Pitkäjärvi, Koivukylä ja Forsa...

[Jorma Rauhala]

Ruotsiin ollaan suunnittelemassa uutta Pitkäjärvi-nimistä liikennepaikkaa http://www.kuriren.nu/nyheter/default.aspx?articleid=5975490

Pitkäjärvi näkyy olevan jo kuvahaussa mahdollinen kotimainenkin liikennepaikka, tosin toistaiseksi ilman kuvia.

Mukavaa on kuitenkin, että Ruotsissa on samannimisiä suomenkielisiä liikennepaikkoja kuin Suomessakin. Eräs jo ollut oli Koivukylä, joka sijaitsi Karungin-Ylitornion (eli Övertorneå tai oikeasti Matarengi) radalla.

Aika liki asiaa on myös Forsa, jossa edelleenkin näkyy rata olevan (Forsan pitäjän kotiseutuyhdistyksen kotisivut ja kartta: http://www.sockenbilder.se/forsa3/). Paikallinen museorautatie on Dellenbanan http://www.dellenbanan.nu, jolla on mahdollista matkustaa Forsaan resiinalla. (Koskahan Forssaan pääsee jälleen resiinalla?)

Olisi voinut kuvitella, että meidän Forssan Rautatien jälkeläinen JMR esiintyisi sikäläisissä rautatielinkeissä - vaan ei!

Onpa tuolla Ruotsissa ollut jopa FORSSA-niminen (siis kahdella ässällä) Avonsiden konepajan 1871 rakentama höyryveturikin (kuva siitä on tällä sivulla ylöspäin rullaten http://www.historiskt.nu/smalsp/hj/hj_fakta.html#2

Mielenkiintoisia juttuja on tuolla Dellenbananin ystävien sivuilla: Forsa on ollut aikanaan maailman pohjoisin rautatieasemakin, v. 1859.

[Joni Lahti]

Myös toisesta naapurista löytyy tukuttain supisuomalaisia asemannimiä kuten Суолахти, Пийтсёки, Лоймола, Райконкоски, Вяртсиля, Маткаселкя ja Кааламо etc. Näitä Karjalais-suomalaiseen neuvostotasavaltaan kuuluneiden paikkojen nimiä ei sovjetisoitu kuten kannaksella tehtiin, vaikka itse tasavalta menettikin neuvostotasavallan statuksen. Kirjoitustapa vain muuttui kyrilliseksi.

[Joni Lahti]

Matkaselkä pitää kirjoittaa tietenkin näin Маткаселькя. Jäi pahuksen liedennusmerkki pois.

[Jorma Rauhala]

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Kannaksella on suomennettu takaisin ainakin Kanneljärvi. Se taisi olla neuvostojen aikaan nimeltään Pobeda.

[Jouni Seilonen]

Kannaksella on Kanneljärven lisäksi ainakin seuraavat suomenkielisiltä vaikuttavat paikallisjunien pysähdyspaikkojen nimet: Kivioja, Hannila, Tammisuo, Leipäsuo, Kuolemajärvi, Jäppilä, Masterjärvi, Kapeasalmi, Myllypelto ja Petäjärvi. Lähde linkissä:
http://www.ppk-piter.ru/passenger/book/files/Fin.pdf
Reittikaavio on pdf-tiedoston sivulla 3.

---

Joidenkin tietojen mukaan suomen ja ruotsin kielten välinen perinteinen historiallinen kieliraja on alkanut Perämeren rannalla Sangin ja Seivin kylien välistä, jatkunut pohjoista kohti Napapiirin tienoille, kääntynyt siellä lännen suunnalle ja päättynyt lopulta saamelaisalueeseen. Sangin ja Seivin (Sangis och Säjvis) välissä kulkee Haaparannan ja Kalixin kuntien välinen raja. Pohjoisimman Ruotsin kartoissa on paljon suomenkielisiltä vaikuttavia nimiä; monien kylien nimien lisäksi varsinkin maastonimiä.