Botniabanan

[Pentti Yli-Karjanmaa]

Hukkaputki? Ylen uutisissa kerottiin Ruotsin itärannikkolle rakennetun Botniabanan suurista vaikeuksista. Miljardihanke kumisee tyhjyyttään. Vihkiäisjuna ajoi radan läpi 2 vuotta sitten, sittemmin ollut hiljaista! Osaa nuo Ruåttalaisetki sekoilla!
 http://www.botniabanan.se/

[Tuukka Ryyppö]

Ehkä asianlaita muuttuu, kun rata saadaan valmiiksi. Nythän siitä on käytössä vasta noin kolmasosa, kahden kolmasosan ollessa yhä rakenteilla.
Nykyinen pätkä ei oikein johda tavaraliikenteen kannalta yhtään minnekään. Jos matka on etelästä juuri Uumajaan, matka on sama vanhaa rataa kuin tuota botniabanaania. Matkustajajunien on järjellistä kiertää tuon jo valmiiksi saadun nysän kautta, koska sen avulla sama juna voi käydä sekä Örnsköldsvikissä että Uumajassa. Vielä tuotakin isompi hyöty on, että Uumajaan on ylipäätänsä mahdollista ajaa muitakin kuin sinne päättyviä junayhteyksiä, eli kohtalaisen kokoisen kaupungin liikenneyhteydet ovat parantuneet huomattavasti.
Myöhemmin, kun Botniabanan on koko matkaltaan valmis, sen käyttäminen alkaa näyttää järjelliseltä myös tavaraliikenteen kannalta. Ei siis valiteta keskeneräisen projektin vähäisestä käyttöasteesta
Botniabananin varrella ei tietenkään ole vanhaa ratayhteyteen tukeutuvaa teollisuutta, joten siksikään tavarakuljetuksia ei ole sillä juuri ollut. Tämäkin asia korjaantuu luonnostaan ajan kuluessa.
Tässä vielä kartta, jossa tuo projekti kokonaisuudessaan näkyy aika hyvin: http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/scandinavian-peninsulas-network/scandinavian-peninsulas.gif
Botniabanan on tuo itärannikon pohjoisosien rata, joka on pääosaltaan piirretty harmaalla värillä. Vain sen punaisella piirretty osuus, Örnsköldsvik-Uumaja, on valmis jo nyt. Harmaa osuus on rakenteilla.

[Kari Haapakangas]

Eikös tuo rantarata satamiin johtavin pistoraitein ole rakennettu sotilaallisista syistä noinkin syvälle sisämaahan? Ja tuo läntisempi sisämaanrata taitaa olla rakennettu sekin vahvasti sotilaallisin perustein.

Vaikka taitaa se toimia toisinkinpäin. Vai miksi muuten Pohjanmaan rata olisi Oulun-Kokkolan välillä rakennettu niinkin syvälle sisämaahan? Raahen porvarien vastustus ei vaikuta aivan vakuuttavalta syyltä...

[Pentti Yli-Karjanmaa]

Jutussa väitettiin kulunvalvontajärjestelmän pahat viat oleva syypää ettei rataosuudella pelitä liikenne. Järjestelmä pysäyttelee juna mielensä mukaan. Kyseenalaistettiin koko ratahankkeen mielekkyys. Juttua ei enää löydy ylen nettisivuilta, oliko ankka. 

[Tuukka Ryyppö]

Jutussa väitettiin kulunvalvontajärjestelmän pahat viat oleva syypää ettei rataosuudella pelitä liikenne. Järjestelmä pysäyttelee juna mielensä mukaan. Kyseenalaistettiin koko ratahankkeen mielekkyys. Juttua ei enää löydy ylen nettisivuilta, oliko ankka. 

No, toimimaton kulunvalvonta nyt on aika heikko syy leimata koko rata turhaksi.

