Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenne

[Lauri Rantala]

Aamulehti ihmettelee miksi Tampereen lähijunaliikenteen kehittäminen kestää.

Syyt tietenkin ovat VR ja Väylä.

(maksullinen juttu tilaajille)
https://www.aamulehti.fi/a/f08fecff-dfd5-4272-a7c7-cefb2c511aea

[Lauri Rantala]

Tesoman Seisakkeen (TSO) rakentaminen on käynnistynyt

[Lauri Rantala]

Ministeri Harakka vastaa Aamulehdessä mielipidekirjoitukseen (aikasemmat kirjoitukset linkkeinä)

"MAL-sopimuksella vakiinnutetaan lähijunaliikenteen kokeilu.

Jotta oman auton voi vaihtaa joukkoliikenteeseen, kulkijan on saatava varmuus siitä, että hyvät lähijunayhteydet ovat tulleet jäädäkseen, kirjoittaa ministeri Timo Harakka"

https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000007724221.html

[Lauri Rantala]

Lisää seisakkeita lähijunille asemakaavaan sekä raitioteitä seudulle:

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/3242376

[Lauri Rantala]

Lempäälän rautatielaituria lännen puolella pidennetään
 
"Aikataulu
Rakentamissuunnittelu käynnissä 04/2020-11/2020
Rakentaminen alkaa 01.06.2021
Hankkeen on määrä valmistua 31.08.2021"

https://vayla.fi/lempaalan-lantinen-laituri

[Lauri Rantala]

Tesoman seisakkeen rakentaminen jatkuu

"Tesoman kaupunginosaan Tampereella rakennetaan uusi junaliikenteen seisake. Työt käynnistyivät loppuvuonna 2020 ja ovat kiivaimmillaan kuluvana keväänä. Laiturielementtien asennustöitä tehdään huhti-toukokuussa viikonloppuisin yöaikaan junaliikenteen katkoissa. "

https://vayla.fi/-/tesoman-seisakkeen-rakentaminen-on-taydessa-vauhdissa

[Lauri Rantala]

Tesoman Seisakkeen läheisyyteen tulossa uusi asuinalue Raholaan 1800 asukkaalle

"Raholaan radan eteläpuolelle, Tesoman valtatien itä- ja pohjoispuolelle on suunnitteilla uusi merkittävä asuinalue. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 13.4.2021 Tesoman aluekeskusta noin 1800 asukkaalla vahvistavan asemakaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville. Tavoitteena on yleiskaavan mukainen kaupunkimainen alue."

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/4101649

[Erkki Nuutio]

Jalat kunnolla ilmaan ja pää pilvien yläpuolelle ! :
https://issuu.com/wsp_arikujala/docs/asemakeskus_brandi_20180612_issuu

Tahera -hankepyyntö 200 M€, kaikki virtuaalia lainarahaa.
Kakaramme maksavat sen takaisin, jos jaksavat.
Moratorio olisi kuitenkin vihervaihtoehto takaisinmaksulle.
Summasta puolet kinutaan ministeriöltä siltoihin, raidejärjestelyihin ym.

Kaupunki ja ministeriö ilmeisesti tuottaisivat yhdessä uuden jalankulkutunnelin yhteyksineen aikaisemman, nyt sudeksi muuttuneen 1980-luvun jalankulkutunnelin tilalle. Sitä aikanaan tehtäessä ei kenelläkään ollut harmainta aavistustakaan, että Tampereelle joskus tulisi raitiotie.
Jalankulkutunneli vei raitiotieltä ainoan järjellisen läpikulun.

Kuten tunnettua raitiotie juolahti jollekin mieleen vasta jossain Hiedanrannan markkinoinnin hankepalverissa. Toteuttaa se päätettiin, jotta Hiedanrannan markkinointi voisi onnistua.
Tampereella on näin kitkattomat välit elinkeinoelämän (rakennusyhtiöiden) kanssa.

