Junamyyjä, 32 paikkaa, VR-konserni, Helsinki

[Juhani Pirttilahti]

Mikä vika muuten olisi sellaisessa sanassa kuin "rahastaja"?

Ei oikein mitään vikaa sinänsä. Ehkä se on vanhahtava ja pitää olla jotain uutta ja modernia. Mene ja tiedä... Mutta kaikkea toimivaa pitää aina viilata, jotta kehitys kehittyy. Eikö se vähän niin ole...

[Topi Lajunen]

Rahastajia taitaa olla edelleen jokunen kappale. Henkilöitä, joita ei syystä tai toisesta ole kiinnostanut kouluttautua konduktööriksi.

Tästä päätellen työehtosopimuksessa on edelleen mainintoja rahastajista, joten tälle uudelle palkanpolkuhommalle on pitänyt keksiä uusi nimi.

[Harri Haavisto]

Mikä vika muuten olisi sellaisessa sanassa kuin "rahastaja"?

Rahastaja + lippujen hinnat  = rahastus

[Lauri Uusitalo]

Kävi tässä mielessä että onkohan muutosten takia odotettavissa lakkoilua tai ulosmarsseja?

Eikös näitä junamyyjiä ole ollut jo puolisen(?) vuotta?

Lakkoilua sen takia, että päästään HAITTAlisistä ja ylitöistä eroon?

Kiitos Larille selityksestä, vaikka ihan en sitä lankaa löytänytkään.

[Jorma Toivonen]

Kuten Lajusen Topi tuolla edellä mainitsi, joissain junissa oli kaksikin konduktööriä, mutta nykyään toisen tilalla junamyyjä. Talvi tulee (vaikka kesälläkin tuntuu noita myöhästymisiä olevan - kesäkelillä?), junat myöhästelevät, miehistöjen kierto on tiukattu viimeiseen kierteeseen. "Kahden konnarin - juna" voi lähteä yhdelläkin Jt-pätevällä henkilöllä, otetaan toinen jostain matkan varrelta myöhässä kulkevasta junasta kyytiin mukaan helpottamaan työtehtäviä, mutta kuitenkin kuljetetaan tyytyväisiä matkustajia suunnilleen aikataulun mukaan (mikä taitanee olla VR:n suunniteltu tehtävä). Tulevaisuudessa junamyyjä odottelee matkustajien kanssa vuorokiertonsa mukaan myöhässä saapuvaa johtavaa konduktööriä, tai junasta poistetaan matkustajat odottelemaan mahdollista linja-auto kuljetusta ja juna lähtee ilman maksavia matkustajiaan määränpäähänsä - ei taida edes junamyyjällä olla mahdollisuutta matkata tyhjässä junan rungossa? Jonkinlainen Jt-koulutus olisi mielestäni suotavaa näille junamyyjillekin, taattaisiin junan turvallinen kulku - maksavat matkustajat olisivat suht. tyytyväisiä, vaikkei ehkä ehdittäisiinkään kaikkia rahastamaan. Tosin monessa Keski-Euroopan kehitysmaassa esim. lähijunat kulkevat vain kuljettajan voimin, "tarkastajat" tosin suorittavat yllätysiskujaan näissäkin junissa. Vähääkään aliarvioimatta junamyyjien toimenkuvaa, "pomot" eivät ole tainneet ajatella asiaa loppuun asti - todellisuudessa taitaa kuitenkin vähäinen säästö koitua maksavan yleisön murheeksi.

[Mika Hakala]

Mikä vika muuten olisi sellaisessa sanassa kuin "rahastaja"?

Ei käy. Rahastajaan liittyyvät voivat olla epämukavat kokemukset verokarhut kirjeestään, ulosottomiehestä tai jonkun vahingossa harakkana ampuma tv-lupatarkastaja.

Duunari on duunari, konnari on on konnari, jaguaarimies on realiteetti-mies.

[[Tunnus poistettu]]

Jonkinlainen Jt-koulutus olisi mielestäni suotavaa näille junamyyjillekin, taattaisiin junan turvallinen kulku - maksavat matkustajat olisivat suht. tyytyväisiä, vaikkei ehkä ehdittäisiinkään kaikkia rahastamaan.

