Hassu juttu Helsingissä

[Joonas Jokinen]

Tapahtuipa Helsingin asemalla, kun olin odottamassa 16:36 lähtevää tunnuksetonta junaa kohti Riihimäkeä. Laiturinäyttö näytti junan lähtevän raiteelta 11 mikä oli minun saapuessani - n. kello 16:28 - tyhjä. Viereisellä raiteella 10 oli tutunnäköinen Eil-juna, mutta laiturinäyttö näytti tyhjää.

N. 16:34 raiteen 11 näytön teksti yhtäkkiä muuttui ja kertoi, että juna lähteekin raiteelta 10. Eli siis viereisen raiteen Eil-juna oli oikea juna. Samalla raiteen 10 näyttöön ilmestyi oikea teksti kertomaan junan lähtevän 16:36 Riihimäelle.

Minä todella monen muun matkustajan kanssa siirryin niin nopeasti kuin mahdollista raiteella 10 odottavan junan vierelle. Painoimme vaunujen ovenavauspainikkeita, mutta mitään ei tapahtunut. Ovet eivät auenneet. N. puoli minuuttia oven aukeamista odoteltuamme päätti juna lähteä kohti Riihimäkeä. Yllätys ja ihmetys oli suuri. Taisipa joku kiroillakin. Kaiken kukkuraksi juna vaikutti kovin tyhjältä. Joku voisi ajatella, että juna oli kokonaan tyhjä lähtiessään Helsingistä.

Onneksi minulla ei ollut kiire mihinkään ja pääsin seuraavalla junalla hyvin kotiin.

Sinänsä ihan mielenkiinnosta pohdin, että eikö esim. konduktöörillä ole pelisilmää nykyään? Ja tiedän kyllä, että tuskin konduktööri tähän tapaukseen syyllinen on, mutta hän olisi kyllä voinut pelastaa tilanteen ja hoitaa pisteet kotiin. Luulisi hälytyskellojen soivan, jos ruuhkajuna Helsingin asemalla minuuttia ennen lähtöä on täysin tyhjä ja viereisellä raiteella mistä juna normaalisti lähtee on ihmisiä kuin markkinoilla.

Täällä kun on monesti keskusteltu siitä, että VR ajattelee ihmisiä vain matkustajina, ei asiakkaina, niin tämä kyllä sopii täysin kyseiseen ajattelutapaan. Noh, onneksi näitä ei omalle kohdalle järin usein satu ja toivottavasti ei enää koskaan.

[Marko Vornanen]

Vai puuttuiko junasta kokonaan konduktööri? Jos runko lähti ilman matkustajia saattaisi tämä olla siihen syy.

[Lari Nylund]

Aikataulukauden vaihtuessa muuttuu tuhansia yksityiskohtia aikatauluissa, raidejärjestyksissä, henkilöstön työvuorokierroissa, junien kokoonpanossa jne...

Mahdollisesti kyseisen taajamajunan lähtöraiteen muutoksen yhteydessä on tapahtunut inhimillinen erehdys ja tieto on jäänyt päivittämättä infojärjestelmään. Asia on havaittu vasta, kun lähtöaikaan on ollut pari minuuttia jäljellä. Siinä vaiheessa on tullut kiire, eikä informaatio ehtinyt enää tavoittamaan kaikkia... Harmittava yksittäistapaus tuhansien muutosten joukossa. Onneksi seuraava juna samaan suuntaan lähtee 12 minuutin kuluttua...

[Joonas Jokinen]

Niin, voi hyvinkin olla, että konduktööri puuttui kokonaan. Selittäisi hyvin tuon pelisilmän puuttumisen. Mutta miksi juna sitten ylipäätään tuotiin Helsinkiin asti? Ajettiinko se sitten tyhjänä kuitenkin Riihimäkeen vai tuliko konduktööri Pasilasta mukaan ja sieltä eteenpäin saatiin matkustajia mukaan?

