaan pitäisi tehdä pelkän henkilöliikenteen vuoksi.

[Toni Hartonen]

Niin kokonaisuus ratkaisee, Vaasa on n.60000 asukkaan kaupunki (Vaasan seutu 110000) , Rovaniemen kokoinen paitsi sillä erolla että väestöntiheys on 315 as/km2.  Tavaraliikenne on pientä ,samaa tasoa kun Turun ja Helsingin välillä. Turun ja Helsingin välin sähköistys on nimeenomaan tehty henkilöliikenteen vuoksi, niin tehtiin sama ratkaisu myös Vaasan kohdalla.  Investointi on ollut myös pieni summaltaan 24miljEUR. Seuraava askel onkin sitten isompi kun halutaan nopeutta radalle kun Pendo aloittaa liikenteen, sillä meneehän Kajaaniikin Pendo:-) Luin läpi perustelut, niissä oli maininta maakunnallisilla tarpeilla ja Vaasan seutu kehittyvä alue. Ihan järkeenkäypää
Seuraava sähköistys on kyllä syytä tehdä Uimaharju-Joensuu-Niirala välillä, tavaraliikenne siellä isoa.

[[Tunnus poistettu]]

Kyllä niitä sähköradan ulottumattomissa olevia maakuntakeskuksia vielä (ainakin) Porvookin!!

Sorry, no bonus: Porvooseen menee sähköistetty rata.

[Toni Hartonen]

niin tarkoittanet Kytömaa–Sköldvik rataa. Joo Porvootahan sekin on maantieteellisesti mutta ei raideliikenteen näkökulmasta. Olli-Porvoo sähköistämätön A-luokan rata tavaraliikenteessä 20t  nopeus 20km/h ,Lähde: Liikennevirasto. Kuntokin on parasta A-luokkaa siis:-)

[Kimmo T. Lumirae]

kun Pendo aloittaa liikenteen

Luuletko, että aloittaa?

maakunnallisilla tarpeilla ja Vaasan seutu kehittyvä alue.

No hyvä on, minä tunnustan lopultakin, etten ymmärrä. Selittäkää nyt tällaiselle maallemuuttaneelle kaupunkilaiselle, että MITÄ tämä sähköistys kehittää, ja MIHIN maakunnallisiin tarpeisiin se vastaa?

Matkustamisen nopeus ei nouse, junatiheys ei lisäänny ja matkustusmukavuus ei lisäänny. Se, mikä energian hinnassa voitetaan, hävitään moninkertaisesti Seinäjoella tapahtuvan "pakollisen" veturinvaihdon kustannuksissa.

Kuten ketjun aiemmissa kommenteissa on tullut ilmi, on hankalaa saada Vaasaan Pendolinoyhteys, ja vaikka se päivittäinen IC muuttuisikin Pendolinoksi, niin mikä muuttuu loppukäyttäjän eli matkustajan kannalta?

Tavaraliikenne on siis olematonta eikä kasvusta ole tietoakaan ja sekin vähä on pikku pakko vetää dieselillä, olipa ajolangat tai ei.

Sm-kalustolla ajettava paikallisliikenne on erittäin epätodennäköistä, elleivät radanvarsiseudun kunnat maksa sitä (ja se varmasti maksaa aika tavalla).

Haluan ymmärtää tämänkin asian ja olen kiitollinen yhdestäkin vedenkestävästä perustelusta. Mutta ei sitten korulauseita, juhlapuheita eikä perusteettomia haaveita.

Hyvin perusteltuja väittämiä tämän sähköistyksen kehittävästä ja alueen tarpeisiin vastaavasta vaikutuksesta, kiitos.

[Toni Hartonen]

Liikennevirasto on asettanut tavoitematka-ajaksi Helsinki-Vaasa 3tuntia, lisäksi rataosuus
Seinäjoki-Vaasa on merkitty muu merkittävä rataosuus. Pohjanmaanliiton sivuilta voi lukea aiheeseen liittyvää mm. maakuntastrategiasta.
Ely kommentoi seuraavaa:
"Silloinen Ratahallintokeskus lähti tietoisesti suunnittelemaan ainoastaan radan sähköistystä(määrärahaa myönnetty vain sähköistykseen ja oli poliittinen päätös)
Maakunta-ja kuntatasolla toiveena oli sähköistyksen lisäksi radan rakenteellisen kunnon parantaminen, nopeustason nosto ja tasoliittymien poisto"
No nyt on sitten tehty 1/4 asioista:-) Seuraavaksi sitten neuvottelemaan tasoristeysten poistosta..

[[Tunnus poistettu]]

Matkustamisen nopeus ei nouse, junatiheys ei lisäänny ja matkustusmukavuus ei lisäänny.

Ihanko totta? Sinulla siis on jo tiedossa junatarjonta aikatauluineen esimerkiksi viiden vuoden tai kymmenen vuoden kuluttua? Kerro ihmeessä lähde, minustakin olisi mukavaa katsella tulevaisuuden aikatauluja!

Kuten ketjun aiemmissa kommenteissa on tullut ilmi, on hankalaa saada Vaasaan Pendolinoyhteys, ja vaikka se päivittäinen IC muuttuisikin Pendolinoksi, niin mikä muuttuu loppukäyttäjän eli matkustajan kannalta?