[Simo Virtanen]

Kaupunki ja ministeriö ilmeisesti tuottaisivat yhdessä uuden jalankulkutunnelin yhteyksineen aikaisemman, nyt sudeksi muuttuneen 1980-luvun jalankulkutunnelin tilalle. Sitä aikanaan tehtäessä ei kenelläkään ollut harmainta aavistustakaan, että Tampereelle joskus tulisi raitiotie.
Jalankulkutunneli vei raitiotieltä ainoan järjellisen läpikulun.

Tampereen ratikka on ideana 30 vuotta vanhempi kuin ennen sotia valmistunut rautatieasema. 1907 on ryhdytty suunnittelemaan ratikkaa Tampereelle.

Meinaatko, että nykyinen aseman kävelytunneli on jotenkin hyvä ja miellyttävä paikka?

[Erkki Nuutio]

Vanhoilla ratikkapohdinnoilla ei ole vähäisintäkään kytkentää nykyisten puuhien kanssa.
Sodan jälkeen päädyttiin johdinautoihin kun voitiin tehdä autot Valmetilla ja voimalaitoksen vanhaa tasasuuntajaa voitiin käyttää.

Tällöin päätettiin hylätä raitsikat iankaikkisesti Tampereelle sopimattomina.
Siksi mahdollisten ratikoiden mahdolliset väylätarpeet eivät olleet esillä tehtäessä aseman jalankulkutunnelia 80-luvulla.
Raitsikat juolahtivat joidenkin mieleen vasta Hiedanrannan markkinointiongelmien ratkaisuna.

Jalankulkutunneli tehtiin koska yhdistetty auto/jalankulkijatunneli oli ja on ankea jalankulkijoille.
Erillinen jalankulkutunneli liikkeineen kelpaa jalankulkijoille, mutta se vei ainoan järkevähkön väylän ratikalta läpäistä asema ja samalla tarjota suoran yhteyden asemalta.
Samanaikaisesti tehty rakennus jalankulkutunnelista itään puolestaan teki mahdottomaksi ratikkalinjan koukkauksen maan alle ja nousun riittävän loivasti.

Nyt esitetty hanke tietysti korjaisi ongelmia, mutta jumalattomin kustannuksin verrattuna hyötyyn käyttäjille - ja vasta viisivuotisen rakentamiskaaoksen jälkeen.
Näin kävi kun halpa lainaraha viekottelee ja toimista on parin vuosikymmenen ajan puuttunut suunnitelmallisuus.  Tilalla on ideologioiden ja rakennuttajien tuomaa poukkoilua.
Suunnitelmia lainojen takaisinmaksusta ei ole tehty, eikä tehdä ennen korkojen voimakasta nousua.

[Lauri Rantala]

Ja lisää lähijunia, eiku sittenkin ratikkaa Ylöjärvelle.

"Tampereen kaupungin ja Ylöjärven kaupungin tavoitteena on kilpailuttaa yhteishankintana suunnittelukonsultti hankkeelle "Tampereen raitiotie, Hiedanranta-Ylöjärvi, tarkentava yleissuunnitelma""

https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/public/procurement/49659/notice/67630/overview

[Lauri Rantala]

Faktojakin tahera-hankkeesta

https://vayla.fi/documents/25230764/35412499/V%C3%A4yl%C3%A4virasto_Tahera_infotilaisuudessa_08042021_esitetty_materiaali.pdf/b1ece3f3-c0a8-013f-f851-dbfeae9c74fc/V%C3%A4yl%C3%A4virasto_Tahera_infotilaisuudessa_08042021_esitetty_materiaali.pdf?t=1617889375454

[Simo Virtanen]

Raitsikat juolahtivat joidenkin mieleen vasta Hiedanrannan markkinointiongelmien ratkaisuna.

Aika vahva todistus sinulta, kun muistetaan Hiedanrannan olevan kuitenkin vain yksi vanhan sellutehtaan tontti. Sen markkinoimiseksi olisi koko seutukunta tehnyt ratkaisun raitioliikenteeseen panostamisesta?

Mitä Kangasala, Pirkkala tai Ylöjärvi tuosta Hiedanrannasta hyötyy? Kuitenkin satoja miljoonia ovat investoimassa ratikkaverkkoon.