[Pentti Yli-Karjanmaa]

Jos rataosuudelle ei ole käyttöä, vaikka kulunvalvonnan ongelmien takia ja sitä ei saada korjattua kahden vuoden kuluessa. Syntyy ehkä ajatus radan kyseenanalaisuudesta. Osaisiko Elias sieltä Ruotsista kommentoida jutun todenperäisyydestä.

[Johannes Erra]

Ongelmahan on siinä, että uuden kulunvalvontajärjestelmän asentaminen kalustoon maksaa maltaita. Liikennöijät mieluummin jättävätkin radan käyttämättä kuin investoivat uuteen systeemiin. Uusi kulunvalvontajärjestelmä on myös erinomainen väline liikenteen vähentämiseen yleensä. Keski-Ruotsissa sijaitsevaan Malungiin vievällä radalla otettiin viime joulukuussa tämä uusi systeemi käyttöön, ja samana päivänä lakkautettiin samasta syystä kaikki liikenne.

Eihän tässä muuten mitään, mutta valitettavaa on, että ruotsalaiset ovat päättäneet rakentaa uuden systeemin myös uudelle Haaparannan radalle. Toisin sanoen rautatieliikenne Haaparantaan päättyy näillä näkymin samana päivänä kun uusi rata valmistuu.

Hyvä kysymys sitten on, miten ruotsalaiset aikovat asian hanskata parin vuoden päästä, kun uusi systeemi otetaan käyttöön Hässleholmin ja Malmön välillä. Jos meininki jatkuu nykyisellään, Tukholman ja Malmön välinen rautatieliikenne joudutaan lakkauttamaan tai vähintään vähentämään minimiin. Tai vaihtoehtoisesti joku viranomainen vihdoin siinä vaiheessa saadaan ymmärtämään, että kaikkien säädösten orjallinen noudattaminen ei aina anna dynaamisinta ja edistyksellisintä lopputulosta.

[Eljas Pölhö]

Liikenne Botniabanalla oli minimissään noin viikon ajan maaliskuun alussa. Silloin Örnsködsvikin ja Uumajan (Umeå) välillä sai olla kerrallaan vain yksi juna. Ajalle laadittiin poikkeusaikataulu ja osa henkilöliikenteen junavuoroista korvattiin linja-autoilla ja tavaraliikennettä ohjattiin vanhalle radalle. Vian tultua korjatuksi liikenne palautui ennalleen. Trafikverket kuitenkin varoitti, että tilannetta seurataan ja liikennettä supistetaan uudelleen mikäli vikoja ilmaantuu ja sen vuoksi matkustajien tulisi seurata käyttämiensä liikenneyhtiöiden tiedotteita ennen matkallelähtöä. Minä en yleensä siellä suunnalla matkusta, joten en ole seurannut tilannetta mitenkään aktiivisesti.

[Tuukka Ryyppö]

Tämä mainittu uusi kulunvalvontajärjestelmä on kaiken järjen mukaan ETCS, joka on EU:ssa ainoa sallittu kulunvalvontajärjestelmä uusille rataosuuksille. Ylimenokauden aikana kahden päällekkäisen kulunvalvontajärjestelmän ylläpidosta tulee lisäkustannuksia, mutta sen jälkeen hyödyt nousenevat haittoja suuremmiksi.

Sitä, että koko Euroopan saaminen yhden kulunvalvontajärjestelmän piiriin on hyvä asia, tuskin täällä kukaan kiistää(?)

Tämä ylimenokauden lisäkulu pitäisi kyllä huomioida ja valtion tai EU:n tulisi antaa kompensaatiota.

[Pentti Yli-Karjanmaa]

Jutussa haastateltu Ruotsin liikenneviraston edustaja arvioi läpimenoliikenteen sallimisesta aikaisintaan elokuulla jos silloinkaan. Lupa liikenteeseen oli jo suullisesti myönnetty maaliskuun alkuun,  matkalippuja oli myyty tuhansia. Lupaa ei kuitenkaan vahvistettu eikä liikenne alkanut!

