Eduskuntapuolueet ovat lähes yksimielisiä siitä, että junien ja raiteiden ylläpitoon on määrättävä lisää rahaa. YLE Uutiset kysyi eduskuntapuolueiden edustajilta, millä myöhästelevät junat saataisiin kuriin. Myös Helsinkiin kaavailtu Pisara-rata saa kannatusta läpi puoluekentän. Matkustajaliikenteen avaaminen kilpailulle saa kannatusta vain kokoomukselta, vihreiltä ja RKP:ltä.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kertoi eilen vaativansa selvitystä junien myöhästelystä ja peruutuksista. VR-Yhtymän ja Liikenneviraston on jätettävä selvitys viimeistään 14. tammikuuta.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli suhtautuu oman puolueensa ministerin esitykseen myötäsukaisesti.
- VR:n ongelmien ratkaisu edellyttää kaikkien olemassa olevien toimien läpikäyntiä, sisältäen tekniset ratkaisut ja henkilöstön osaaminen. Kaikki ongelmat eivät johdu heikosta rataverkosta, Kalli sanoo.
Hän kuitenkin myöntää, että tulevaisuudessa sekä ratojen että teiden parantamiseen on sijoitettava nykyistä enemmän rahaa. Samalla uudisrakentamisesta joudutaan Kallin mukaan tinkimään.
Kokoomuksen ministeriryhmän jäsen Petteri Orpo löytää kritisoitavaa myös ministeriön toimista. Orpo tarkastelisi etenkin määrärahojen jakautumista VR:n sekä ratojen kunnossapidosta vastaavan Liikenneviraston kesken.
- Ilmeisesti ainakin puolet junien myöhästelyistä johtuu Ratahallintokeskuksesta [nykyisin osa Liikennevirastoa] ja riittämättömistä investointimäärärahoista.
Kokoomus ei kuitenkaan syytäisi VR:lle lisärahaa, ennen kuin kohde on selvitetty tarkasti.
Kaksi muuta hallituspuoluetta, vihreät ja RKP, nostavat myös esille rahan lisäksi muut ongelmat. Vihreiden varapuheenjohtajan Oras Tynkkysen mukaan on myös ”aidosti VR:n toimintaan liittyviä” ongelmia, muun muassa yrityksen tiedottamisessa.
”Määrärahat mittavasti jäljessä”
Oppositiopuolueet näkevät VR:n määrärahojen laahanneen kustannusten jäljessä jo pitkään.
- Raiteet tarvitsevat kunnostamista, kalustoa on uusittava. Tehtävää on niin paljon ja määrärahat jääneet jälkeen niin pitkään, että oikeasti on isolla korjaussummalla lähdettävä nostamaan rahaa, liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Saara Karhu (sd.) toteaa.
Hän pitää VR:n toivetta 100 miljoonan euron lisärahasta vähintäänkin kohtuullisena. Kristillisdemokraattien puoluesihteeri, VR:n hallintoneuvoston jäsen Peter Östman puolestaan laskee, että VR:n todellinen tarve investointeihin on lähes 200 miljoonaa euroa.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie uskoo VR:n tehneen parhaansa niillä resursseilla, mitä sillä on ollut käytössään.
- Kyllä minä ennemmin kääntäisin syyttävän sormen ministeri Vehviläiseen ja kysyisin häneltä, miksi rataliikenne pidetään aliresursoituna, Lapintie napauttaa.
Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka ihmettelee Vehviläisen myöhäistä heräämistä VR:n ongelmiin.
- Jälkijättöistä, Vistbacka kommentoi.
Pisara-rata saa kannatusta
Junaliikenteen pahin pullonkaula on Helsingin päärautatieaseman ratapiha, jonne tunkevat sekä kaukoliikenteen että lähiliikenteen junat. Ratkaisuksi on esitetty maanalaista Pisara-rataa, joka vaikuttaisi koko maan liikenteen sujuvuuteen.
Pisara-hanke saa kannatusta kaikilta puolueilta SDP:tä lukuun ottamatta. SDP:n Saara Karhun mukaan puolueessa ei ole vielä kantaa, mutta hän pitää Pisara-rataa kalliina.
Henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle saa kannatusta vain kokoomuksessa, RKP:ssä ja vihreissä.
- Vihreät on esittänyt, että kilpailutus aloitettaisiin niillä rataosuuksilla, joissa VR ei yksinkertaisesti halua liikennöidä. Ainakin niille osuuksille voisivat muut toimijat tulla kokeilemaan onneaan, vihreiden Oras Tynkkynen toteaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä paalutti taannoin junaliikenteen avaamisen kilpailulle vuosien päähän. VR:lle on myönnetty yksinoikeus kaukoliikenteen henkilöliikenteeseen vuoden 2019 loppuun ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen vuoden 2017 loppuun saakka.
YLE Uutiset