Jos nyt ihan totta puhutaan nykyisestä "Jt"-pätevyydestä, niin hommahan hoituu päivän, maksimissaan kahden kurssilla. Joten ei tämä homma nyt ihan ydinfysiikkaa ole. Se mitä haluan tällä sanoa, on se että minun on hankala erottaa junamyyjän ja konduktöörin vastuualueita toisistaan, jos toinen on koulutettu vetämään hätäjarrua hätätilanteessa ja toista ei siihen ole koulutettu. Itse painoin kerran jarrua, kun yksi nainen oli liian innokas minua kohtaan, enkä tarvinnut siihen silti minkäänlaista koulutusta.

En halua mitenkään vähätellä kondutöörien toimenkuvaa, mutta fakta nyt kuitenkin on se, että onhan keikkatyöläisiä ollut tekemässä täysin samaa duunia kuin keikkatyöläisen esimieskin muilla aloilla, eikä hommassa ole ollut mitään sen suurempaa ongelmaa.

Oletteko koskaan kuulleet tuntipalkkalaisista ja/tai keikkaduunareista esimerkiksi seuraavilla aloilla (suluissa esimerkit, jotka minä tiedän ja joilla aloilla ihmiset tekevät käytännössä täysin samaa duunia tittelistä riippumatta):
- rakennusala
- hotelli- ja ravintola-ala (respan duunit: vastaanottovirkailija / vastaanottoesimies, vuorovastaava / hampurilaisen myyjä)
- vähittäiskauppa (myymälävastaava / kassa)
- siivousala (siivousesimies / siivooja)
- taksikuskien hommat (renki / isäntä)
- logistiikka-ala (varastot yms.)
- helpdeskit (team leader / toimihenkilö)
- hoiva-ala

Ja lisäksi vaikkapa ylikersantit intissä.

Veturinkuljettaja on käytännössä ainut, joka vastaa junaturvallisuudesta, matkustamohenkilökunta sen sijaan vastaa junan turvallisuudesta. Tässä on oikeasti erittäin suuri ero.

Tosin monessa Keski-Euroopan kehitysmaassa esim. lähijunat kulkevat vain kuljettajan voimin, "tarkastajat" tosin suorittavat yllätysiskujaan näissäkin junissa. Vähääkään aliarvioimatta junamyyjien toimenkuvaa, "pomot" eivät ole tainneet ajatella asiaa loppuun asti - todellisuudessa taitaa kuitenkin vähäinen säästö koitua maksavan yleisön murheeksi.

Saksassa S- ja U-Bahneilla liikenne hoituu ilman ensimmäistäkään konduktööriä tai junamyyjää, eikä Saksaa silti kutsuta tietääkseni kehitysmaaksi millään asteikolla. No okei, Fahrenheit lienee joku kehitysmaa-asteikko, mutta sitä ei enää Saksassa käytetä.

Faktaa on se, että 90%:ia kritiikistä liittyy muutospelkoon, mutta tähän tullaan varmasti menemään ennemmin tai myöhemmin. Aivan yhtälailla vaihdemiehiä pidettiin aikoinaan ns. "kakkosluokan jätkinä", vaikka juurikin nämä heput turvasivat Helsingin aseman kulkuteitä Linnunlaulussa ja suorittajat polttivat Norttia ja joku heistä joskus jopa pieraisikin minun kuullen Bremseyhynsä. Pois olivat tällaiset leikkisät huvit vaihdemiehiltä.

Koska VR on voittoa tavoitteleva yhtiömuoto, näkisin että on järkevämpää maksaa samasta duunista henkilölle B sivukuluineen 16 EUR kuin henkilölle E 26 EUR / h.

Tässä siis faktat.

[Topi Lajunen]

Jos nyt ihan totta puhutaan nykyisestä "Jt"-pätevyydestä, niin hommahan hoituu päivän, maksimissaan kahden kurssilla.

Ei hoidu.

[[Tunnus poistettu]]

Ei hoidu.

