Paraisten rautatiet, koiraradat ja vinoköysinostokoneet

[Jukka Viitala]

Jossain sepustelmassani sivusin Paraisten kapearaiteisia, mutta kerronpa lisää, koska kiskokuljetus on ollut elinehto lähes kaikissa wanhoissa kaivoksissa, oli kyseessä avolouhos tai umpikaivos, hyvin pitkään. Avolouhoksilla kiskokuljetus poistui Suomessa 50-luvulla, mutta maan alla sitä jatkettiin vielä 80-luvun nurkille. Oma lukunsa on suuret avolouhokset, Kostamus nostaa malminsa tänäkin päivänä leveäraiteisella kalustolla ja kolme vuotta sitten siellä vieraillessani meno oli maalaispojalle hurjaa.

Paraisilla oli 50-luvulle saakka noin 3 km maanpäällistä rautatietä, joka kuljetti kaivoksen rikastettua kalkkikiveä sekä kalkki- että sementtitehtaalle, että lajittelujätteen louhoksen länsipuolen läjitysalueelle. Rautatie on sijainnut nykyisen Kaivostien paikalla jatkuen molemmista päistään Skräbbölentien itäpuolelle tehdasalueille, jätekivi on kuljetettu nykyisen louhoksen yli länsiluoteen suuntaan läjitykseen.

Vielä 90- luvulla ratapenger erottui maastossa, mutta allekirjoittaneenkin työpanoksen johdosta loputkin läjitysalueelle johtaneesta penkereestä  katosi, ainoat penkan jäännökset ovat sementtitehtaan lähistöllä Kaivostien eteläpuolisella jatkeella. Kaivosalueella on 2-pilttuisen veturitallin pohja kiskoineen ja sota-aikainen veturinkuljettajan pommisuoja jäljellä. Aktiiviaikoina maanpäällistä liikennettä hoidettiin kahdella veturilla.

Varsinaisessa kaivoksessa on kaksi ratatunnelia, jotka johtavat vanhan nostokoneen alle, ylempi on varmaan jäänyt louhinnan jalkoihin jo 20-luvulla, mutta tunnelissa on yllättävän hyvin säilyneitä ratapölkkyjä ja alempi on palvellut varmaan vielä 50-luvulla. Molemmilla tunneleilla on mittaa avolouhoksesta noin 150 m ja ainakin ylemmän aikaan on ollut vain höyrykalustoa, alemman aikaan varmaan dieseleitäkin, mutta tunnelien katto on liian puhdas molemmille, eli vaunut on joko vinssattu tunneliin tai painettu kaukaa veturilla. Sähköstä ei ole merkkejä, tunneleissa on vain puhelin- ja valaisinkaapelien rippeet.

Kaivoksessa nostettiin kiveä lajitteluun 50-luvun alkuun asti joko em tunneleista tai koiraradalla avolouhoksesta. Koiraradasta ei ole enää merkkiäkään, mutta maanalaisen vinoköysinoston 4 kiskoa löytyy maan alta. 60-luvulla aloitettu ja sittemmin kesken jäänyt silloisen atomipommin kestävä pommisuoja on rakennettu vanhoja ratatunneleita hyödyntäen, mutta vanha nostorata rikottiin samalla.

Avolouhoksen rataverkko on varmasti ollut tiheä, toiminta on vain sen verran maata muokkaavaa, että jälkeäkään ei ole jäänyt. Teollisuusmuseossa saattaa olla muutama kartta. Ennen sotia junat kulkivat höyryllä, mutta kalusto dieselöityi nopeasti.

Koiraradat ja nostokoneet ovat napanneet kyytiinsä kokonaisen vaunun, kulkuraiteeseen verrattuna sivulle ja ylös, jossa vaunu on kipattu nurinniskoin, kyseessä on ilmeisesti ollut melko suuri laatikko nostoratojen mitoista päätellen. Alueella oli aikoinaan jäänteitä lyhyistä kuuppavaunuista, mutta niitä on varmaan käytetty vain saven kuljetukseen sementtitehtaalle.

Jukka

PS Wanhaa raiteellista tunnelikalustoa on sekä Virtasalmen, että Förbyn kaivoksen lähellä, eli Atlas Copcon LM-sarjan yliheittäjät, joilla kiveä on nakattu laitteen takana olleisiin juniin. Laitteet toimivat paineilmalla, joka yleensä paisuu nopeasti ja nämäkin koneet ovat varmaan heitelleet kiviä joskus jopa kauas.

