Vaajakosken rautatiehistoriasta kertovia kuvia ja tarinoita kaivataan

[Jukka Voudinmäki]

Pitemmittä kirjoituksitta liitän oheen kopion lauantain 17.3.2012 Wessmanni-lehdessä olleesta artikkelista.

Sitä en osaa sanoa, voiko mahdollisia kuvia ja tarinoita lähettää Vaajakosken toimistolla käymättä, mutta kannattaa siinä tapauksessa tiedustella asiaa esim. sähköpostitse: wessmanni@co.inet.fi

http://www.paikallisuutiset.fi/wessmanni.php

[Pauli Ruonala]

Jyväskylän kiskoliikennekerho julkaisi Kohtaus-nimistä monistettua kerholehteä, jota ei nykyjään löydy edes Kansalliskirjastosta, vaikka siellä pitäisi olla kaikki Suomessa ilmestyneet lehdet. Numerossa 2/1994 oli mielenkiintoinen katsaus Vaajakosken liikenteeseen, joka tuskin kiinnostaa käsityöihmisiä, joten en lähetä sitä Wessmanille vaan kopioin sen tähän.

[Jorma Rauhala]

Jyväskylän kiskoliikennekerho julkaisi Kohtaus-nimistä monistettua kerholehteä, jota ei nykyjään löydy edes Kansalliskirjastosta, vaikka siellä pitäisi olla kaikki Suomessa ilmestyneet lehdet.

Kun on kyseessä monistettu kerholehti, eikä missään "laillisessa" kirjapainossa painettu aviisi, kustantajan eli Jyskiksen olisi pitänyt aikanaan toimittaa suoraan Yliopiston Kirjastoon vaadittavat kuusi vapaakappaletta kyseisestä lehdestä. Postitus olisi tapahtunut postimaksutta kirjekuoressa "vapaakappale" statuksella. Nyt ei siis niitä siellä kokoelmissa ole, eikä ilmeisesti koskaan tule olemaankaan, eli vahinko on yksin Jyskiksen aiheuttama. Lehti oli aikanaan journalistisesti hyvin ammattimaisen oloinen ja on sääli, että se painuu näin unholaan. Mitenkähän on "Höyrypannun", "Topparoikan", "Tenderin" yms. kerholehtien kanssa?

[Petri P. Pentikäinen]

Ennen kuin silloista päätoimittajaa aletaan Vapaakappalelain N:o 420./1980 nojalla siirtää linnaan, voisi ajatella, että me aikamme kanssarikolliset hyvitämme yhteisen erheemme skannaamalla jossakin vaiheessa tätä kehuttua Kohtaus-julkaisua saataville.

Kyseinen Jyväskylän Kiskoliikennekerho täyttää tänä vuonna tasan 30 vuotta, ja jonkinlaista juhlaa on suunnitteilla alkusyksyyn. Tosin sillä lupauksella, että tätä lopetettua yhdistystä ei tilaisuudessa perusteta uudelleen, eikä kenenkään siis tarvite peljätä jäseneksi joutumista.

Kiitos Pauli tuosta yhdestäkin aukeamasta, jutun aihe on syvästi tenhoava.

[Janne Ridanpää]

Mitenkähän on "Höyrypannun", "Topparoikan", "Tenderin" yms. kerholehtien kanssa?

Topparoikka-lehti ilmestyy edelleen vähintään kerran vuodessa, sivumäärän vaihdellessa 20 ja 40 sivun välillä. Lehden voi tilata liittymällä Topparoikka ry:n jäseneksi. Irtonumeroita on mahdollista ostaa Suomen Rautatiemuseosta tai suoraan yhdistykseltä.

[Petri P. Pentikäinen]

Tuo ei kyllä tainnut olla vastaus varsinaiseen kysymykseen

[Janne Ridanpää]

Oletin kysyjä kysyvän yleisemmin pienempien kerholehtien kohtalosta. Vapaakappaleista voitaneen todeta, että ainakin Topparoikka-lehden alkuaikana niiden toimittaminen lienee ollut yhtä epäsäännöllistä kuin Jyskikselläkin. Nykytilanteessa olemme luottaneet painofirmaan, mutta ehkäpä tämän keskustelun kirvoittamana pyrimme selvittämään, onko painotalon nauttima luottamus aiheellista.

[Pauli Ruonala]

Kansalliskirjaston Fennica-kokoelma sisältää periaatteessa kaiken suomenkielisen painetun materiaalin, mutta, kuten siellä työskentelevä tuttuni totesi, "mitäpä sieltä ei puuttuisi". Fennica-kokoelmaa voi selata netissä osoitteessa https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
ja sieltä löytyy ainakin seuraavia lehtiä: Höyrypannu: Numerot 1-20 vuosilta 1975-1983, vuodet 1984-1990 puuttuu. Topparoikka: Numerot vuosilta 1990-1998, vuodet 2001-2006 puuttuu. Tenderi-lehteä ei löydy. Resiina-kokoelma on muuten täydellinen mutta sieltä puuttuu 2001 nro 3 ja 2005 nro 2.