[Eljas Pölhö]

Jutussa haastateltu Ruotsin liikenneviraston edustaja arvioi läpimenoliikenteen sallimisesta aikaisintaan elokuulla jos silloinkaan. Lupa liikenteeseen oli jo suullisesti myönnetty maaliskuun alkuun,  matkalippuja oli myyty tuhansia. Lupaa ei kuitenkaan vahvistettu eikä liikenne alkanut!

Haastattelu eroaa oleellisesti siitä uutisesta, joka julkaistiin 11.3.2012 klo 10:04: 
"Tågtrafiken på Botniabanan ska nu rulla som vanligt igen. Ett tekniskt fel på trafikledningssystemet, som lett till reducerad trafik under helgen, har åtgärdats, uppger Trafikverket i ett pressmeddelande.

Resenärerna uppmanas att hålla koll på trafikinformationen på reseföretagens hemsidor och informationstavlor för att få veta när tågen går."

Eli tulikohan siellä sitten joku uusi ongelma.

[Eljas Pölhö]

Muutoinhan on tietysti totta, että Botniabanan rakentaminen sujui liian hitaasti, tuli 140% kalliimmaksi kuin oli alunperin suunniteltu ja uutta kulunvalvontajärjestelmää ei näköjään saada yhteensopivaksi nykyisen kanssa. Suurin hidaste ja kustannusten nousu tuli yli sadasta luonnonsuojelullisesta valituksesta, joiden käsittelyjen aikoina työmaa seisoi kuukausitolkulla. Kulunvalvontajärjestelmästä luultiin poliittisella taholla, että se saadaan heittämällä toimimaan eikä sen testaamiseen myönnetty aikoinaan varoja.

[Eljas Pölhö]

Tuli mieleen, että ei kai tässä nyt ole jotenkin sekaannus Ådalsbanan kanssa (siis rataosuus Sundsvallista Botniabanan alkuun), mikä piti avata 1.4.2012, mutta ongelmien takia avaaminen siirrettiin eteenpäin trafikverketin mukaan elokuulle, SJ:n mukaan tuntemattomaan ajankohtaan. Ådalsbanan muutostyöt ovat myös rutkasti viivästyneet ja kulunvalvontaa ei saada toimimaan luotettavasti.

[Tuukka Ryyppö]

Tarkistinpa Wikipediasta, että Ådalsbananilla tosiaan on käytössä ERTMS, eli myöskin sen osa ETCS.
ETCS-ratoja on kuitenkin Euroopassa muuallakin jo ennästään, eikä muilta pätkiltä ole ainakaan mun korviini kantautunut tietoja vastaavista ongelmista. Miksi ETCS takkuuaa Ruotsissa, jos se on toiminut esim. Saksassa, Italiassa, Sveitsissä, Ranskassa ja Alankomaissa ongelmitta jo vuosia? Mikä Ruotsissa on erilaista muihin Euroopan maihin nähden?

[Tommi K Hakala]

Tarkistinpa Wikipediasta, että Ådalsbananilla tosiaan on käytössä ERTMS, eli myöskin sen osa ETCS.
ETCS-ratoja on kuitenkin Euroopassa muuallakin jo ennästään, eikä muilta pätkiltä ole ainakaan mun korviini kantautunut tietoja vastaavista ongelmista. Miksi ETCS takkuuaa Ruotsissa, jos se on toiminut esim. Saksassa, Italiassa, Sveitsissä, Ranskassa ja Alankomaissa ongelmitta jo vuosia? Mikä Ruotsissa on erilaista muihin Euroopan maihin nähden?

Se, että se on Ruotsi. Maa jossa kaikki toimii teoriassa, muttei käytännössä. Ja ongelman sattuessa mennään palaveriin pohtimaan miten ratkaisu löydetään ketään enemmän kuin muita rasittamatta 
Ja jos joku istuu palaverissä ilman kypärää ja turvavaljaita, eikä talkkari ole hiekoittanut pihaa, siirretään palaveriä eteenpäin

Palmen murhaajakin on jo aivan liipaisimella jäädä kiinni.

