Kolmion kärki alaspäin suunnattuna - kuten kuvassa - merkki osoitti paikan, jossa oli myöhemmin alkavan nopeusrajoituksen ennakkotietobaliisi. Ilmeisesti merkit on poistettu tarpeettomina, sillä tällaisen baliisin sijainnin osoittaminen kuljettajalle on tarpeetonta, toisin kuin esim. toistobaliisien sijainnit, jotka on merkitty mustalla keltapohjaisella B-kirjaimella.
Sama merkki saattoi olla myös nopeusmerkin kanssa samassa tolpassa, kolmion kärki ylöspäin. Tällöin se tarkoitti, että kallistuvakorinen kalusto saa ylittää nopeusmerkissä osoitetun nopeuden. Myöhemmin säännöstöä muistaakseni muutettiin siten, ettei nopeusmerkit ole JKV:n toimiessa lainkaan voimassa (poislukien baliisittomat nopeusmerkit joista on ennakkotieto), jolloin merkit tulivat tältäkin osin tarpeettomiksi - kuten tulivat itse asiassa kaikki 80 km/h ja suuremmat nopeusmerkitkin.
Fyysinen erotusjakso yleensä itsessään ei ole montaakaan metriä pitkä, poislukien esimerkiksi työmaat, joilla jännitteetön (ja maadoitettu) ajolangan osa voi olla satojakin metrejä pitkä. Erotusjakso sijaitsee kuvassa "kesimmäisen" sähköratapylvään kohdalla, sen molemmin puolin. Pääkatkaisijan auki ja kiinni ohjaavat magneetit ovat sen sijaan jonkin verran kauempana toisistaan, näkyvät kuvassa kiskojen välissä, ja niiden kohdalla on myös vanhanmalliset aurausmerkit. Kuvasta arvioituna magneettien välimatka on luokkaa 50 metriä. Sinivalkoiset radan merkit ovat vielä tätäkin kauempana toisistaan, mutta ne eivät kerro erotusjakson tarkkaa sijaintia, vaan vain sen, että jakso sijaitsee merkkien välisellä alueella. Riippuen merkkien asettajasta, niiden välimatka voi vaihdella paljonkin.
