Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: AL: Pendolinot miljoonaremonttiin  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] 2 | Siirry alas Tulostusversio
Jape Ruotsalainen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 309


« : Helmikuu 04, 2011, 07:37:35 »

Eivät kestä talvea kunnolla - Pendolinot miljoonaremonttiin

VR:n Pendolino-junia odottaa jättiremontti, sillä ne eivät ole kestäneet talvea tarpeeksi hyvin. Kunnostus maksaa useita miljoonia.

Osa korjaustöistä on jo käynnissä. Suurimmista töistä kuitenkin vielä neuvotellaan junien valmistajan Alstomin kanssa.

VR:n mukaan Pendolinot myöhästelevät hieman muita junatyyppejä enemmän.

Vielä viime kesänä VR:n kaukoliikennejohtaja Ari Vanhanen sanoi Aamulehden haastattelussa, että italiassa valmistetut Pendolinojen ongelmat eivät johtuisi siitä, että ne eivät sovi Suomen olosuhteisiin.

– Ei missään tapauksessa. Junienhan täytyy täyttää EU:n standardit. Lisäksi meillä on muutamia näitä standardeja tiukempia määräyksiä Suomen erityisolosuhteiden takia. Silti junat eivät aina kestä niin hyvin kuin niiden pitäisi, Vanhanen kommentoi kesäkuussa.

Pendolinojen ongelmilta ei ole välttynyt edes maan ylin johto. Pääministeri Mari Kiviniemen junamatka tyssäsi tammikuun puolivälissä, kun Pedolino juuttui lumihankeen Jalasjärvellä.


Alstomin Pendolinot ovat olleet käytössä vuodesta 1995.

Sähkövetureista vanhat ovat neuvostoliittolaisia ja uudet sveitsiläisiä. Kaikissa junissa on yleensä kahden vuoden takuu. Myöhemminkin valmistaja on vastuussa junien normien vastaisista vioista.

VR:llä on edelleen takuuasioita auki Alstomin ja muiden valmistajien kanssa.



http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194665033334/artikkeli/eivat+kesta+talvea+kunnolla+-+pendolinot+miljoonaremonttiin.html
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #1 : Helmikuu 04, 2011, 07:42:44 »

Jape ehti linkittää tämän ensin.

Herää vain kysymys, miksei VR voi rehellisesti tulla kaapista ulos ja tunnustaa, että Pendolinot ovat alusta asti olleet kategorian VPT tuotteita?

Mahtaako kukaan (harrastaja) olla tilastoinut Allegrojen teknisiä vikoja ja/tai muita luotettavuusasioita? Juku näyttää silloin tällöin myöhästymissyyksi teknisen vian, mutta kuinka yleisiä ne loppujen lopuksi ovat ajettuihin kilometreihin nähden, jos teknisiä vikoja siis verrataan Sm3-kalustoon?
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #2 : Helmikuu 04, 2011, 09:12:41 »

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kaikki+Pendolinot+joutuvat+miljoonaremonttiin/1135263544709/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset

"Kyllä siitä ihan hyvä juna saadaan" : D
tallennettu
Timo Valtonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 414


« Vastaus #3 : Helmikuu 04, 2011, 09:35:01 »

Ei VR tule kaapista ulos kun ei ole pakko. Kaikki on nykyään "liikesalaisuutta". Hyvä asia sentään on se, että nyt näyttää ryhdyttäneen kokonaisvaltaisiin parannuksiin eikä vain pikkukorjauksiin.
tallennettu
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2609


« Vastaus #4 : Helmikuu 04, 2011, 13:37:28 »

Tänään sain nauraa kun aamulla kuuntelin radiota, sanoivat että Pendolinot kuulemma eivät kestä talvea ja ovat myöhässä muita junia enemmän. Olen varma että näin kerrotaan lehdissä, radiossa ja VR:ltä myös ensi ja seuraavana talvena. Eihän se ole mikään uutinen jos ei pendo talvea kestä. Ja HUOM! Jotten olisi liian yksipuolinen, sanon, että olen kyllä myös matkustanut talvella Pendolla aivan ajallaan.
tallennettu

... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
Joona Packalén
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 79


« Vastaus #5 : Helmikuu 04, 2011, 18:24:01 »

Miten tämän ongelman ratkaisu on niin vaikeaa? Pelkääkö joku kasvojen menetystä? Voitaisiin tehdä vaikka seuraavaa:

Siirretään Pendolinot korvaamaan poistuvia Sinisiä vaunuja. Toimimaton kallistus voidaan kytkeä pysyvästi pois toiminnasta.  Esim. Pori-Tampere taajamajuniin tuollainen Pendolino olisi hyvä nopean kiihtyvyyden ansiosta. Lisäksi jos hajoavat eivät todennäköisesti hajoa ruuhkaisimmille rataosille. 18 runkoa Pendolinoja riittää aika moneen paikkaan.

Pendolinojen tilalle voidaan hankkia Talgolta kallistuvakorisia vaunuja, joita ollut esim. 2000-luvun alkupuolelta asti Kazakstanissa käytössä. Käytännön testausta on siis ainakin tehty.http://vaunut.org/kuva/35315
Tuohon kun laitetaan Sr2 eteen niin voidaan mennä tarvittaessa jopa 210km/h. Matka-ajat Pendolino-reiteillä tuskin pitenisivät, mutta luotettavuus paranisi ja ehkä nykyisiä varmuuskertoimia voitaisiin jopa pienentää.
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2925


« Vastaus #6 : Helmikuu 05, 2011, 00:48:01 »

Esim. Pori-Tampere taajamajuniin tuollainen Pendolino olisi hyvä nopean kiihtyvyyden ansiosta.

Siis, niin minkä ansiosta?
tallennettu
Mikko Mäntymäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 515


« Vastaus #7 : Helmikuu 05, 2011, 02:23:46 »

Esim. Pori-Tampere taajamajuniin tuollainen Pendolino olisi hyvä nopean kiihtyvyyden ansiosta.

Siis, niin minkä ansiosta?

Jaa vai nopean kiihtyvyyden ansiosta, Sm3 sarja on suhteellisen tehoton suurnopeusjunaksi, kiihdytys Tampereelta Helsinkiin päin Vasta Sääksjärvellä mittari on noussut 200km/h. Että sekö kiihtyvyyttä että tarvitaan kymmenenkilometrin kiihdytys että saavutettaan olonopeus?
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #8 : Helmikuu 05, 2011, 07:34:41 »

Miten tämän ongelman ratkaisu on niin vaikeaa? Pelkääkö joku kasvojen menetystä? Voitaisiin tehdä vaikka seuraavaa:

Siirretään Pendolinot korvaamaan poistuvia Sinisiä vaunuja. Toimimaton kallistus voidaan kytkeä pysyvästi pois toiminnasta.  Esim. Pori-Tampere taajamajuniin tuollainen Pendolino olisi hyvä nopean kiihtyvyyden ansiosta. Lisäksi jos hajoavat eivät todennäköisesti hajoa ruuhkaisimmille rataosille. 18 runkoa Pendolinoja riittää aika moneen paikkaan.

Pendolinojen tilalle voidaan hankkia Talgolta kallistuvakorisia vaunuja, joita ollut esim. 2000-luvun alkupuolelta asti Kazakstanissa käytössä. Käytännön testausta on siis ainakin tehty.http://vaunut.org/kuva/35315
Tuohon kun laitetaan Sr2 eteen niin voidaan mennä tarvittaessa jopa 210km/h. Matka-ajat Pendolino-reiteillä tuskin pitenisivät, mutta luotettavuus paranisi ja ehkä nykyisiä varmuuskertoimia voitaisiin jopa pienentää.


Tuo Pendolinon nopea kiihtyvyys on kyllä hauska vitsi. Miksi arvelet, että Pendolinot pysähtelevät harvemmilla asemilla kuin muut junat?