Tottakai karrikoin tuon esimerkin, mutta itse kokonaisuus on toi asia, jonka tohon kirjoitin. Voimmehan irroitella paloja kontekstista milloin ja missä vaan, mutta ei se itte asjaa muuta mihinkään suuntaan.

Kysyisin muuten tässä asiayhteydessä, että mitkä ovat saattotöiden lisäksi ne muut hommat matkustajajunissa, joissa matkustamohenkilökunnalta edellytetään ex-Jt:n tuntemista? Veikkaisin, että "Valmis lähtöön"-soittokello-opasteen painaminen ei edellytä kovin pitkän "Jt"-kurssin suorittamista.

Kokonaan toinen asia on sitten se, olenko itse tämän uudistuksen puolesta; kyllä mä olen aina arvostanut konduktöörien duunia, siihen ei ole kahta sanaa. Mutta jos liiketaloudellisesti hommaa mietitään lisättynä duunin koulutustarpeella, niin faktat ovat faktoja.

[Arto Lopia]

Taloudelliset realiteetit varmaankin ajattaisi junatkin jostakin vara-apinapalvelun kautta saatavilla pikakurssitetuilla kuljettajilla. Hommanhan olisi pakko olla toimivaa, kun kerta ne taloudelliset realiteetit näin ilmaisevat.
Ohjekirja kouraan ja veturin erilaisiin hanikoihin selkeät merkinnät, tulee halvaksi, ei tartte turhaan koulutella ketään!

Ehkäpä tiukasta viranomaisvalvonnasta on suurtakin hyötyä, jos edes osa "talousasiantuntijoista" esittää omia tämänkaltaisia ratkaisujaan ja säästötoimenpiteitä. Yleensä kyllä vastustan viranomaisten sääntelyä, mutta...

Surkeaa, miten vähän jotkut arvostavat toisten ihmisten ammattitaitoa
Osaan minäkin ajaa raskasta ajoneuvoyhdistelmää, eli ei kun vaan ratin taakse. Sehän on ihan vaan auto, hiukan isompi vain kun se minkä ajamiseen minulla riittää suoritettu ajotutkinto...

[Tuukka Ryyppö]

Itseänikin on jo pitempään ihmetyttänyt, että mitä ne oikeastaan ovat ne konduktöörin tehtävät, joiden ansiosta konduktöörin läsnäolo vaikuttaa junaturvallisuuteen niin merkittävästi, ettei henkilöjunaa voi ajaa turvallisesti ilman, että sen kyydissä kulkee konduktööri.

Osaisiko joku valaista asiaa? Tämä ketju olisi siihen oikeastaan aika soveltuva paikka

[Topi Lajunen]

Kokeillaan vastata.

Mikäli kaikki menee hyvin, konduktöörin tarvitsee vain antaa sitä valmis lähtöön -opastetta. Mutta aina ei kaikki mene hyvin. Listaan tähän seikkoja, jotka konduktöörin tulee kyetä tekemään, ja joita junamyyjältä ei vaadita, tai ei saa tehdä.

- Tähystäminen silloin, kun kalustoa siirretään vaihtotyönä siten, että kuljettaja ei ole kulkusuuntaan nähden ensimmäisen veturin/vaunun ensimmäisessä ohjaamossa. Tähystäjän tulee hallita kaikki opastimien opasteet ja merkit, mitä eteen ikinä sattuu tulemaan.

- Osaa tunnistaa turvallisuuteen liittyviä asiota vaunukalustossa liikkuessaan. Tunnistaa vakavat lovipyörät, muut poikkeukselliset äänet, yms.

- Tuntee vaunukaluston teknisesti: osaa sulkea yksittäisen telin tai koko vaunun jarrut, osaa sulkea kiskojarrut, osaa tehdä kuljettajan kanssa jarrujenkoettelun. Tietää vaunukalustosta myös muita, ei suoraan turvallisuuteen liittyviä seikkoja, jotka vaikuttaa esimerkiksi matkustajaviihtyvyyteen - jotka voivat äärimmillään kehittyä turvallisuusriskeiksi (lämpötilat, yms.). Kuljettajallakin on tietotaitoa vaunukaluston tekniikkaan, mutta suppeammin.