[Erkki Nuutio]

Kangasala, Pirkkala ja Ylöjärvi eivät mitenkään liity ratikan sumeisiin alkuvaiheisiin.
Kun kuitenkin Tampereen historian taloudellisesti ja luonnonvarojenkin kannalta hölmöin hanke on tosiasia, on ratikan verkostoa voitava nopeasti ja taloudellisesti laajentaa.
 
Vain runkolinjan puitteissa on liikenne raskaasti tappiollista. Harkituilla laajennuksilla täytyy siksi yrittää lähestyä itsekannattavutta ja vähentää kumipyörälinjojen tarvetta. Outoa on siksi raitiolinjan väkisin ajaminen vasta rakentuvaan Hiedanrantaan tekosaarineen ja hallinto-oikeuksien uhmaamisineen.

Taloudellisin lisälinja olisi kiistatta Koilliskeskus (ja mahdollinen jatko Kangasalle). Raidekilometrit ovat halvimmat, syöttöliikenteen vähennysvaikutus suurin ja kauempaa tulevien yhteysparannus kehätien syöttöpysäköinnin myötä merkittävä. Linjan varsi Kaupissa on Tampereen sopivin paikka laajalle asuntorakentamiselle (jopa) 30000 asukkaalle. Sekin parantaisi linjan tuottoja.

Tekosaari sumentaa ratikkapoliitikkojen mielen, koska silti tuputetaan vain linjaa Hiedanrantaan ja asutukseltaan hajanaisempaan Härmälään. Kokoomuspoliitikko TTP Nieminen vieläpä vaikeutti Koilliskeskuksen linjan toteutusta golf necesse est, vivere non est necesse -operaatiolla.

Kuka kaivaisi Aamulehdistä kuka ja koska, ja missä yhteydessä ensimmäiseksi mainittiin ratikka liikenneratkaisuna Tampereelle?
Missään edeltävässä suunnitelmassa sitä ei ollut. Siksi tilavarauksia ei ollut.
Asematunnelissa hinta tästä kasvaa JO tehtyjen töiden kanssa on arviolta 100 M€:ksi, jos aseman uudistus tehdään TAHERAn tapaan.

Mitään kokonaisuunnitelmaa kustannusarvioineen ei myöskään ole tehty (ainakaan julkaistu) tähän päivään mennessä (nyt ollaan puolitiessä). Lisäksi ratikka ehti jo pakottaa Hämeensillan ja viemäristön uudelleenrakentamiseen ym. muilta kulutileiltä.
 
Kuka siis toisi (rehellisesti) esiin ratikkahankkeen alkuvaiheet ennen valtuustovaihetta ?
Itse aloittaisin tutkivan journalismin Kokoomuksen ja Vihreiden kunnallisallianssista ja Hiedanrannan markkinoinnista.

[Tuukka Ryyppö]

Kangasala, Pirkkala ja Ylöjärvi eivät mitenkään liity ratikan sumeisiin alkuvaiheisiin.
Kun kuitenkin Tampereen historian taloudellisesti ja luonnonvarojenkin kannalta hölmöin hanke on tosiasia, on ratikan verkostoa voitava nopeasti ja taloudellisesti laajentaa.

Tampereen historian luonnonvarojen kannalta hölmöin hanke on siis yksi liikenneväylä, jolla ei edes kuljeteta mitään luonnonvaroja? Miten tämä on mahdollista? Eikö todella koko Tampereen historiassa ole tehty mitään, mikä olisi luonnonvarojen kannalta haitallisempaa kuin yhden liikenneväylän rakentaminen? Aika onnellisesti on sitten Tampereella asiat!

Vai voiko olla, että sä nyt vaan koohotat asioista ilman, että olet niihin kummemmin tutustunut?

[Simo Virtanen]

Tekosaari sumentaa ratikkapoliitikkojen mielen, koska silti tuputetaan vain linjaa Hiedanrantaan ja asutukseltaan hajanaisempaan Härmälään.

Eihän Lielahden ratikkaväylän alunpitäen pitänyt edes missään tekosaarilla kulkea. Ei sellaisista kukaan tiennyt.