Se mikä sopii Kazakstaniin ei välttämättä sovi Suomeen, koska Suomessa rautateillä on hyvin erilaiset olosuhteet kuin Kazakstanissa.
Allegrossa on kai eri kallistusjärjestelmä kuin Lippujollassa? Jos se havaitaan parin talven aikana toimivaksi, ehkä kyseinen kallistusjärjestelmä olisi hyvä valinta seuraavaankin hankittavaan kallistuvakoriseen kalustoon - mikäli sellaista vielä tulee. Se kallistusjärjestelmä voidaan sitten asentaa pendolinoihin, talgo-vaunuihin tai mihin sitten halutaankaan. (Vaikka sinisiin? Hymyilee )
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Jape Ruotsalainen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 309


« Vastaus #9 : Helmikuu 05, 2011, 10:25:05 »

Kaveri oli eilen Tampereen asemalta lipun ostanut pendoliinoon, ja oli vielä kysäissyt perilläoloaikaa. Myyjä oli vastannut: "Kello 11.24, mikäli se nyt ei hajoa matkalle.".

tallennettu
Joona Packalén
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 79


« Vastaus #10 : Helmikuu 05, 2011, 14:43:03 »

Tuo Pendolinon nopea kiihtyvyys on kyllä hauska vitsi. Miksi arvelet, että Pendolinot pysähtelevät harvemmilla asemilla kuin muut junat?

Se mikä sopii Kazakstaniin ei välttämättä sovi Suomeen, koska Suomessa rautateillä on hyvin erilaiset olosuhteet kuin Kazakstanissa.
Allegrossa on kai eri kallistusjärjestelmä kuin Lippujollassa? Jos se havaitaan parin talven aikana toimivaksi, ehkä kyseinen kallistusjärjestelmä olisi hyvä valinta seuraavaankin hankittavaan kallistuvakoriseen kalustoon - mikäli sellaista vielä tulee. Se kallistusjärjestelmä voidaan sitten asentaa pendolinoihin, talgo-vaunuihin tai mihin sitten halutaankaan. (Vaikka sinisiin? Hymyilee )
Pendolino ei kiihdytä täysillä, koska 1.luokassa saattaa mennä kahvit väärään kurkkuun? Lisäksi aikatauluissa ehkä enemmän varmuusvaraa kuin muilla junilla? Pendolinoa porilaiset ja vaasalaiset ovat julkisesti halunneet. Voisivat sitten saada ne sahaamaan Pori-Tampere ja Vaasa-Seinäjoki väleille.  Hymyilee

Allegron suhteen saa toki olla optimistinen, mutta eihän sen toimivuus ratkaise nykyisten Pendojen ongelmia. Tuskin uutta kallistusmekanismia ruvetaan vanhoihin asentelemaan. Tuolla Kazakstanilla tarkoitin myös sitä että sieltä on mahdollisesti saatavissa runko Suomeen testattavaksi. Varsinkin kun Talgo on perustanut sinne tehtaan joka kaipaa tilauksia. Lisäksi Talgon vaunuilla on selviä etuja verrattuna Pendoihin: Esteettömyys eli ei portaita. Tämän pitäisi olla itsestään selvää nykyaikana. Ja jos yksikkö rikkoutuu ei sitä tarvitse välttämättä vaihtaa kokonaan toisinkuin Pendojen kohdalla. Joskus riittää pelkkä veturin vaihto.
tallennettu
Reijo Kankkunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2993


« Vastaus #11 : Helmikuu 05, 2011, 15:03:55 »

Tänään oli vuorostaan Pendolinolla ongelmia Kuopiossa.Käsijarru oli jäätynyt päälle eikä kuljettajalla ollut työkaluja millä olisi voinut mennä irroittamaan.Matkustajat pääsivät P 706 Kouvolaan siitä Helsinkiin IC ;llä
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #12 : Helmikuu 05, 2011, 23:24:41 »

Tuskin uutta kallistusmekanismia ruvetaan vanhoihin asentelemaan.