- Osaa moottorivaunukalustossakin soveltuvin osin vaikuttaa yllä mainittuihin seikkoihin, vaikka moottorivaunukaluston tekniikasta vastaakin kuljettaja. Osaa esimerkiksi useammalla yksiköllä liikuttaessa tehdä kuljettajan pyynnöstä toimenpiteitä taaemmassa yksikössä, nopeuttaen vian paikallistamista ja jopa tilanteen korjaamista, parhaimmillaan ilman, että junan tarvitsee edes pysähtyä.

- Evakuointitilanteessa tuntee turvallisuusnäkökohdat paremmin, ja näin vähenee riski siitä, että matkustajat ohjataan paikkaan, jossa ei ole turvallista.

Jotain varmasti unohtuikin. Konduktöörit kertonevat tarvittaessa lisää itse?

Lisäksi ei-turvallisuuspuolella konduktööreillä on paremmat resurssit hoitaa asiakaspalvelulliset poikkeustilanteet, kuten jatkoyhteyksien pysyvyyden selvittäminen, yms. yhteydenpito liikenteenohjaukseen tai vastaavaan. Ymmärtääkseni junamyyjillä ei vastaavaan sumplimiseen ole koulutusta.

Se toki on selvää, että kertauskoulutus ei voi olla niin tehokasta, että jokainen konduktööri handlaisi aivan jokaisen koulutetun asian kuin unissaan, etenkin kun suurin osa heistä toimii vain joko kauko- tai lähiliikenteessä. Esimerkiksi koko uransa lähiliikenteessä palvelva tuskin koskaan joutuu jarruja tarkistamaan, jos nyt ei Eil-kaluston kanssa joudu säätämään.

Ei hoidu ihan "päivän tai kahden" koulutuksella.

[[Tunnus poistettu]]

Ihan hyviä esimerkkejä Topilta. Konduktöörien kommenttejakin olisi jees lukea.

Tohon Topin kommenttiin vielä sen verran, että matkustamohenkilökunnan pääasiallinen ja aikaavievin duuni on tietenkin lipupujen tarkastus ja myynti, muiden hommien hoituessa sitten OTOna. Näin ei-ammattilaisena voisin kuvitella, että junaan kuin junaan piisaisi yksi konduktööri ja muut asiakaspalvelijat olisivat sitten junamyyjiä, sillä yksi konduktööri ehtii varmastikin kuikuilla matkan aikana OTOna mainitut lovipyörät sun muut.

Asiasta hieman toiseen. Se mistä olen VEKien kanssa täysin samaa mieltä, on radio-ohjaukseen siirtymisen mot helveteä meno. Siinä hommassa on mennyt käytännössä kaikki päin prinkkalaa. Ihan vaan yhtenä esimerkkinä mainittakoon, että junien valmistuminen kestää huomattavasti pidempään kuin aiemmin. Moni uudistus talossa on varmasti onnistunut, mutta esimerkiksi tämä homma on alusta asti kuolleena syntynytidea, jonka nerokas työnantaja on toimistossaan visioinut ja missioinut.

Työnantaja voisi mennä vaikkapa Vuosaareen sekuntikellon kanssa ja kuikkia ihan omin silmin, kuinka kauan lähtevän junan kasaaminen radio-ohjatulla ja ei-radio-ohjatulla Deeverillä kestää. Heitän villinä veikkauksena, että VEKin ohjastama Dv12 suoriutuu hommasta ainakin kolmanneksen nopeammin. Mahtaako työnantaja ehtinyt koskaan laskea, kuinka paljon se joutuu antamaan UPM-Kymmenelle alennusta tunnin myöhästymisestä? Voisiko summa olla "hieman" enemmän kuin yksittäisen VEKin tuntipalkka...

[Petri P. Pentikäinen]

Kuitenkin on niin, että, kuten mainittua, joissakin sivistysmaissa junia voi ajaa turvallisesti ilman konduktööriä, joten on syytä pitää mahdollisena, että Suomessakin näin voisi tapahtua.

[Lari Nylund]

Jotain varmasti unohtuikin. Konduktöörit kertonevat tarvittaessa lisää itse?