Alkuperäinen linja oli Pispalan valtatietä, kunnes rata linjattiin harjun pohjoisreunalle eli vt 12:n varteen. Silloinkin radan piti nousta asuinalueen jälkeen rautatien vierelle ja kääntyä sellutehtaan olemassa olevaa rautatiesiltaa sinne  Hiedanrantaan. Silloin purnattiin pääradan varressa olevan parin omakotitalon jäämistä raitiotien alle.

Härmälän linjahan jatkuu Pirkkalaan eli saadaan kokonaan uusi kaupunki raideliikenteen pariin.

[Lauri Rantala]

Mitään kokonaisuunnitelmaa kustannusarvioineen ei myöskään ole tehty (ainakaan julkaistu) tähän päivään mennessä (nyt ollaan puolitiessä). Lisäksi ratikka ehti jo pakottaa Hämeensillan ja viemäristön uudelleenrakentamiseen ym. muilta kulutileiltä.
 

olet elänyt umpiossa ?

[Lauri Rantala]

Eihän Lielahden ratikkaväylän alunpitäen pitänyt edes missään tekosaarilla kulkea. Ei sellaisista kukaan tiennyt.

Alkuperäinen linja oli Pispalan valtatietä, kunnes rata linjattiin harjun pohjoisreunalle eli vt 12:n varteen. Silloinkin radan piti nousta asuinalueen jälkeen rautatien vierelle ja kääntyä sellutehtaan olemassa olevaa rautatiesiltaa sinne  Hiedanrantaan. Silloin purnattiin pääradan varressa olevan parin omakotitalon jäämistä raitiotien alle.

Härmälän linjahan jatkuu Pirkkalaan eli saadaan kokonaan uusi kaupunki raideliikenteen pariin.

alustavassa yleissuunnitteluvaiheessa oli vielä kaksi vaihtoehtoa Lännessä.

Myös ulkomaisen konsultin käyttö järkiperäisti idän suunnitelmat kahteen linjaan.

Kun kaupunki osti Lielahden tehtaan tontit, linja tuli samalla kiinnitettyä sinne uuteen  22000 asukkaan kaupunginosaan.

[Tommi K Hakala]

Eihän Lielahden ratikkaväylän alunpitäen pitänyt edes missään tekosaarilla kulkea. Ei sellaisista kukaan tiennyt.

Alkuperäinen linja oli Pispalan valtatietä, kunnes rata linjattiin harjun pohjoisreunalle eli vt 12:n varteen. Silloinkin radan piti nousta asuinalueen jälkeen rautatien vierelle ja kääntyä sellutehtaan olemassa olevaa rautatiesiltaa sinne  Hiedanrantaan. Silloin purnattiin pääradan varressa olevan parin omakotitalon jäämistä raitiotien alle.

Härmälän linjahan jatkuu Pirkkalaan eli saadaan kokonaan uusi kaupunki raideliikenteen pariin.

alustavassa yleissuunnitteluvaiheessa oli vielä kaksi vaihtoehtoa Lännessä.

Myös ulkomaisen konsultin käyttö järkiperäisti idän suunnitelmat kahteen linjaan.

Kun kaupunki osti Lielahden tehtaan tontit, linja tuli samalla kiinnitettyä sinne uuteen  22000 asukkaan kaupunginosaan.

Noin ihan asumismukavuuden kannalta olen miettinyt, kannattaisiko Rutikan reitti vetää rantapenkereelle, sen tulevan kanaalin ja rantaväylän väliin ja sieltä sillat asutussaarelle? Saaren asumismukavuus taatusti paranisi, kun ei muutaman minuutin välein jyrää kalusto talojen välistä...autojahan sinne ei liiemmin kaivata.

Ja ehdottomasti Rutikkakiskot ensin lielahtikeskuksen tienoille, jotta keskustan ja kauppakeskuksen väli toimisi. Itse keskustassa asuvana taatusti hoitaisin alueen kauppoissa käynnit (kevyemmät ostokset) mielummin ratikalla, kuin omalla autolla. Homma menee torsoksi, jos kiskot koukkaa ohi.

Ihan vaan ajatuksena, vastustamatta mitään.