Mitä tulee Larin kommenttiin, erehdys oli varmasti inhimillinen. Kuitenkin joku asia ei toimi, jos kyseinen juna on ehtinyt seistä väärällä raiteellä vähintään n. 8 minuuttia ja koko ajan on väärä info taulussa. Varsinkaan jos tarkoituksena ei ole ottaa matkustajia kyytiin.

Mutta kyllähän tässä tuli ihan järkeviä syitä jo esille. Jotenkin vain oli absurdi tilanne, kun ensiksi odotellaan junaa mikä on ollut jo asemalla, ja sitten kun ovelle päästään niin juna kaasuttaa pois. 

[Topi Lajunen]

Niin, voi hyvinkin olla, että konduktööri puuttui kokonaan. Selittäisi hyvin tuon pelisilmän puuttumisen. Mutta miksi juna sitten ylipäätään tuotiin Helsinkiin asti? Ajettiinko se sitten tyhjänä kuitenkin Riihimäkeen vai tuliko konduktööri Pasilasta mukaan ja sieltä eteenpäin saatiin matkustajia mukaan?

Tapauksesta en tiedä mitään, mutta spekuloidaan siltä pohjalta, että junan konduktööri olisi puuttunut ja Ilmalan ratapihalta Helsinkiin vaihtotyönjohtajana toiminut konduktööri ei suunnitellusti jatkanut itse junalla Riihimäelle. Tällöin konduktöörin puuttuminen selviäisi vasta Helsingin asemalla. Kuitenkin, vaunusto pitää roudata Riihimäelle viimeistään seuraavaksi aamuksi, veturikin on ehkä suunniteltu johonkin Riihimäeltä lähtevään junaan (yleisestä käsityksestä poiketen jokaisella asemalla ei hengaile ylimääräisiä vetureita juurikaan) ja kuljettajakin pitäisi saada samaan suuntaan, hänellähän voi jatkua työvuoro Riihimäeltä johonkin toiseen junaan. Tällöinhän järkevintä on hurauttaa tyhjänä Riihimäelle, niin pysyy kaluston ja henkilökunnan kierrot kohdallaan.

[Joonas Jokinen]

Ymmärrän hyvin, että kierto voi mennä sekaisin. Ja tiedän myös sen, että joka asemalla ei hengaile ylimääräisiä vetureita. Eikö junaa olisi tässä tapauksessa vain voinut sitten ajaa Ilmalasta suoraa Riihimäelle?

Mielestäni jos juna ei olisi tullut ollenkaan asemalle olisi tässä tapauksessa ollut parempi vaihtoehto. Nythän matkustajille jäi todella huono mieli palvelusta.

EDIT: Tosiaan, konduktöörin puuttuminen huomattaisiin vasta Helsingin asemalla. Noh, ehkä tämä selittää tapauksen. Hassu juttu kuitenkin.

[Kurt Ristniemi]

... Kuitenkin, vaunusto pitää roudata Riihimäelle viimeistään seuraavaksi aamuksi, veturikin on ehkä suunniteltu johonkin Riihimäeltä lähtevään junaan (yleisestä käsityksestä poiketen jokaisella asemalla ei hengaile ylimääräisiä vetureita juurikaan) ja kuljettajakin pitäisi saada samaan suuntaan, hänellähän voi jatkua työvuoro Riihimäeltä johonkin toiseen junaan. Tällöinhän järkevintä on hurauttaa tyhjänä Riihimäelle, niin pysyy kaluston ja henkilökunnan kierrot kohdallaan.

Järkevintä on siis junan kuljettaminen, ei matkustajien kuljettaminen? - Niinhän se ei saa olla.
Jotain prosessista puuttuu, jos konduktöörin poissaoloa ei edes huomata.  Tai jos siitä ei välitetä. Ja jos asiakkaille ei edes mitään ilmoiteta.

[Topi Lajunen]

Järkevintä on siis junan kuljettaminen, ei matkustajien kuljettaminen?

Kertoisitko, miten ihmeessä sait viestistäni tulkittua tuollaisen ajatuksen?

Junissa työskentelee henkilökuntaa tuhansia. Helsingin kokoisessa paikassa kerrallaan on töissä kolminumeroinen määrä ihmisiä. Homma toimii pääasiassa siten, että jokainen hoitaa itsensä oikeaan paikkaan, työvuoronsa mukaisesti. Ei siitä tulisi mitään, että jokaisen henkilön tekemisiä pitäisi vahtia jatkuvasti.

Mites paljon niitä junavuoroja olikaan päivittäin Suomessa? Jotain vajaa tuhat? Jos silloin tällöin vaikkapa aikataulukauden vaihteessa joku juna joudutaan jonkin henkilökuntateknisen sekaannuksen vuoksi perumaan, niin en nyt sen perusteella lähtisi tuomitsemaan järjestelmää epäonnistuneeksi. (Ja edelleenkään en tiedä mitä ketjun tapauksessa oikeasti tapahtui.)

Tietysti jos on mielipiteensä etukäteen päättänyt, niin sillehän sitten keksii perusteluja väkisin. Se on inhimillistä sekin.

[Kurt Ristniemi]

Tietysti jos on mielipiteensä etukäteen päättänyt, niin sillehän sitten keksii perusteluja väkisin. Se on inhimillistä sekin.

Heh! Mutta mistähän ihmeestä sinä sellaisen havainnon teit, että minä olisin mielipiteeni etukäteen päättänyt   Minähän vain tutkailin esitettyä tapausta, ja vasta tutkailun jälkeen muodostin siitä mielipiteen. Eipä tarvinnut väkisin keksiä perusteluja etukäteen päätetylle mielipiteelle. Niinkuin ehkä joku toinen tuntuu tekevän. 

Et siis tosiaankaan näe mitäään prosessin ongelmaa siinä, että aikataulun mukainen juna ajetaan ovet suljettuina ja jätetään asiakkaat suu auki ihmettelemään? Juuri tämän asenteen olin viestissäsi valitettavasti näkevinänikin.

Tulee ihan mieleen takavuosien Suomen Turistiauton kuski, jonka käsitys työstään oli ajaa bussia paikasta toiseen, ei asiakkaiden kuljettaminen. Hyvä jos istujat siinä kyydissä penkillä pysyivät. Käytävällä seisojalle kyyti oli jo aivan toivotonta.

Ei ei: kyllä matkustajajunien ensisijaisena tarkoituksena tulee olla matkustajien kuljettaminen, ei siirtyileminen paikasta toiseen.  Onhan veturissa ollut kuljettaja, joka on nähnyt mitä tapahtuu.  Silti asiakkaat jätettiin kertomatta edes syytä. Mutta jos kuljettajakin on mielipiteensä (asenteensa) jo etukäteen päättänyt, niin sittenhän asialle ei voine mitään.

On VR:llä tämän esimerkin valossa vielä paljon matkaa sen käsittämiseen, mitä on asiakaspalvelu, ja mitä tarkoittaa esim. 'asiakas edellä' ja asiakaslähtöinen toiminta.  Esimerkkihän kuvaa nimenomaan 'prosessi ensin' -asennetta.

[Tauno-Juhani Lappi]

Ainakin tänään ko. vuoro kuljetti matkustajia ja kalusto oli hauskan näköinen: viisi vihertävää ja neljä punertavaa vaunua, vuorotellen kumpaakin. Asiasta päättävän henkilön täytyy olla humoristi tai sitten hänellä on taiteellista silmää.

[Joonas Jokinen]

Niin, minulla ei tuossa henk. koht. mennyt aikataulut uusiksi. Kuten sanoin, jäi vain hieman hassu tunne kyseisestä tapahtumasta. Ja sinänsä ihan hyviä syitä mistä tapaus voisi johtua on esitetty.