[Oskari Kvist]

Tarkistinpa Wikipediasta, että Ådalsbananilla tosiaan on käytössä ERTMS, eli myöskin sen osa ETCS.
ETCS-ratoja on kuitenkin Euroopassa muuallakin jo ennästään, eikä muilta pätkiltä ole ainakaan mun korviini kantautunut tietoja vastaavista ongelmista. Miksi ETCS takkuuaa Ruotsissa, jos se on toiminut esim. Saksassa, Italiassa, Sveitsissä, Ranskassa ja Alankomaissa ongelmitta jo vuosia? Mikä Ruotsissa on erilaista muihin Euroopan maihin nähden?

Se, että se on Ruotsi. Maa jossa kaikki toimii teoriassa, muttei käytännössä. Ja ongelman sattuessa mennään palaveriin pohtimaan miten ratkaisu löydetään ketään enemmän kuin muita rasittamatta 
Ja jos joku istuu palaverissä ilman kypärää ja turvavaljaita, eikä talkkari ole hiekoittanut pihaa, siirretään palaveriä eteenpäin

Palmen murhaajakin on jo aivan liipaisimella jäädä kiinni.

Pidetäänpäs nyt faktoista kiinni. ETCS:n viat johtuvat todennäköisesti laitetoimittajasta, ja siitä että niitä ei keretty kunnolla testaamaan ennen käyttöönottoa.

Tähän väliin voisi todeta, että kyllä siellä Ruotsissa nyt sentään on paljon monipuolisempi ja halvempi junaliikenne, kiitos yksityisten operaattorien, seudullinen- ja lähijunaliikenne, sekä tavaraliikenne kukoistaa..

Mitä täällä on? Ei lähijunaliikennettä metropolialueen ulkopuolella, koko rautatieliikenne on tähän asti ollut pelkästään VR:n ehdoilla kehitettävää, ja raideliikenteen kehitys tässä maassa = rautatieliikenteen palvelutason huonontaminen vähemmän liikennöidyillä rataosilla. Täällä ollaan 20 vuotta Ruotsia jäljessä kehityksestä, ja ajatellaan, asennoidutaan sekä johdetaan edelleenkin tsaarinaikaisesti. Asiaa ei yhtään auta VR:ssä tapahtuva "vihertyminen", kermankuorinta sekä liikevoiton maksimointi. Se toki edistää yksityisten operaattorien markkinoille tuloa, ja se on positiivinen asia.

[Johannes Erra]

Minun käsittääkseni ERTMS-ongelmien tausta on pitkälti kuten Eljas sanoo: kun poliittinen johto ja jossain määrin viranomaisjohto ovat olleet luottavaisia siihen, ettei mitään alkuvaiheen ongelmia tule olemaan, niistä selviämiseen ei ole varattu varoja eikä muita resursseja. On myös erittäin ongelmallista, että ERTMS-kelpoisten laitteiden asentaminen liikkuvaan kalustoon on puhtaasti liikennöijien vastuulla. Jos ja kun niin on, miten muutoinkaan voisi käydä kuin niin, että järjestelmä karkoittaa liikennöijät uuden järjestelmän radoilta?

Voi myös olla, että ruotsalaiset ovat omaksuneet systeemin käyttöön liian nopeasti. Periaatteesta ja päämäärän aiheellisuudesta ei toki ole epäselvyyttä. ERTMS minimoi maastossa olevien opastimien tarpeen ja toisaalta yhdenmukaistaa kulunvalvonnan monet käytännöt koko Euroopan alueella, olettaen että järjestelmä omaksutaan ja saadaan toimimaan suunnitellusti.

[Pekka Porkkakoski]

Joka tapauksessa yrittänyttä ei mollata: http://www.ansaldo-sts.com/en/products_services/lines_freight/l12000.html

[Juha Liimatta]

Kyseessä lienee kuitenkin rata (bana) eikä banaani (banan).

[Pentti Yli-Karjanmaa]

Ehkä kyseessä on Pohjolan Banaanitasavallan Viidakkolinja