Selvitys: Junaliikenteen ongelmien syynä riittämätön rahoitus

[Teemu Sirkiä]

Junaliikennettä vaivanneiden myöhästymisten ja vuorojen peruuntumisten syynä on riittämätön rahoitus. Vastedes ruuhka-aikojen junavuoroja voidaan joutua karsimaan talvisin pysyväisratkaisuna, todetaan VR:n ja Liikenneviraston selvityksessä.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135262881479

Liikenneviraston versio:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/fi/uutiset/2011/12_2011/20110107_raideliikenneselitys

[Mikko Otava]

Hyvähän se on laittaa ruuhka-aikoina kulkeva työläiskarja entistä ahtaampiin oloihin, kun kuukausilippulaisilla ei ole mitään väliä. Ajetaan sitten päiväasaikaan puolityhjiä junia kun liikennettä häiritsevät matkustajat on saatu häädettyä autoilemaan työmatkansa.

[Marko Vornanen]

Lisää rahaa ja pisara! Eikö todella ole olemassa muuta ratkaisua ongelmiin johtajien mielestä?

[[Tunnus poistettu]]

Tällaiseen törmäsin: http://www.vrgroup.fi/attachments/5gpph37TQ/5vYTUTXTp/Taustaa_selvitykseen_raideliikenteen_talviongelmista_2010.pdf

Kyseessä on siis pruju nimeltään "Taustaa selvitykseen raideliikenteen talviongelmista marras-joulukuussa 2010".

Yksi osa tuosta pisti silmään ja jostain syystä se aiheutti otsan rypistymisen:

"VR:n lipunmyyntien lakkautukset
VR on päättänyt sulkea Iisalmen, Kemijärven, Pietarsaaren ja Jokelan asemien lipunmyynnit vuoden
2011 aikana. Sulkemispäätökset on jouduttu tekemään, koska asiakkaiden ostokäyttäytyminen
on jo usean vuoden ajan siirtynyt itsepalvelukanaviin, erityisesti automaatteihin ja internetmyyntiin.
VR panostaakin niiden myyntikanavien kehittämiseen, joita asiakkaat erityisesti haluavat
käyttää."

Varmasti tämä on näin, että asiakkaat haluavat käyttää ensisijaisesti nettiä lippuostoksiin. Mutta entäs toissijaisesti? Onko tämä tulkittava niin, että asiakkaat eivät halua käyttää mainittujen asemien lipputoimistojen palveluita? Ja toisaalta, onko lipputoimiston ainut tehtävä todella myydä pelkkiä lippuja, eikä siis tarjota mitään muuta asiakaspalvelua? Sinänsä taidokkaasti muotoiltu teksti, mutta VR unohtaa nyt sen, että asiakkailla on myös omat aivot, eikä iänkaikkinen asiakkaiden aliarviointi enää tehoa kansaan, ei varsinkaan enää tänä päivänä, kun VR on päivästä toiseen esillä mediassa negatiivisessa valossa.

Minusta junaliikenteen täsmällisyyteen pitäisi panostaa ja vasta sitten alkaa heikentää -jos silloinkaan- VR:n peruspalveluita, kuten lipunmyyntipisteiden määrää tai asiakaspalveluhenkilökunnan määrää.

Ei näin VR, ei näin.

Kyllä, tämä oli täyttä purnausta ja ainakin mun mielestä täysin aiheellista sellaista.

[Esa Leskinen]

Junaliikennettä vaivanneiden myöhästymisten ja vuorojen peruuntumisten syynä on riittämätön rahoitus. Vastedes ruuhka-aikojen junavuoroja voidaan joutua karsimaan talvisin pysyväisratkaisuna, todetaan VR:n ja Liikenneviraston selvityksessä.

Siis: Kun rautatieliikenne ei suju, karsitaan junavuoroja, mutta kun autoliikenne ei suju, rakennetaan lisää (moottori)teitä.

