Sallan rata suljetaan 2013

[Mika Hakala]

Äänestä Paavo Väyrystä niin ei suljeta. Soini olkoot suomen kuningas ja Niinistö tsaari.

http://www.kotikymppi.com/lehti1.html

Mutta jotenkin toi sulkemishanke toi mieleen Kemijärvelle kaavailtavat Tuulivoimala-hankeet. Sutena jo syntyessä ja niitä haluavat luoda vaihtoehtoset 39 tai 51 avaraa maisemaa rumentamaan.

Hyvä jos edes omansa saa takaisin elinkaaren aikana ilman tukiaisia. Radalle sen sijaan ei voida kulujen kuoletusta laskea.

Pitäisi vain päättäjienkin herätä, annammeko lapsille vakaan Suomen, vai viheriäisten uskonnon mukaisen "pelastuksen".

[Eljas Pölhö]

Väyrynen voisi ideoida tilalle rekiveturin vetämät jalaksilla kulkevat vaunut.

(sorry, en voinut vastustaa kiusausta...)

Mutta vähän vakavammin, niin ovatko suomalaiset varmasti aktiivisesti ajamassa yhteyttä Muurmannin radalle. Olisihan Kuolan niemimaalla kaivostoimintaa ja mineraalivaroja ja koskaan ei tiedä, josko venäläiset öljynmetsästäjät löytävät Barentsin meren pohjalta öljyä eikä vaan metaanikaasupylväitä (joista rautatiet eivät hyödy).

Lentokoneesta käsin tuulivoimala-alueet näyttävät hautuumailta. Miksei niitä voi maalata luontoon hukkuvin värein, kun linnut törmäävät niihin joka tapauksessa. Olen ehkä vähän tyytymätön niiden maisemalliseen vaikutukseen, koska Skånesta ei enää löydy paikkaa, missä ei näe jonkun propellin pyörimässä tai olevan tauolla.

[Mika Hakala]

Ettäpä oikeen sotilaspoliittinen uhka edelleen. No, Paavo pistäkööt Jalasmökistään moiset upseerit kuriin.

http://areena.yle.fi/audio/1323958664353

Sen voimalahanke pitäisi kumota pelkästään sillä perusteella, että liiketoimintaahan ei saa luoda kannattamatomaksi. Kikkailkoot aluevuokrat niin suuriksi, että Kotavaaran tornista ei tulevaisuudessakaan moisia hyrriä pyöri.

[Eljas Pölhö]

Kuuntelin linkin jutun. VR:n mukaan radalla sallitaan 10 vaunua maksimissaan (40 aks?). Taso on sitten laskenut vuoden 1984 jälkeen, jolloin 9.7.84 T5238 Kelloselkä-Salla 34 aks 350t ja Salla-Rovaniemi 62 aks 690t. Tämä oli siis puutavarajuna Veitsiluotoon.

Nurmisen Jukka oli koneen (Dv12 2614) päällä ja mittasi kulkuajat joka km-tolpalta. Yhteenveto Kelloselkä-Salla 17min 43s. Sallasta Salmivaaraan 12min 56s, Kursuun 32min 59, Joutsijärvelle 45min 48s, Isokylän vh 68min 00s ja kolmioraiteen vaihteelle Km1055,9 75min 26s. Vaihteelta Kuusivaaraan 24min 58s, Pirttijärvelle 31min 8s ja Misiin 43min 27s. Misistä lähtien Köyry 7.16, Vika 14.01, Napapiiri 21.02, Kulus 30.53, Nivavaara 52.31 ja Roi ratapiha 62.10.

[Eljas Pölhö]

Ruotsalaiset, norjalaiset ja venäläiset olisivat kiinnostuneita kehittämään Barentsin aluetta ja etenkin ruotsalaiset pitävät tärkeänä itä-länsi-suuntaisen liikenneverkon kehittämistä. Kuolan malmivarat ja Uralin metsät taitavat kiinnostaa. Ilman Suomea siitä ei vain tule mitään ja suomalaiset ovat syystä tai toisesta vastahankaan tällaista kehitystä. Tai onhan se niin, että sopiva teollisuus on jo suurelta osin siirretty Ruotsin puolelle. Toisaalta maantieteellisen sijaintinsa takia Suomi kuuluu enemmän Euroopan ytimeen ja Ruotsi saa tyytyä sellaiseen peräkylän asemaan ja yrittää houkutella yhteistyötä naapurimaistaan.

