Dr13 2349 Vanhat Koneet -lehdessä 02/2011

[Jorma Toivonen]

Uudessa (2/2011) Vanhat Koneet lehdessä artikkeli Dr13-veturista http://www.vanhatkoneet.fi/

// otsikko korjattu

[Kimmo Säteri]

Tuli hankittua kyseinen aviisi. Päällimmäisenä jäi mieleen, että artikkelissa keskityttiin lähinnä Dr13:n vikojen luetteluun. Noh, ehkä on hyvä, ettei aika kultaa ihan kaikkia muistoja.

[Jorma Toivonen]

Valitettavasti samaan asiaan kiinnitin myös huomioni. Käyttäjän näkökulmaan en täysin yhdy. Veturisarjan siisteys ja kunnossapidon taso romahti vetureiden siirtyessä pois Itä-Suomen huolenpidon alaisuudesta, varsinkin loppuaika oli melko surullista katseltavaa. Melkein 27-vuotta (huhtikuu 1973 - marraskuu 1999) näiden kanssa puuhaillessa, ei suurempia vikoja omalle kohdalle osunut ja vain yksi servo-ongelma.

[Petri Nummijoki]

Sama havainto. Artikkelissa olisi suonut käsiteltävän myös sitä puolta, minkälainen merkitys veturisarjalla oli aikataulujen nopeutumisen ja junapainojen kasvattamisen kannalta.

Aivan huonoja Hr13-veturit eivät voineet olla, koska niillä ajettiin jo 60-luvun lastentautien aikaan noin 120000 km vuodessa veturia kohden. Esim. Hr1, Hr11 ja Dm4 jäivät huippuvuosinaankin samoihin lukemiin, vaikka niillä vedettiin lähinnä pikajunia, kun Hr13-veturit keräsivät alkuaikoina kilometrinsä pääasiassa tavarajunista. Tavarajunavetureista esim. Tr1:llä ajettiin parhaimmillaan noin 85000 km vuodessa/veturi ja Tr2:lla noin 55000 km, joihin verrattuna Hr13-vetureiden 120000 km tulee paremmin oikeuksiinsa. Hr13-vetureiden aktiivisimman käytön aikaan 70-luvulla olivat suoritteet parhaimmillaan muistaakseni 160000 km vuodessa/veturi.

[Markku Leiniö]

Hei vaan. Uutistiedoksi, kun en hakutoiminnolla löytänyt tästä vielä vinkkiä: Uusimmassa Vanhat Koneet -lehdessä (02/2011) on yhteensä viiden sivun tarina Dr13 2349:stä.

Lehtipisteestä löytynee, jos ei ole kotiluukkuun ole lehti kolahtanut.

http://www.vanhatkoneet.fi/576/dr13-dieselveturi-rautateiden-ranskatar

Markku

[Tommi K Hakala]

Tulipa luettua kanssa tuo juttu.

Se ihmetyttää että ongelmia oli erilaisten vuotojen kanssa, kuitenkin veturit rakennettiin mallikappaleet poislukien suomessa ja olisi voinut olettaa että täällä (lokomolla ja valmetilla) olisi linjat rakennettu vuotamattomiksi? ,ja mikä oli vuotojen syy, tärinä vai muuten heikot materiaalit.
Onhan muutkin veturit saatu toimiviksi...

Toinen homma on niinkin yksinkertainen kuin ulkoisen virransyötön sähköpistokkeen sijoitus ohjaamoon.
-eikö sitä saatu missään korjauksen yhteydessä siirrettyä ulkopuolelle