[Matti Lehtonen]

Ihan kannatettava ajatus supistaa hivenen liikennettä. Jos vuoroja on vaikkapa 4-5 tunnissa nykyisen kuuden sijaan, vuoroväli on kuitenkin riittävän tiheä. Siirtyminen supistettuun liikenteeseen ja siitä pois  tulee tapahtua yleissäätilan, ei kalenterin mukaan. Ei siis supistettua liikennettä, jos syksy jatkuu plusasteisena tammi-/helmikuulle, kuten tällä vuosituhannella on ollut useampana vuotena.

Kun pääongelmana on Pasilan ja Helsingin väli, eikö voisi ajatella supistamista siellä hieman enemmän kuin Pasilan yläpuolella ?  Nykyisestä harvennettua liikennettä täydentämään 2-3 kertaa tunnissa vuoro, joka ajaa vain Pasilaan saakka. Merkittävä osa Pasilaan saapuvista ei jatka junalla Pasilasta Helsinkiin. Saapunut vuoro tuskin voisi odottaa paluumatkalle lähtöä tuloraiteellaan, joten välittömästi Pasilan aseman eteläpuolelle pitäisi järjestää kääntö-/odotuspaikka, joka on lumisateilla miehitetty.

[Toni Hartonen]

Tällaiseen törmäsin: http://www.vrgroup.fi/attachments/5gpph37TQ/5vYTUTXTp/Taustaa_selvitykseen_raideliikenteen_talviongelmista_2010.pdf

Kyseessä on siis pruju nimeltään "Taustaa selvitykseen raideliikenteen talviongelmista marras-joulukuussa 2010".

Yksi osa tuosta pisti silmään ja jostain syystä se aiheutti otsan rypistymisen:

"VR:n lipunmyyntien lakkautukset
VR on päättänyt sulkea Iisalmen, Kemijärven, Pietarsaaren ja Jokelan asemien lipunmyynnit vuoden
2011 aikana. Sulkemispäätökset on jouduttu tekemään, koska asiakkaiden ostokäyttäytyminen
on jo usean vuoden ajan siirtynyt itsepalvelukanaviin, erityisesti automaatteihin ja internetmyyntiin.
VR panostaakin niiden myyntikanavien kehittämiseen, joita asiakkaat erityisesti haluavat
käyttää."

Mutta eikö ole turhaa pitää lipunmyyntitiskejä auki kun samaan aikaan suurinosa lipuista myydään muita kanavia pitkin?
Mikä olisi se korvaava palvelu jota virkailijat sitten tarjoaisivat jotta duunit säilyis, mulle ei tuu ihan heti mieleen...

[Mika Hakala]

Enemmistö osan lähijunaliikenteen päätepisteestä voisi siirtää pasilaan. Jos ei metroa Helsingin rautatieasemalla olisi, voisi koko aseman siirtää sinne.

Olisi se helpompi tapa lyhentää matkaaikoja "Helsinkiin", kuten maan tavaksi on jo tullut.

[Topi Lajunen]

Enemmistö osan lähijunaliikenteen päätepisteestä voisi siirtää pasilaan. Jos ei metroa Helsingin rautatieasemalla olisi, voisi koko aseman siirtää sinne.

Ilmeisesti tämä argumentti ei ollut ruuhkan aiheuttamien ongelmien poistamisen puolesta. Sehän kun vain siirtäisi samat ongelmat Pasilaan, vielä suurempina (vähemmän laitureita, lähes olemattomat vaihdeyhteydet).

Olisi se helpompi tapa lyhentää matkaaikoja "Helsinkiin", kuten maan tavaksi on jo tullut.

Ei nytkään ketään ole kielletty jäämästä pois Pasilassa. Jokainen voi ihan omasta tahdostaan jäädä siellä pois, ja kuvitella olevansa perillä.

[[Tunnus poistettu]]

En oikein tiedä, mihin ketjuun tämä sopisi parhaiten, joten kirjoitan sen tähän.