Ihan hyviä esimerkkejä Topilta. Konduktöörien kommenttejakin olisi jees lukea.

Toiveita saa esittää, mutta eräs konduktööri ei nyt taida jaksaa lomalla syventyä enempää asiaan.

Voisiko summa olla "hieman" enemmän kuin yksittäisen VEKin tuntipalkka...

Mistäs muustakaan näissä asioissa olisi kysymys kuin rahasta. Yleisesti ottaen raha ratkaisee loppupeleissä kaikissa asioissa, eikä asioissa tunnuta hyvinkään usein ymmärtävän kokonaisuutta. Kun säästöjä haetaan, niin tunnutaan usein ajattelevan vain asiassa säästetyn rahan määrää. Samalla unohdetaan toisaalla saamattomina tuloina keräämättä jääneet eurot, jotka saattaisivat olla säästöihin verrattuna huomattaviakin määriä.

Eräänä esimerkkinä ruuhkaisessa junavuorossa miehittämättä jätettävä konduktöörin/rahastajan/junamyyjän työvuoro, koska sitä ei liikenneturvallisuustehtävällisesti välttämättä tarvita. Tästä syystä osa asiakkaista pääsee matkustamaan ilman kustannuksia (ilman lippua), kun ainoa junassa oleva konduktööri ei ehdi omilta työtehtäviltään ja kiireiltään hoitamaan lipunmyyntiä. Säästöä syntyi junahenkilökunnan jäsenen palkan verran eli puhutaan muutamista kympeistä, mutta samalla saattaa jäädä saamatta satojen eurojen tulot matkalipputuloina. Kuinka paljon säästettiin vai säästettiinkö sittenkään?

Koko 2000-luvun ajan on junahenkilökunnan puolella vaivannut pula henkilökunnasta - jo ennen sitäkin. Puuttuvia kollegoita ollaan korvattu teettämällä töitä 50-100% ylityökorvauksilla työskentelevällä henkilökunnalla. Mistä syntyy säästö, kun henkilökunta tekee työt samalla korvauksella kuin sen tekisi työtehtävien määrään suhteutettu henkilöstömäärä? Ylityöt aiheuttavat väsymystä, ongelmia henkilökohtaisella puolella, sairaslomia (vuorotyössä tärkeän levon määrä ei riitä palauttamaan työkuntoon) jne jne jne... Tulee aina mieleen tarina hölmöläisistä, jotka pidensivät peittoa toisesta päästä... jonka vuoksi taidankin tästä jatkaa loman viettämistä ja jätän Teidät ratkaisemaan näitä ongelmia toistaiseksi.

[Lauri Uusitalo]

Koko 2000-luvun ajan on junahenkilökunnan puolella vaivannut pula henkilökunnasta - jo ennen sitäkin. Puuttuvia kollegoita ollaan korvattu teettämällä töitä 50-100% ylityökorvauksilla työskentelevällä henkilökunnalla. Mistä syntyy säästö, kun henkilökunta tekee työt samalla korvauksella kuin sen tekisi työtehtävien määrään suhteutettu henkilöstömäärä? Ylityöt aiheuttavat väsymystä, ongelmia henkilökohtaisella puolella, sairaslomia (vuorotyössä tärkeän levon määrä ei riitä palauttamaan työkuntoon) jne jne jne...

Liittyykö tämä varsinaiseen aiheeseen vai onko tämä jotain muuta? Nythän ollaan palkkaamassa lisää porukkaa. Ja toisekseen, etkö näistä ylityökorvauksista juuri kirjoittanut positiiviseen sävyyn?

Itse olen sitä mieltä, että asiakkaan (hyvä)palvelu on VR:n ykköstavoite. Jos se tarvitsee lisää henkilökuntaa niin sitten sitä tarvitaan. Mutta samalla pitää olla mahdollista miettiä, voiko tarjota parempaa palvelua jollakin tavalla, joka ehkä vaatii muutoksia nykyisiin käytäntöihin. Ennen oli ennen ja nyt on nyt.