Tämänpä takia kirjoitin ne siniset vaunut sulkuihin ja pistin perään vielä hymiönkin ...
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1330


« Vastaus #13 : Helmikuu 06, 2011, 06:35:48 »

Allegrossa lienee aivan sama kallistusjärjestelmä kuin Pendossakin, samoin kuin kaikki muukin junan perustekniikka.

Sen sijaan kallistuvakorisessa Talgo-junassa on täysin eri tekniikka, sillä Talgossa on passiivinen kallistusjärjestelmä, joka kallistaa vaunun koria enimmillään 3,5 astetta pendotekniikan 8-9 astetta vastaan. Kallistuksen hyöty vähenee samassa suhteessa.

Niin ja, kyllä Pendot kiihdyttelevät ihan täysillä.
tallennettu
Lari Nylund
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1441


« Vastaus #14 : Helmikuu 06, 2011, 08:48:13 »

Kun esille on nostettu tuo Talgon-juna, niin onhan se esteetön eli junassa ei ole portaita. Vastaavasti sen yksikerroksisuus aiheuttaa paljon kävelemistä, kun junapituus on huomattavasti pidempi kuin enemmän matkustajia kuljettavan kaksikerroksisen vaihtoehdon.
 
tallennettu
Esko Ampio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 610


« Vastaus #15 : Helmikuu 06, 2011, 09:06:58 »

Pendon ei pitäisi olla laiska kiihtyjä, jos "nuppi vetäistään kaakkoon". Pitäisi muutamatuhat hv riittää lähtemiseen, tuota tehoa tarvitaan vauhdin edelleen nostoon kohti maksimia, riittävällä kiihtyvyydellä. Tai sitten kiihtyvyys on ohjelmallisesti rajoitettu ns. mukavuustasolle, oli vauhti mitä hyvänsä.  Vrt. F1 tehon tarve.
Ei varmaan ole varsinaisesti tutkittu, mutta IC2- vaunun toiseen kerrokseen nousuun vaadittava energia, paljon sillä kävellään laiturilla/ vaunujen läpi.
tallennettu
Tehanu Tapola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 195


« Vastaus #16 : Helmikuu 06, 2011, 10:46:49 »

Esim. Pori-Tampere taajamajuniin tuollainen Pendolino olisi hyvä nopean kiihtyvyyden ansiosta.

Siis, niin minkä ansiosta?

Jaa vai nopean kiihtyvyyden ansiosta, Sm3 sarja on suhteellisen tehoton suurnopeusjunaksi, kiihdytys Tampereelta Helsinkiin päin Vasta Sääksjärvellä mittari on noussut 200km/h. Että sekö kiihtyvyyttä että tarvitaan kymmenenkilometrin kiihdytys että saavutettaan olonopeus?

Mielenkiinnosta laskin eri sarjojen teho-painosuhteita.  (Lähde: Wikipedia, paino on tyhjäpaino kaikissa):

Sm1: 860kW / 97tn = 8.1 kW/tn
Sm2: 620kW / 77tn = 8.1 kW/tn
Sm3: 4000kW / 328tn = 12.2 kW/tn
Sm4: 1200kW / 114tn = 10.5 kW/tn
Sm5: 2000kW / 132tn = 15.2 kW/tn
Sm6: 5500kW / 423tn = 13.0 kW/tn
IC2 (Sr2+4xEd): 6100kW / (83+4x51)tn = 21.3 kW/tn
(Ed-vaunun paino: http://www.vaiski.net/ed/index.html)

Eli, IC2-kalustohan sopisi tämän laskelman mukaan parhaiten paikallisjunakäyttöön, seuraavina Flirt, Allegro ja Pendolino.  Sm1, Sm2 ja Sm4 sopisivat huonoimmin. Hymyilee  Oman kokemukseni mukaan IC2 todella lähtee napakasti liikkeelle.

Ilmeisesti kuitenkin aivan muut tekijät kuin teho-painosuhde määrittävät kaluston sopivuuden/sopimattomuuden lähiliikenteen kiihdytyksiin.  