Kuitenkaan Larin kommentissa olevaa kohtaa, että seuraava juna lähtee 12 min. kuluttua en vaan voi käsittää. Kuitenkin tuo seuraavalla junalla lähteminen kohti Riihimäkeä tarkoittaa sitä, että matkustaja on 20 minuuttia (muistaakseni) myöhemmin perillä.

Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että ei voi sopia mitään aikatauluja mihinkään suuntaan, ellei ota niihin todella suurta puskuria. Voisi olla myös järkevä veto, että aikatauluissa ei enää jatkossa ilmoiteta muuta kuin lähtöasemalta lähtöaika ja vain pelkät pysähdyspaikat ilman mitään määräaikoja.

Tuo juna kuitenkin kuljettaa paljon työmatkalaisia, joten heillä voi kohtuu tiukat aikataulut olla jo muutenkin. Jos sitä vaan aina olisi huvireissulla, niin eipä tuossa sitten mitään.

[Valtteri Paakkari]

Kuitenkaan Larin kommentissa olevaa kohtaa, että seuraava juna lähtee 12 min. kuluttua en vaan voi käsittää. Kuitenkin tuo seuraavalla junalla lähteminen kohti Riihimäkeä tarkoittaa sitä, että matkustaja on 20 minuuttia (muistaakseni) myöhemmin perillä.

Eihän tuo vielä mitään, Pohjois-Savon tai Pohjois-Pohjanmaan (esimerkiksi Oulainen) asemilla henkilöliikenteen vuoroväli on yleensä monia tunteja. Sikäli ei luulisi haittaavan, vaikka kerran sattuu, että on 20 minuuttia myöhemmin perillä.

[Joonas Jokinen]

Kuitenkaan Larin kommentissa olevaa kohtaa, että seuraava juna lähtee 12 min. kuluttua en vaan voi käsittää. Kuitenkin tuo seuraavalla junalla lähteminen kohti Riihimäkeä tarkoittaa sitä, että matkustaja on 20 minuuttia (muistaakseni) myöhemmin perillä.

Eihän tuo vielä mitään, Pohjois-Savon tai Pohjois-Pohjanmaan (esimerkiksi Oulainen) asemilla henkilöliikenteen vuoroväli on yleensä monia tunteja. Sikäli ei luulisi haittaavan, vaikka kerran sattuu, että on 20 minuuttia myöhemmin perillä.

Juu, en sitä väitäkkään, etteikö jossain olisi asiat mahdollisesti vielä huonommin. Toivottavasti tuolla muualla on jotenkin muutoin sitten järjestetty kuljetuksia, ettei oikeasti tarvitse odotella tunteja.

Mutta eihän asioita voida ajatella niin, että eihän tämä mitään kun muualla menee vielä huonommin. Varsinkin kun ei voida puhua, että kerran sattuu. Kuitenkin, tällä viikolla olen tehnyt kaksi edestakaista matkaa Riihimäeltä Helsinkiin, ja joka suuntaan on juna ollut myöhässä enemmän kuin 5 minuuttia. Jaa, itseasiassa eilistä 16:48 H-junaa en tarkistanut, että oliko myöhässä vai ei. Noh, 3/4 ainakin.

[Juhani Pirttilahti]

Kahden Eil-junan matkustajamäärät tietäen, on ollut matkustajilla varmasti erittäin tukalat oltavat. Ei oikein edistä mielikuvaa hyvästä asiakaspalvelusta.

