Ratapihojen valomastot

[Elias Murto]

Vielä 90-luvulla pystyi vieraassakin kaupungissa suunnistamaan rautatieasemalle, tai ainakin ratapihan laidalle, korkeiden, juuri tietynnäköisten valomastojen perusteella.  ( Esimerkkikuva: http://vaunut.org/kuva/54503 )

Ensimmäiset muistikuvani noista valomastoista sijoittuvat Hyvinkäälle. Siellä Hangon radan ratapihalla oli valomastoja, jotka näkyivät Uudenmaankadulle, vaikka itse ratapihaa tai sen rakennuksia ei näkynyt. ( Kuvia kyseisistä mastoista: http://vaunut.org/kuva/44782 , http://vaunut.org/kuva/31707 , http://vaunut.org/kuva/23440 , http://vaunut.org/kuva/16544 , http://vaunut.org/kuva/10352 , http://vaunut.org/kuva/6265 )

Ensimmäinen noista ainakin on purettu. Yksi taitaa sinnitellä vielä ratapihan Hangon puoleisessa päässä. Osaako joku sanoa, milloin nuo ovat olleet viimeksi käytössä? Myös purkuajankohdat olisi mielenkiintoista tietää.

Yleisesti ottaen kiinnostaisi tietää, miksi korkeista valomastoista on luovuttu? Sama trendi on ollut nähdävissä muillakin ratapihoilla ( esim. http://vaunut.org/kuva/38645 ). Tilalle on käsittääkseni rakennettu useita matalampia valonheitinpylväitä. Valonheitinten huoltaminen ei ainakaan ole helpompaa, kun pylväitä on paljon ja lamppuihin pääsee käsiksi vain nostolavan avulla. Hyötysuhde ehkä sentään on parempi, kun valonlähde on lähempänä kohdetta. Olisiko siinä syy? Myös lampputeknologia tietysti on kehittynyt. Jos joku osaa kertoa, millaiset valonheittäjät vanhoissa korkeissa valomastoissa on ollut tai kuinka niitä on käytetty, sana on vapaa! Vinkkejä aihetta sivuavaan kirjallisuuteen liittyen otan myös mielelläni vastaan.

Johtuipa perinteisten valomastojen purkaminen mistä hyvänsä, sitä myötä yksi rautateiden symboleista ja ratapihojen maamerkeistä on katoamassa hiljalleen.

[Andreas Ehnberg]

Helsingin jätkäsaaressa puretaan parhaillaa pois viimeisiä mastoja uusien rakennelmien tieltä.

[Jukka Viitala]

Vielä vuonna -83 olin valamassa Hilloon kyseisen 34-metrisen maamerkin fundamenttiä. On muuten aika massiivinen valu. Luulisi noin tuoreen investoinnin palvelevan vielä veronmaksajia.

[Tapio Muurinen]

Ne isot valomastot, 32-34 m, olivat yleensä 300 m:n välein. Huipulla olivat isot "paiskarit" ratapihan suuntaisesti. Noin maston puolivälissä olivat pienemmät lamput, jotka säteilivät lähiympäristöön joka suuntaan. Valomastoja käytettiin jo ainakin 1930-luvulla, joten niiden ikä alkaa olla 60-80 v. 1960-luvulle saakka käytettiin suurikokoisia hehkulamppuja teholtaan, 1000 - 2000 W; useita ryhmässä. Sen jälkeen yleistyivät elohopelamput, ja vähitellen muut purkauslamput. Arvelen korkeiden valomastojen vähenemisen syyksi niiden ikääntymisen ja turvallisuuden heikkenemisen, niitäkin piti huoltaa mm. maalata. Myös sähköratapihoilla ne vähenivät aika minimiin. Sopiviin väljiin paikkoihin saatettiin joku jättää. - Hillossa vanhat valomastot siirrettiin ratapihan keskeltä Keskiratapihan laidoille. Poitsilasta ne poistettiin kokonaan. Uusia hoikempia ja matalampia torneja tuli runsaasti, ja portaaleihin kiinnitettyjä yksittäisiä valaisimia.