Sähkömoottoreilla käsittääkseni tehoa voidaan ottaa alhaisista kierrosluvuista lähtien, joten se ei selittäne eroa.  Tekeekö voimansiirto (välitykset) / luistonesto / ohjelmointi sitten tuon ratkaisevan eron?
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #17 : Helmikuu 06, 2011, 12:34:05 »

Sm3 lienee koko joukon laiskin kiihtymään, Sm6:sta mulla ei ole mitään tietoa. Parhain kokoonpqno kiihtyvyyden puolesta lienee joku näistä (ja suurinpiirtein tässä järjestyksessä): Sm5, Sm4, Sr2 + 3 x Ed, Sm2 ja Sm1.
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2925


« Vastaus #18 : Helmikuu 06, 2011, 12:50:10 »

Ilmeisesti kuitenkin aivan muut tekijät kuin teho-painosuhde määrittävät kaluston sopivuuden/sopimattomuuden lähiliikenteen kiihdytyksiin.  

Juu. Vetovoima-painosuhde nyt ainakin. Pendolinon tehot aiheuttavat kylläkin sen, että se sitten tuolla 100-200 km/h vauhdeissa jaksaa ylläpitää sitä kiihdytystä.

Ellen väärin muista, niin Sm3:n maksimivetovoima on luokkaa 150 kN, kun Sr2:lla se on lähemmäs 300 kN. Sm4:n maksimivetovoima on tasan 144 kN, joten se huomattavasti Sm3:a kevyempänä liikahtaa ripeämmin.

Korjatkaa toki, jos olen väärässä... mutta ymmärtääkseni liikkeellelähdössä ja alkukiihdytyksessä jylläävät kilonewtonit, ja sitten loppukiihdytykseen ja huippunopeuden ylläpitoon tarvitaan niitä kilowatteja.

Parhain kokoonpqno kiihtyvyyden puolesta lienee joku näistä (ja suurinpiirtein tässä järjestyksessä): Sm5, Sm4, Sr2 + 3 x Ed, Sm2 ja Sm1.

Laittaisin yhdistelmän Sr2+3Ed ainakin Sm4:n edelle.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1330


« Vastaus #19 : Helmikuu 06, 2011, 17:12:50 »

Sm3:n kohdalla on vetovoimaa siis käytettävissä 150 kN liki 330 tonnin junalle. Vastaavasti Sr2 ja 4 IC-vaunua painavat yleensä tyypillisesti saman verran eli noin 333 tonnia ja Sr2 kehittää 300 kN ja kiihtyvyys on vastaavasti eri suuruinen eli karkeasti kaksi kertaa parempi kuin Sm3:lla.

Sr2:n perään voidaan siis laittaa noin 660 tonnia junaa, jolloin saavutetaan vielä sama kiihtyvyys kuin Sm3:lla. Junapaino vastaa esim. neljää kaksikerrosvaunua ja seitsemää, kahdeksaa matalaa vaunua yhdessä.
tallennettu
Tehanu Tapola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 195


« Vastaus #20 : Helmikuu 06, 2011, 18:09:19 »

Ilmeisesti kuitenkin aivan muut tekijät kuin teho-painosuhde määrittävät kaluston sopivuuden/sopimattomuuden lähiliikenteen kiihdytyksiin.  
Juu. Vetovoima-painosuhde nyt ainakin. Pendolinon tehot aiheuttavat kylläkin sen, että se sitten tuolla 100-200 km/h vauhdeissa jaksaa ylläpitää sitä kiihdytystä.
Tietenkin!  Eli jos lasketaan paino vetäville akseleille suhteessa vedettävien akseleiden painoon, niin saadaan parempi arvio lähtökiihtyvyydelle.  Tämä vuoksi Sm1-2 ovat tehoonsa nähden parempia kiihtymään (50% akseleista on vetäviä ja yli puolet painosta on niillä).