[[Tunnus poistettu]]

Larin teksti on toki soljuvaa ja kieliopillisesti miltei hyvää, mutta niin Laria kuin allekirjoittanuttakin vaivaa vuodesta, kuukaudesta, viikosta, päivästä ja kerrasta toiseen se, että on toki halu kirjoittaa paljon, mutta se itse asianydin jääpi sitten unholaan. Aivan samoin kuin minäkin vorgin (ja vaikkapa Kauppalehden kirjoituksissa, stand upissa tai missä vaan muussa) konteksteissa rönsyilen niin järjettömästi, että irroittaudun itse otsikosta puolensadan kilometrin päähän niin että pätkähtää.

Siksipä on toisinaan syytä katsoa itseä (ihan minä itse, eikä kukaan muu) peiliin ja antaa feedbackia vastaavasti puolikollegalle. Kas näin:

Eräänä esimerkkinä ruuhkaisessa junavuorossa miehittämättä jätettävä konduktöörin/rahastajan/junamyyjän työvuoro, koska sitä ei liikenneturvallisuustehtävällisesti välttämättä tarvita. Tästä syystä osa asiakkaista pääsee matkustamaan ilman kustannuksia (ilman lippua), kun ainoa junassa oleva konduktööri ei ehdi omilta työtehtäviltään ja kiireiltään hoitamaan lipunmyyntiä.

Siis mitä ihmettä? Tekstistäsi saa sen kuvan, että junamyyjät -jotka on palkattu myymään lippuja junassa-, eivät voi suoriutua niinkin monimutkaisesta tehtävästä kuin lippujen myynnistä matkustajille.

Koko 2000-luvun ajan on junahenkilökunnan puolella vaivannut pula henkilökunnasta - jo ennen sitäkin. Puuttuvia kollegoita ollaan korvattu teettämällä töitä 50-100% ylityökorvauksilla työskentelevällä henkilökunnalla.

Hyväpalkkaista jengiä

Mistä syntyy säästö, kun henkilökunta tekee työt samalla korvauksella kuin sen tekisi työtehtävien määrään suhteutettu henkilöstömäärä?

Ei talous- ja palkkahallinto ole näin mustavalkoista, käytä nyt omaa järkeäsikin.

Ylityöt aiheuttavat väsymystä, ongelmia henkilökohtaisella puolella, sairaslomia (vuorotyössä tärkeän levon määrä ei riitä palauttamaan työkuntoon) jne jne jne... Tulee aina mieleen tarina hölmöläisistä, jotka pidensivät peittoa toisesta päästä... jonka vuoksi taidankin tästä jatkaa loman viettämistä ja jätän Teidät ratkaisemaan näitä ongelmia toistaiseksi.

Saivarrellaan - "Koko 2000-luvun ajan on junahenkilökunnan puolella vaivannut pula henkilökunnasta - jo ennen sitäkin." Eli siis, hommat ovat nyt päin gävlaa, mutta itse asiassa ne ovat olleet jo aiemminkin. Internetin deittipalstoilla joku mimmi joskus kirjoitti näin: "Kunhan olet alle 30-vuotias, mutta kuitenkin selkeästi nuorempi kuin 40-v"; vähän samankaltainen rinnastus oli toi  (Mulla itse asiassa on jollain levyllä tosta kyseisestä ilmoituksesta screenshot) Eli siis, halusiko mimmi itselleen maksimissaan kolkyt- vai nelketvuotiaan adoniksen? Sehän ei tosta suoraan käy ilimi.

Mitä ylitöiden ja ammatinvalintakysymyksiin tulee, kaippa konduktöörin ja ylipäätään rautatieläisen homma on ihan itse valittua, joten tokkopa siitä kannattaa valittaa.

Kuriositeettina kysyttäköön, kuinka moni raksaäijä on mennyt lakkoon viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana?

[Kimmo Säteri]

Mitä ylitöiden ja ammatinvalintakysymyksiin tulee, kaippa konduktöörin ja ylipäätään rautatieläisen homma on ihan itse valittua, joten tokkopa siitä kannattaa valittaa.