[Vesa Höijer]

Vapaakappalekirjastoista (Jyväskylän yliopiston kirjasto on yksi niistä) puuttuvia lehtiä voi toimittaa kirjastoihin jälkikäteenkin, vaikka 30 vuotta myöhemmin. Kaikki lahjoitukset eivät kelpaa kokoelmiin, mutta jos kysymyksessä on Keski-Suomen maakunnan alueella toiminut kerho, sen jäsenlehdet todennäköisesti otetaan Jyväskylä yliopiston kirjaston kokoelmiin. Jos jollain nimittäin on ylimääräisiä kappaleita komerossa.

Wikipediassa on artikkeli Vaajakosken rautatieasemasta. Siinä kerrotaan, että:

Turvalaitemuutokset Vaajakosken liikennepaikalla valmistuivat 26. huhtikuuta 2007, jolloin liikennepaikka siirtyi kauko-ohjattavaksi Pieksämäeltä käsin. Ensimmäinen kauko-ohjattu junakohtaus liikennepaikalla tapahtui vuorokauden vaihtuessa 26.–27. huhtikuuta, kun liikennepaikalla kohtasivat tavarajunat numero 3035 ja 4040

Ennen tätä asema kai kuitenkin oli miehittämätön. Mistä saisi tiedon, milloin henkilökunta poistui asemalta?

[Jukka Voudinmäki]

Vapaakappalekirjastoista (Jyväskylän yliopiston kirjasto on yksi niistä) puuttuvia lehtiä voi toimittaa kirjastoihin jälkikäteenkin, vaikka 30 vuotta myöhemmin. Kaikki lahjoitukset eivät kelpaa kokoelmiin, mutta jos kysymyksessä on Keski-Suomen maakunnan alueella toiminut kerho, sen jäsenlehdet todennäköisesti otetaan Jyväskylä yliopiston kirjaston kokoelmiin. Jos jollain nimittäin on ylimääräisiä kappaleita komerossa.

Wikipediassa on artikkeli Vaajakosken rautatieasemasta. Siinä kerrotaan, että:

Turvalaitemuutokset Vaajakosken liikennepaikalla valmistuivat 26. huhtikuuta 2007, jolloin liikennepaikka siirtyi kauko-ohjattavaksi Pieksämäeltä käsin. Ensimmäinen kauko-ohjattu junakohtaus liikennepaikalla tapahtui vuorokauden vaihtuessa 26.–27. huhtikuuta, kun liikennepaikalla kohtasivat tavarajunat numero 3035 ja 4040

Ennen tätä asema kai kuitenkin oli miehittämätön. Mistä saisi tiedon, milloin henkilökunta poistui asemalta?

Vaajakosken miehitys lakkasi 27.5.1990.

[Vesa Höijer]

Vapaakappalekirjastoista (Jyväskylän yliopiston kirjasto on yksi niistä) puuttuvia lehtiä voi toimittaa kirjastoihin jälkikäteenkin, vaikka 30 vuotta myöhemmin. Kaikki lahjoitukset eivät kelpaa kokoelmiin, mutta jos kysymyksessä on Keski-Suomen maakunnan alueella toiminut kerho, sen jäsenlehdet todennäköisesti otetaan Jyväskylä yliopiston kirjaston kokoelmiin. Jos jollain nimittäin on ylimääräisiä kappaleita komerossa.

Wikipediassa on artikkeli Vaajakosken rautatieasemasta. Siinä kerrotaan, että:

Turvalaitemuutokset Vaajakosken liikennepaikalla valmistuivat 26. huhtikuuta 2007, jolloin liikennepaikka siirtyi kauko-ohjattavaksi Pieksämäeltä käsin. Ensimmäinen kauko-ohjattu junakohtaus liikennepaikalla tapahtui vuorokauden vaihtuessa 26.–27. huhtikuuta, kun liikennepaikalla kohtasivat tavarajunat numero 3035 ja 4040

Ennen tätä asema kai kuitenkin oli miehittämätön. Mistä saisi tiedon, milloin henkilökunta poistui asemalta?

Vaajakosken miehitys lakkasi 27.5.1990.

Tuon voisi lisätä Wikipediaan, mutta tietolähde olisi hyvä laittaa sinne myös.

[Vesa Höijer]

http://www.paikallisuutiset.fi/wessmanni.php

Tuo on aika hauska artikkeli. Nimittäin siksi, että tiedot Vaajakosken aseman historiasta on kopioitu melkein suoraan Wikipediasta ja minä olen ne kirjoittanut sinne. Luottamus Wikipediaan on vahva, ei ollut ensimmäinen kerta kun luen lehdestä omaa tekstiäni.