[Erkki Nuutio]

Lauri katsoo että olisin elänyt umpiossa todetessani ettei kokonaisssuunnitelmaa kustannusarvioineen ole hankkeesta ajallaan tehty (ainakaan julkaistu).
Kokonaissuunnitelma ja -kustannusarvio olisi kunnallislakienkin perusteella tarvittu koko siitä kokonaisuudesta, joka tuli peruuttamattomaksi kun hankkeen aloituspäätös tehtiin.

Kokonaiskustannusarvio olisi sisältänyt myös runkolinjaan kytketyn Hämeensillan uudelleenrakentamisen ja muut kunnallistekniset työt, jotka tulivat välttämättömiksi tai hyvin tarpeellisiksi.
Pelkän runkolinjan liikenne pysyy raskaasti tappiollista ilman investointikorkoja ja kuoletuksiakin ja pääosa liikenteestä jää yhä toteuttavaksi busseilla. Siksi aloittaneen päätöksen olisi kuulunut kirjata myös tarvittavien lisälinjojen investoinnit ja ajoitus.

Lisäksi olisi pitänyt ymmärtää kaupungin keskustan ja kauppojen vuosien, osin peruuttamaton ahdinko katusekasorron vuoksi.  TAHERA jatkaisi kaaosta vielä ainakin viidellä vuodella.

Silloinen valtuusto hööpötettiin liruttamalla päätökseen, joka peruuttamattomasti sitoi kokonaishankkeen toteuttamiseen. Tämän kertoo osaltaan Simonkin kommentti.
Alussa ei ollut vihjettäkään tekosaaresta, ei riittävää käsitystä ylihankalasta aseman läpäisystä yhteystarpeineen, ei Hämeensillan uudelleenteosta jne.

Alkulirutuksen seuraus on ollut kaupungin tempoileva toiminta ja suuret lisäkustannukset.
Tempoilu pitää lopettaa. Tulee tehdä nopeasti ja taloudellisesti  tappiollisuutta vähentävät lisälinjat sinne missä raidekilometri on halpa ja liikennehyöty ja bussien vähennys suurin. Asutuksen kaavoituksen pitää lisäksi tukea asiaa (Kauppi).
Todettakoon vielä että Härmälän-Pirkkalan suunnan asutus on niin hajanaista, että sen kannattavuus raitiolinjana on kyseenlainen.

Pioneeripataljoona tekisi linjan TAYSistä Koilliskeskukseen kuukaudessa, mutta aivan niin nopea ei tarvitse olla. Täytyy kuitenkin potkaista keinotteluallianssit pois estämästä.

[Tommi K Hakala]

Pioneeripataljoona tekisi linjan TAYSistä Koilliskeskukseen kuukaudessa, mutta aivan niin nopea ei tarvitse olla. Täytyy kuitenkin potkaista keinotteluallianssit pois estämästä.

  Pioneeri Hakala kuittaa.

Sinänsä nyt Rutikan jatkokset hiukan helpompia, etenkin jos linjaukset vedetään pois katuverkolta, rataa kyllä syntyy neitseelliseen maastoon.

[Simo Virtanen]

Kokonaissuunnitelma ja -kustannusarvio olisi kunnallislakienkin perusteella tarvittu koko siitä kokonaisuudesta, joka tuli peruuttamattomaksi kun hankkeen aloituspäätös tehtiin.

Kokonaiskustannusarvio olisi sisältänyt myös runkolinjaan kytketyn Hämeensillan uudelleenrakentamisen ja muut kunnallistekniset työt, jotka tulivat välttämättömiksi tai hyvin tarpeellisiksi.

Siellä on vanhimmiltaan yli 100-vuotiasta putkea ja viemärilinjaa.

Tehtiin Helsingissäkin jättiremontit Mechelininkadulle ja Hämeentielle, jotka ovat iältään varmaa samaa luokkaa Hämeenkadun kanssa. Varmaan jotain uusittiin kesken elinkaarenkin, mutta nyt pitäisi kaiken olla kunnossa.

Lisäksi olisi pitänyt ymmärtää kaupungin keskustan ja kauppojen vuosien, osin peruuttamaton ahdinko katusekasorron vuoksi.  TAHERA jatkaisi kaaosta vielä ainakin viidellä vuodella.