Ilmeisesti jaksat lukea vain ne kommentit, joissa tuetaan ennakkoluulojasi? En minä ainkaan ole yrityksistä huolimatta onnistunut keksimään kuinka se nyt niin hiivatin vaikeaa olisi.

Tavaraliikenne on siis olematonta eikä kasvusta ole tietoakaan ja sekin vähä on pikku pakko vetää dieselillä, olipa ajolangat tai ei.

Sinulta löytynee viite vaikkapa Finlexiin siihen lakiin, jossa tällainen pakko on määritelty?

Hyvin perusteltuja väittämiä tämän sähköistyksen kehittävästä ja alueen tarpeisiin vastaavasta vaikutuksesta, kiitos.

Ks. edellisiä postauksia.

[Ari Palin]

...ja vaikka se päivittäinen IC muuttuisikin Pendolinoksi, niin mikä muuttuu loppukäyttäjän eli matkustajan kannalta?

Hei, minä tiedän: matkan hinta.

[Arto Lopia]

Tulevaisuutta lienee sikäli vaikea ennustaa, ettei mitään investointeja useinkaan ole hyödyllistä tehdä vuosikausien päästä mahdollisesti toteutettavia toimenpiteitä varten.

Hieman asian vierestä: kun nyt on tälläinen (turha?)investointi tehty, niin miten se vaikuttaa liikennöitsijän radanpitäjälle määräytyviin maksuihin?
Pohdiskelinpa vaan tälläistä, kun katselin erästäkin radanpätkää, jossa ei liikennöidä ainakaan toistaiseksi, kun VR on (joutunut?) hinnoitellut itsensä ulos.

[Arto Lopia]

Kyllä niitä sähköradan ulottumattomissa olevia maakuntakeskuksia vielä (ainakin) Porvookin!!

Sorry, no bonus: Porvooseen menee sähköistetty rata.

 

[Kimmo T. Lumirae]

Ilmeisesti jaksat lukea vain ne kommentit, joissa tuetaan ennakkoluulojasi? En minä ainkaan ole yrityksistä huolimatta onnistunut keksimään kuinka se nyt niin hiivatin vaikeaa olisi.

Olisikohan tässä itse kunkin hyvä hieman vilkaista tämän ketjun aiempiakin kommentteja.

Sinulta löytynee viite vaikkapa Finlexiin siihen lakiin, jossa tällainen pakko on määritelty?

Tämä onkin ollut alusta asti suorastaan koominen ketju eikä se taida siitä kohentua. Enemmät henkilökohtaisuudet säästän jonnekin muualle.

[Juha Puusaari]

Kyllä niitä sähköradan ulottumattomissa olevia maakuntakeskuksia vielä (ainakin) Porvookin!!

Sorry, no bonus: Porvooseen menee sähköistetty rata.

Joo myönnettään että Kilpilahteen on sähköistys olemassa, mutta elän toiveessa että jonainpäivänä Porvooseen pääsisi (Lue: keskustaan!) junalla muulloinkin kuin joinain harvoina päivinä vuoden aikana! Eli tarkoitin keskustaan tulevaa sähkörataa.

[[Tunnus poistettu]]

Tulevaisuutta lienee sikäli vaikea ennustaa, ettei mitään investointeja useinkaan ole hyödyllistä tehdä vuosikausien päästä mahdollisesti toteutettavia toimenpiteitä varten.

Vai niin? No ei minulla kyllä ole valvovista konsuleistamme kovin korkeaa käsitystä muutenkaan ollut, mutta olin kuvitellut, että tulevaisuuden huomioon ottaminen investoinneista päätettäessä olisi ollut jotenkin järkevää.

Seison korjattuna, hiiteen tulevaisuus!

[Mikko Kosonen]

Kimmo kyseli, mitä hyötyä sähköhenkilöliikenteellä. Vastaus: Ei rahallista, mutta imagollista hyötyä. Pendolino tuo automaattisesti imagolisän. Jos Vaasaan pääsee tulevaisuudessa pendolinolla, diesel-junan sijaan, se parantaa imagoa. Imagot ovat monesti mielikuva-asioita, mielikuvat kumpuavat joskus pienistä nyansseista. Pendolino on yksi pieni asia, joka voi vaikuttaa esim yrityksen kiinnostuksesta sijoittumisen suhteen. Rahallinen hyöty tuleekin ns epäsuorassa muodossa. Sitä ei voi laskea suoraan pendoliino liikenteen kustannuksilla ja lipputuloilla, vaan siihen liittyy myös isompia asioita, mm yritysten sijoitukset yms vetovoimallisuus. Käytännössä Vaasaan pääsee dieselillä aivan yhtä hyvin kuin pendolinolla, mutta mielikuvat on eri juttu. Mielikuvat imagoineen, on niin iso ja asioihin vaikuttava asia, että siitä ollaan valmiita maksamaan isojakin rahoja, jotta imago saadaan paremmaksi, ja Vaasakin ns isojen kaupunkien tasolle. Jos Vaasaan ei pääse pendolla, se on pikkukaupunki. Siitä tässä on kysymys.