Sen lisäksi uudempi elektroniikka lienee jonkin verran parempaa luistoneston osalta, joten hieman tulee siitäkin lisää.  Onko vielä muita muuttujia?  Vetävien akseleiden pyöräkoko (=kosketuspinta)?

Mihinkähän nopeuteen asti (tyypillisesti) vetovoima rajoittaa enemmän kuin teho-painosuhde?
tallennettu
Juha Liimatta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 293


« Vastaus #21 : Helmikuu 08, 2011, 01:21:56 »

Kyllä  "mandoliinot" taitavat olla kaikkien aikojen huonoimpia junia, mitä Suomeen on milloinkaan hankittu. Maanantaina (7.2.) junat eivät päässeet Kuopiosta ja Pieksämäeltä liikkeelle, koska JARRUT OLIVAT JÄÄTYNEET KIINNI ( S.S. 8.2.) !!! Olihan pakkasta toki yli kymmenen (10) astetta. Ymmärtääkseni suhteellisen normaali lämpötila helmikuussa Savossa. Paljonkohan täytyy rahaa polttaa, jotta nämä ihmevempaimet toimisivat edes tyydyttävästi. Kiinnostaa myös tietää, jälkiviisas kun olen, mikä instanssi ja ketkä henkilöt aikoinaan vastasivat Pendojen tilaamisesta. Ei taida nimiä löytyä.
tallennettu
Timo Valtonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 414


« Vastaus #22 : Helmikuu 08, 2011, 05:29:32 »

YLE on tehnyt oikein sivuston junaliikenteen ongelmista. Tässä linkki Pendolino-osioon: http://beta.yle.fi/vr/#pendolino_pettaa
tallennettu
Juha Paulavuo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 551


« Vastaus #23 : Helmikuu 08, 2011, 08:59:37 »

YLE on tehnyt oikein sivuston junaliikenteen ongelmista. Tässä linkki Pendolino-osioon: http://beta.yle.fi/vr/#pendolino_pettaa

Poiminta sivuilta :
Lainaus
Voin vakuuttaa, että Pendolinosta tulee sellainen tuote, joka ei missään tapauksessa hyydy pakkasella
Ex-toimitusjohtaja, VR-Yhtymä Oy Henri Kuitunen
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #24 : Helmikuu 08, 2011, 11:10:23 »

Kyllä  "mandoliinot" taitavat olla kaikkien aikojen huonoimpia junia, mitä Suomeen on milloinkaan hankittu. Maanantaina (7.2.) junat eivät päässeet Kuopiosta ja Pieksämäeltä liikkeelle, koska JARRUT OLIVAT JÄÄTYNEET KIINNI ( S.S. 8.2.) !!! Olihan pakkasta toki yli kymmenen (10) astetta. Ymmärtääkseni suhteellisen normaali lämpötila helmikuussa Savossa. Paljonkohan täytyy rahaa polttaa, jotta nämä ihmevempaimet toimisivat edes tyydyttävästi. Kiinnostaa myös tietää, jälkiviisas kun olen, mikä instanssi ja ketkä henkilöt aikoinaan vastasivat Pendojen tilaamisesta. Ei taida nimiä löytyä.

Mandoliinot eivät ikinä olleet kaupallisessa liikenteessä Suomessa, enkä ymmärrä miksi kerrot lähes kymmenen vuoden takaisia tapahtumia mainiten vain päivän ja kuukauden ilman vuotta.
Nykyäänhän se Dm11-sarjalainen huristelee Kuubassa. Siellä tuskin ihan hevillä junakaluston jarrut jäätyvät.
Voisikohan muuten olla, että Lippujollat (Sm3:t) olisivat opettaneet VR:lle, että mitä tahansa roskaa ei kannata hyväksyä, minkä takia Mandoliinotilaus purettiin?
(Olen muuten kuullut väitteitä, että Mandoliinot olisivat olleet vähemmän huonoja kuin Vankat. Onko tuo väite totta vai tarua?)
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Sivuja: [1] 2 | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: AL: Pendolinot miljoonaremonttiin  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina