Maailman suurin muuntaja matkaa junalla Ruotsissa

[Eljas Pölhö]

Ohessa kuvia tekstin mukaan maailman suurimman muuntajan junakuljetuksesta Ruotsissa.  http://www.drehscheibe-foren.de/foren/read.php?30,5381836

[Tuukka Ryyppö]

Näyttää aivan samalta kuin Osg: http://vaunut.org/kuva/58865?tag0=11|Osg| . Kukas Osg:n on rakentanut?

[Jorma Toivonen]

Valmistaja ei nyt muistu mieleen, mutta taitavat olla italialaista valmistetta molemmat?

[Tapio Muurinen]

Valmistaja ei nyt muistu mieleen, mutta taitavat olla italialaista valmistetta molemmat?

Aivan oikein, amerikkalaisen Norca-yhtiön Italiassa peräkkäin valmistamia ja samanlaisia ovat. Ensin sai ASEA tämän aiemmin syksyllä, ja VR omansa marraskuussa 1973 (tuli palapelinä).

[Eljas Pölhö]

Junasta on myös hienoja linjakuvia  http://postvagnen.com/forum/index.php?mode=thread&id=279122

[Kimmo T. Lumirae]

Nuo kuvat aiheuttivat lyhyen päänraapimisen jälkeen hieman netin tutkimista ja wikipedian lukua. 600 kV DC muuntaja? Eihän tasavirtaa voi muuntaa?

No, opiskelu kannatti. Muuntaja on osa pitkien siirtomatkojen tasavirtasiirtojärjestelmää.

[Esko Ampio]

Muuntaja, transformator, rautasydämellä varustettu käämihässäkkä toimii oikeastaan vain vaihtosähköllä. Rauta ja kupari painaa.  Tasasähkölaitteet ovat muuttajia, suuntaajia. Elektronisina luulisi olevan kevyempiä. Paitsi jos on ns. pyörivä muuttaja; AC > DC. Niissä on raudan ja kuparin määrä verrattavissa samantehoiseen muuntajaan.

[Kimmo T. Lumirae]

Luulisin, että tämä on muuntaja, jolla muunnetaan siirtoon menevä sähkö -> 600 kV:iin. Sitten sähkö tasasuunnataan ja lähetetään kauas maailmalle.

Tasavirtasiirto on näemmä tulossa kovaa vauhtia.

[Turo Takanen]

Luulisin, että tämä on muuntaja, jolla muunnetaan siirtoon menevä sähkö -> 600 kV:iin. Sitten sähkö tasasuunnataan ja lähetetään kauas maailmalle.

Rohkenisin epäillä, että muunnetaan ennemmin noin 420 kV:iin, mikäli tämän jälkeen tasasuunnattuna jännite on 600 kV.

[Kimmo T. Lumirae]

Huippuarvo vai tehollisarvo? Suodatetaanko näin saatu suurjännite? (Saatetaan suodattaakin, jotta se on helppo taas vaihtosuunnata.)

Mutta ilman suodatustahan tehollisarvo ei muutu tasasuunnattaessa, eihän?

[[Tunnus poistettu]]

Tasavirtasiirto on näemmä tulossa kovaa vauhtia.

Huippuarvo vai tehollisarvo? Suodatetaanko näin saatu suurjännite? (Saatetaan suodattaakin, jotta se on helppo taas vaihtosuunnata.)

Mutta ilman suodatustahan tehollisarvo ei muutu tasasuunnattaessa, eihän?

Näin on; HVDC-sähkönsiirrossa saadaan hajakapasitanssin aiheuttama siirtohäviö täysin eliminoitua. Voimalinja käyttäytyy kuin valtava kondensaattori, joka syö riittävän pitkillä välimatkoilla vaihtosähkön tehon olemattomiin. Tasasähkölinjassa hajakapasitanssilla ei ole muuta merkitystä kuin että linjan varautuminen kytkettäessä ja purkautuminen irtikytkettäessä tapahtuu pienellä viiveellä.

Sama ilmiö tarkoittaa toisin päin sitä, ettei suodattamiselle ole tarvetta, sillä siirtolinja suodattaa tasajännitteeseen jäävän sykkivän osuuden eli AC-komponentin pois. Toisaalta siirtolinjoissa esiintyy aina omia elektromystisiä häiriöitä, joten suodatusta tarvitaan linjan vastaanottavassa päässä joka tapauksessa. Linjan läpi saatava jännite ei ole edes teoriassa 600 kVDC, vaan alenee suhteessa virran suuruuteen.

[Turo Takanen]

Huippuarvo vai tehollisarvo? Suodatetaanko näin saatu suurjännite?

Vaihtojännitteen yhteydessä on yleisesti tapana puhua tehollisarvosta. Tasaisella tasajännitteellähän tehollis- ja huippuarvo ovat käytännössä sama asia. Ainakin tavanomaisissa tasasuuntauksen käyttökohteissa, esimerkiksi taajuusmuuttajan välipiirissä, jännite tasataan aina kondensaattoripatteristolla.

Tuo tehollisarvon pysyminen samanahan täytyy toki suhteuttaa siihen mistä puhutaan. Vaihtosähköhän siirretään tyypillisesti kolmivaiheisena ja käytetty nimellisjännite on kahden vaihejohtimen välisen jännitteen tehollisarvo. Jos yksi näistä vaiheista tasasuunnataan ilman suodatusta, niin silloinhan tasasuunnatun jännitteen tehollisarvo on lähes alkuperäisen jännitteen tehollisarvon suuruinen (-diodit). Kuitenkaan tasasuuntauksessa ei tyydytä käyttämään vain yhtä vaihetta. Tämän seurauksena tasasuunnattu jännite ei millään hetkellä käy arvoltaan nollassa, vaan jännite saavuttaa hetkellisen miniminsä kahden vaiheen huippujen puolivälissä ja alkaa sitten taas kasvaa. Oikea tehollisarvo täytyy siis laskea näin saadusta jännitemuodosta, eikä sinimuotoisesta jännitteestä.