Ruotsia ja jopa Norjaa kiinnostavia rautatielikkejä olisivat yhteydet Kuolaan Kelloselän kautta ja toinen yhteys esimerkiksi Kostamuksen radan ja Arkangelin kautta Permin ohitse Siperiaan. Tämä vaatisi pitkiä uusia osuuksia myös Venäjällä ennen kuin siitä tulisi valmista. Linkin takana on yksi Suomessa julkaistu karttaesitys kiinnostavista reiteistä ja kuljetettavista tuotteista.  http://www.barentsinfo.fi/images/www_rail_potentials.jpg

Näinä viikkoina korkeatasoinen sähkörata on valmis Haaparantaan, mutta Suomesta ei ehkä löydy mitään ideaa, miten siitä saisi hyötyä myös Suomen puolella rajaa.

[Jorma Toivonen]

Tuo Eljaksen esille tuoma Nurmisen Jukan kellotus innoitti tutkailemaan erään lämmittäjän vanhoja työkirjoja. 40-luvun alkuvuosina taitettiin matka Kemijärveltä Rovaniemelle mm.: 22.3.-43 Tk3 879 5;18h (halkojen kulutus Roi-Kjä-Roi vain 10:n mottia), 12.3.-43 Tk3 806 8;50h, ajoajat yleensä sijoittuvat näiden välille (85km), halkojen kulutus edestakaisella matkalla yleensä 16-18 mottia, eli 10:n kuution tenderi täytettiin Kemijärvellä paluumatkaa varten???, ja viimeisetkin tuohenkäppyrät ja roskat taidettiin harjailla tulipesään määränpäätä lähestyttäessä - kuinkahan moni 18-vuotias nuorukainen olisi nykyään valmis moiseen urakkaan? Junapainoista tai pysähtymiskäyttäytymistä ei ole mitään tietoa. 23.5.-42 taitettiin matka Kemijärveltä Rovaniemelle hienosti "matkustajana" junalla 118 3h 20min:ssa

[Eljas Pölhö]

Mielenkiintoinen kirja on Jormalla. Kovaa on työnteko silloin ollut.

Rovaniemen ja Kemijärven välillä voisi Tk3:n maksimikuorman kuvitella olleen 500tonnin tietämillä ja tavarajunien perusnopeuden jotain 36km/h. Ajoaika ilman pysähdyksiä asettuisi silloin jonnekkin 200-210min paikkeille, jos pysähdyttiin jokunen kerta. Loppu on sitten vaihtotöitä tai kohtaavan junan odottelua. Kuluksessa ja Misissä saatettiin jopa käydä satamassa hakemassa tai viemässä vaunu tai pari.

Vakijunan (päivittäinen) pysähdyspaikat olivat luultavasti Nivavaara, Kulus, Vika, Misi, Kuusivaara ja Hanhikoski. Lisätavarajunilla (LT) varmaan vaihteli ja odotusajat saattoivat olla pidempiä. Misissä saattoi olla vedenotto, ehkä muuallakin, jos oli pitkä odotusaika.

Henkilöjunassa oli varmaan Hk3 ja yksi pitempi pysähdys Misissä ja monta lyhyttä muualla. Perusnopeus oli varmaan luokkaa 48km/h. Jorman antama numero on vähän outo, 118 odottaisi olevan Hki-Järvenpää ja Roi-Kjä henkilöjunien sarjassa 61-64. Sota-aikana oli L-junia (esim Hanko-Kemijärvi) ja silloin voisi olla juna L 18. L-junat olivat muodollisesti tavarajunia, mutta mahdollisesti sotilasjunia tai lomajunia ja niissä käytettiin yleisesti tavarajunanvetureita, joten sekin saattoi olla Tk3:n vetämä juna.

[Eljas Pölhö]

Juolahti mieleen, että juna 118 voi olla 6118, jolloin se olisi siinä numerosarjassa mitä Rovaniemen seudulla käytettiin vuosikymmenet. Lienee aika yleistä jättää tuhatluku pois, kun tuntikirja on pienehkö sivukooltaan. 6118 on hyvin voinut kuljettaa joko F tai DF-vaunua mukanaan. Matka-ajan puitteissa se juna ei kyllä montaa kertaa pysähtynyt, jos oli joltinenkin juna perässään.

[Mika Hakala]

Miksiköhän vatussa nuokin vatipäät törmäilevät suljettavien rataosien siltoihin?

http://www.pohjolansanomat.fi/PS-Uutiset/1194711057872/artikkeli/silta+repi+auton+katon+sallassa.html

Nyt alkaa kulostaa ihan petokselta. Se Vääkiön tapaus ja Pori-Parkano välin vastaava. Liikennevirastoko näitä pommittajia järjestää? Nopeasti kiinni ja määrärahat kreikkaan ja tuulimyllyihin.