Niin juuri. Moni nuori mies on pitänyt (isolla) autolla ajamisesta ja valinnut sen takia kuorma-autonkuljettajan tai linja-autonkuljettajan ammatin. Kärsiköön siis itse kaikista niistä lieveilmiöistä, joita raskaan liikenteen parissa tulee eteen. Vai kuinka?

Kuriositeettina kysyttäköön, kuinka moni raksaäijä on mennyt lakkoon viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana?

Lakkoherkkyys voi johtua ihan puhtaasti ammattiliitosta. Kysy vaikka Pariisin metronkuljettajilta tai suomalaisilta ahtaajilta.

[Lauri Uusitalo]

Kuriositeettina kysyttäköön, kuinka moni raksaäijä on mennyt lakkoon viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana?

Lakkoherkkyys voi johtua ihan puhtaasti ammattiliitosta. Kysy vaikka Pariisin metronkuljettajilta tai suomalaisilta ahtaajilta.

Kuinka monta raksaäijää kuuluu liittoon?

[Jari Kuusinen]

Junamyyjä on tosi hölmö titteli. Äkkiseltään en osaa ehdottaa hyvää, mutta toiset kielinikkarit varmaan keksivät uuden toimenkuvaa sopivasti  vastaavan nimityksen.

JUNAEMÄNTÄ! vrt. bussiemäntä     

[Lari Nylund]

Junamyyjä on tosi hölmö titteli. Äkkiseltään en osaa ehdottaa hyvää, mutta toiset kielinikkarit varmaan keksivät uuden toimenkuvaa sopivasti  vastaavan nimityksen.

JUNAEMÄNTÄ! vrt. bussiemäntä     

Junaemäntä ja -isäntä ovat jo käytössä Avecran henkilöstön parissa.

[Tuukka Ryyppö]

Junamyyjä on tosi hölmö titteli. Äkkiseltään en osaa ehdottaa hyvää, mutta toiset kielinikkarit varmaan keksivät uuden toimenkuvaa sopivasti  vastaavan nimityksen.

JUNAEMÄNTÄ! vrt. bussiemäntä     

Junaemäntä ja -isäntä ovat jo käytössä Avecran henkilöstön parissa.

En ole tätä asiaa aiemmin tiedostanutkaan, mielenkiintoista.
Hieman epäosuva nimitys, koska Avecran henkilöstössä ei ole yhtäkään sellaista ihmistä, jonka toiminta rinnastuisi bussiemäntään tai lentoemäntään.
Mutta nimitettäisiinkö miespuolista junamyyjää sitten stuertiksi?

[Petri P. Pentikäinen]

Jos kerran juna-asemastakaan ei saa puhua, niin tittelin on oltava rautatiemyyjä.

[[Tunnus poistettu]]

Varmaan täälläkin on selvitetty junamyyjän toimenkuvaa, mutta eiköhän se ole konduktöörin tehtävistä rajattu tehtäväalue keskittyen lähinnä lipunmyyntiin ja tarkastukseen. Nythän aioitaan heistä lisäkouluttaa konduktöörejä.
Jotenkin tuo nimitys vaan tökkii. Tulee mieleen jonkinlainen junassa kaikenlaista tavaraa myyvä henkilö. Automyyjä myy autoja, siis junamyyjä myykin ehkä junia? Lentoemännän pääasiallinen työ on toimia tarjoilijana, vaikka toimenkuvaan kuuluu mm. matkustajaturvallisuudesta yms. huolehtiminen. Autoemäntä puolestaan oli rahastajan hienompi nimitys, ja siihenkin liittyi muutakin asiakaspalvelua.

[Kimmo T. Lumirae]

Jos kerran juna-asemastakaan ei saa puhua, niin tittelin on oltava rautatiemyyjä.

Rautatiemyyjä työskentee pienoismallikaupassa ja on erikoistunut pienoisrautateihin   (Vaunumyyjä olisikin varmaan varsinainen ekspertti, joka ei samassa puodissa myy lainkaan vetureita eikä raidemateriaalia    )

Tai sitten hän edustaa suurehkoa metallialan yritystä, jolla on runsas valikoima huokeita rautatietarvikkeita juuri asiakkaan tarpeisiin.