Mietiskelimme tänään harrastajakollegoiden kanssa sitä, miksi I- ja K-junilla on enemmän täsmällisyysongelmia kuin samalla ruuhka-ajan vuorovälillä (5 min) kulkevilla A- ja M-junilla? Käsitystemme mukaan I- ja K-junat käyttävät ensisijaisesti Helsinki C:n raiteita 1-3 ja toissijaisesti raidetta 4. Sen sijaan A- ja M-junat käyttävät ensisijaisesti raiteita 16-19 ja toissijaisesti raidetta 15. Näin ollen I- ja K-junille on varattu 3+1 raidetta ja A- ja M-junille 4+1 raidetta Helsinki C:llä, joka antaa varmasti hivenen anteeksi pattitilanteessa.

Kysymykseni kuuluukin, miksi I- ja K-junien täsmällisyys on niinkin häiriöherkkää kuin on ruuhka-aikoina? Johtuuko se esim. Helsingin aseman pohjoispään vaihderatkaisuista, mainituista käytettävissä olevista raiteista vai mistä? Pakkohan tähän täsmällisyysongelmaan on olla joku järkevä ratkaisu, siis muukin kuin viismiljaaardia maksava PISARA-rata.

Toimittajilta, VR:ltä, LVM:n pomo Vehviläiseltä ja kaikilta muiltakin kinastelijoilta on jäänyt huomaamatta tai ymmärtämättä kaiken kiireen ja hässäkän keskellä sellainen juttu, että parhaimman kokonaiskuvan Helsinki C:n tukkeutumis- ja ruuhkautumissyistä saisi kävelemällä Linnunlaulun asetinlaitteen ylimpään kerrokseen ja kysymällä vuorossa olijoilta näitä samoja kysymyksiä. Heillä varmasti olisi ratkaisuehdotuksia tähän hommaan. Kysyminen ei maksa viittämiljaaaardia. Se on itse asiassa maksutonta ja ongelmienratkaisutkaan tuskin maksavat miljaaaardeja. Sen sijaan maalaisjärkeä käyttäen ja pieniä fiksauksia käytännönhommiin ja aikatauluihin tehden homma vois jopa skulatakin skebaa. Eikä tarvita kolmeäkytädonaa taskussa.

Kyllä, Helsinki C on aivan tarkoituksella kirjoitettu Helsinki C. Minä vaadin, että Marja-radan valmistuttua Vantaankoskesta tehdään Martinlaakso N. N niin kuin Nyman.

[Topi Lajunen]

K- ja I-liikenne käyttää varsin paljon 4-raidetta, eikä ole mitenkään tavatonta, että niitä lähtee myös raiteelta 5. A- ja M-junien raiteen 15 käyttö liittyy usein siihen, että kalusto on juuri tullut tai seuraavaksi menossa Ilmalan ratapihalle - muissa tapauksissa niin ei taida tapahtua. En nyt lähde asiaa mistään lähteistä tähän hätään varmistamaan, vaan tyydyn perstuntumalla toteamaan, että pääradan kaupunkiradalla ei nyt ainakaan vähempää raiteita ole Helsingissä käytössä.

K/I-parivaljakon täsmällisyyteen vaikuttaa kuitenkin huonontavasti se, että niillä on länsiveljiinsä nähden toinenkin ongelmallinen solmukohta: Tikkurila. Lisäksi yhteinen osuus on paljon pidempi, jolloin mahdollinen häiriö tapahtuu todennäköisemmin tällä yhteisellä osuudella.

Tässä pohdittavaa tälle harrastajakolleegiolle.

Ps. Linnunlaulun tornin yläkertaan ei kannattane mennä mitään kyselemään, mikäli tahtoo jonkun vastaavan. Kannatan kyllä, että ns. suorittavan portaan ajatuksia kuunneltaisiin mahdollisimman paljon.