Ei taida kivijalkaliikkeiden ahdinko olla vain ratikkatyömaan syytä. Nettikauppa, keskustan pysäköintimaksu "uudistus", kauppakeskusten kaavoittaminen esikaupunkiin, pandemia ovat nyt ainakin jotakin muita syitä.

En myöskään ymmärrä mitä ihmeen katusekasortoa asematunnelin remontti aiheuttaa keskustan elinvoimalle. Ratikat kulkevat ali ja junat yli myös remontin ajan. Ei sinne nykyiseen asematunneliin kovin moni kaupunkilainen halua mennä asioimaan ja sillehän tässä ollaan muutosta tekemässä.

Alussa ei ollut vihjettäkään tekosaaresta, ei riittävää käsitystä ylihankalasta aseman läpäisystä yhteystarpeineen, ei Hämeensillan uudelleenteosta jne.

Mikä ihmeen ylihankala aseman läpäisy? Meeppä kattomaan, sieltä ne ratikat nyt ajelee ilman hankaluuksia aseman läpi ja ratikkareitin ympärille on jo valmiiksi rakennettu suojatunneli, jotta asematunnelin peruskorjaus ei haittaa ratikkaa.

Tulee tehdä nopeasti ja taloudellisesti  tappiollisuutta vähentävät lisälinjat sinne missä raidekilometri on halpa ja liikennehyöty ja bussien vähennys suurin. Asutuksen kaavoituksen pitää lisäksi tukea asiaa (Kauppi).

Ratikkareitin varteenhan on rakenteilla asuntoja kymmenille tuhansille uusille asukkaille. Lentävänniemi, Hiedanranta, Santalahti, keskustan tiivisttäminen Amurista Kalevaan, Hakametsä, Hervanta, Hervantajärvi.. Suurin rakennusbuumi sitten 60 ja 70 -lukujen ja lähes kaikki ratikan vaikutusalueelle.

Pioneeripataljoona tekisi linjan TAYSistä Koilliskeskukseen kuukaudessa, mutta aivan niin nopea ei tarvitse olla. Täytyy kuitenkin potkaista keinotteluallianssit pois estämästä.

Sen haluaisin nähdä, kun kuukaudessa rakentavan sillat kahden valtatien (12 ja 9), joista toinen on vieläpä täysimittainen moottoritie. Kai se syntyy jos käsketään..

[Teppo Niemi]

Sen haluaisin nähdä, kun kuukaudessa rakentavan sillat kahden valtatien (12 ja 9), joista toinen on vieläpä täysimittainen moottoritie. Kai se syntyy jos käsketään..

Kyllähän moottoritien yli syntyy nopeasti uusi silta. Siitä on kokemuksia Saksassa Ruhrin alueella 17.9.2020 tapahtuneen tankkiautopalon https://twitter.com/bpol_nrw/status/1306580920774909958 seurauksena:
https://www.deutschebahn.com/pr-duesseldorf-de/aktuell/presseinformationen/Nach-LKW-Unfall-auf-der-A40-Stand-der-Arbeiten-und-Details-zum-Ersatzkonzept-5646896

[Lauri Rantala]

Ylöjärven kaupunginhallitus päätti aloittaa yleissuunnittelun ratikasta

"Varsinaisen suunnittelutyön on määrä käynnistyä kilpailutuksen jälkeen syksyllä 2021. Hiedanranta–Ylöjärvi-ratahaaran rakentaminen ajoittuisi alustavasti vuosille 2029–2032."

https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000007941700.html

[Simo Virtanen]

Ylöjärven kaupunginhallitus päätti aloittaa yleissuunnittelun ratikasta

"Varsinaisen suunnittelutyön on määrä käynnistyä kilpailutuksen jälkeen syksyllä 2021. Hiedanranta–Ylöjärvi-ratahaaran rakentaminen ajoittuisi alustavasti vuosille 2029–2032."

https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000007941700.html

Ylöjärven linjassa hieman ihmetyttää se, että Lielahden jälkeen lähes koko matka kuljetaan rautatien viertä. Mutta kun rautatielle ei mahdu paikallisliikennettä niin minkäs teet.