[Eljas Pölhö]

Hyvä selostus. Artikkelissa mainituista yliheittäjistä löytyy vorgista kuvia hakusanalla lastauskone, esim. Kotalahden kaivokselta http://vaunut.org/kuva/50133 sekä Pyhäsalmelta ja Vihannista.

Paraisten rataverkoilla on 600mm radoilla toiminut vuosien mittaan 16 höyry- ja 7 moottoriveturia sekä 1000mm radoilla 7 moottori- ja 1 paineilmaveturi. Sandfallin tiilitehtaalla on lisäksi ollut 2 muuta moottoriveturia.

Paraisten radoista päälinja suljettiin 1953 ja avolouhosten radat noin 1958.

[Eljas Pölhö]

Jukka arvelee avolouhoksen rataverkon olleen tiheän. Näin oli oheisen kuvan mukaan. Siinä näkyy sekä 600 mm:n että 1 m:n raideleveyksisiä ratoja vuonna 1945. Mats Freding löysi kuvan Strån kalkkitehtaan arkistosta.

[Jukka Viitala]

Nostalgiaa...

1991 montussa aloittaneena  ja 2006 lopettaneena - ainakin vähäksi aikaa - täytyy hieraista silmiään, jotta löytäisi jotain tuttua kuvasta. Kuva on otettu Vägbankenilta, kaivos jakautui kahteen suureen avolouhokseen 80-luvulle saakka, kuvan ottaja seisoo yleisen tien päällä ja tien vieressä on ollut rata Hundbanan-jätekivikasalle, joka hallitsee Paraisten maisemaa kuin Vesuvius, tosin nyppylä on maisemoitu niin hyvin, ettei Turust tulija heti hoksaa sitä ihmisen tekemäksi.

Louhoksen suurimpien rakennusten oikealta puolelta nousee yksi koiraradoista oikealle lajittelulaitokseen, kaivoksen reunalla on pätkä radanpohjaa 50-luvulla sen päälle rakennetun, hylätyn kuljettimen alla. Rakennusten yläpuolella oleva niemennokka on Hympeln, joka törröttää keskellä louhosta nykyäänkin, tosin harmaana, sen pinnasta on höylätty loputkin kalkit pois ja sisus on harmaata gneissiä.

Posauttelimme kalliota pois vuonna 6 alempana olevan vaunujonon vasemmalta puolen ja sieltäpä löytyikin tunnelinpätkä täynnään jäteöljyn tapaista mönjää, ilmeisesti raide päättyy kyseiseen tunneliin, jossa on ollut jonkinlainen huoltopaikka. Kaikki vanhat rakennelmat on tehty kalkkikiveen, koska sitä oli helpompi louhia ja silloisen näkemyksen mukaan sitä oli "riittävästi", joten louhos on kuvassa vielä valkoseinämäinen, ei ollut tarvetta mennä lähellekään kovia sivukiviä. Nykyään monttua ei kalkkikaivokseksi uskoisi, ellei katso ihan pohjalle.

Kuvassa alin taso, jossa raiteet risteävät, on ilmeisesti -40 merenpinnasta, tasoa on vielä jäljellä Hympelnin ympärillä, mutta syvimmät louhokset taitavat olla jo -115 ellei -130. Hympelnin laki on nippa nappa plussan puolella ja kaivokselle on jo laskettu elinkaaren loppu noin 25 vuoden päähän, mistä noin 40-50 vuotta eteenpäin se on täyttynyt vedellä ja Hympeln on saari saaristomme suurimmassa lammessa, ellei ilmastonmuutos hukuta sitä jo aiemmin. Kallion reuna on matalimmillaan +1 m merenpinnasta aivan keskustan tuntumassa, tosin välissä on savipato.

[Eljas Pölhö]

Paraisten Kalkin radat ja veturit, 6 sivua:
https://www.dropbox.com/s/b7e745zkc90owct/Paraisten%20Kalkin%20veturit_d.pdf

[Robert Sand]

Mielenkiintoinen lista!
Tuo Komu on mielenkiintoinen. Kirjan "Savitöissä" kun lukee saa sellainen käsitys että siellä on ollut ainoastaan kaksi veturia käytössä. Listan mukaan siellä on ollut kokonaista viisi veturia. Täytyy ottaa ja lukea Savitöissä uudestaan.

[Petri Kiviniemi]

Nyt kun muistan niin mainitsen, että kirjassa Varsinais-Suomen kasvot 194? on pari kuvaa Paraisten kalkkilouhoksen radoista.