[Lari Nylund]

Kyseessä on ollut erittäin valitettava yksittäistapaus päivänä, jolloin tuollaisesta noin 900 lähijunavuorosta suurin osa on kulkenut niinkuin on pitänytkin. En ole tätä tapausta paremmin tutkinut, koska olen työskentelemässä tällä viikolla "Oulun konduktöörinä". Yleensä kuitenkin Eil-junan hakee Ilmalan ratapihalta sama konduktööri, joka sitten vie junan Riksuun. Mikäli juna saapuu lähtöraiteelle yli 15 min ennen lähtöaikaa, ei laiturinäytöissä vaihtotyön saapuessa ole välttämättä vielä infotekstejä. Konduktööri työskentelee Eil-rungon keskellä olevassa vaunussa, josta ei sitten enää laiturinäyttöjä pysty näkemään. Tämä tukisi näkemystäni, että laiturinäyttöjen tultua pari minuuttia ennen lähtöä hänellä ei ole ollut tietoa asiasta. Tässä tapauksessa ovet suljetaan lähtöajaksi, että lähtö Helsingistä ei viivästy. Mikäli lähtö viivästyy, niin pian on koko Helsingin ratapihan liikenne myöhässä ja siitä aiheutuu isommat ongelmat - valitettavasti näin...

Uskoisin kuitenkin seuraavaan teoriaan:
- näytöt ovat olleet vanhan tiedon mukaan raiteella 11
- tilanne havaittiin "liian" myöhään, eikä tietoa saatu konduktöörille ennen kuin juna jo lähti
- konduktööri on toiminut oikein eli ilmoittanut junan lähtövalmiuden lähtöaikana, kun ovet ovat sulkeutuneet

Lopputulos on ikävä junasta jäänelle, eikä tällaista pitäisi tapahtua. Uskoisin, että tänään asia on ollut korjattu ja kaikki on mennyt kuten on suunniteltu.

Valitettavasti, kun Helsingistä lähtevästä junasta on ovet suljettu, ei niitä yksinkertaisesti voi avata uudelleen. Toki se palvelisi yksittäisiä myöhästyjiä (normaalitilanteessa), mutta samaan aikaan kaikki kyydissä olevat ajallaan tulleet jäisivät myöhään. Näitä esimerkkejä on tarjolla joka päivä - lähes jokaisen junan lähtiessä... Juoksijat eivät koskaan lopu siihen yhteen tai kahteen, vaan aina tulee jonkun nurkan takaa joku.

[Jorma Toivonen]

Hieman ontunee tuo Larin selitys. "Saattokonnarilla" lienee ennakkotiedossaan Helsingin tuloraide - ei suone ihmetystä raidemuutoos, vaan tyytyväisenä käyskentelee junan puoleen väliin, saattonsa suoritettuaan, tulevaan työpisteeeseensä (varmaan havaitsee laiturinäytön (?) virheellisyyden) = (VR:n heikentynyt työmotivaatio nykyään, ei kuulu mulle - hoitakoon muut hommansa. Laiturissa ollaan - työsuorite tehty). Luultavasti toimisin samoin, mikäli vielä olisin mukana "yhteisessä toiminnassa" - valitettavasti, (joskus tuli toimittua sääntöjen vastaisesti matkustajien tarpeiden tyydyttämiseksi - kiitosta koskaan saamatta työnantajalta, mutta varmaan matkustajien kiitokset lämmittivät mieltä huomattavasti enemmän).

[Topi Lajunen]

Tarkennus Larin viestiin: Helsingissä laiturinäytöt heräävät 20 minuuttia ennen junan aikataulunmukaista lähtöaikaa.

[Joonas Jokinen]

Kyseessä on ollut erittäin valitettava yksittäistapaus päivänä, jolloin tuollaisesta noin 900 lähijunavuorosta suurin osa on kulkenut niinkuin on pitänytkin. En ole tätä tapausta paremmin tutkinut, koska olen työskentelemässä tällä viikolla "Oulun konduktöörinä". Yleensä kuitenkin Eil-junan hakee Ilmalan ratapihalta sama konduktööri, joka sitten vie junan Riksuun. Mikäli juna saapuu lähtöraiteelle yli 15 min ennen lähtöaikaa, ei laiturinäytöissä vaihtotyön saapuessa ole välttämättä vielä infotekstejä. Konduktööri työskentelee Eil-rungon keskellä olevassa vaunussa, josta ei sitten enää laiturinäyttöjä pysty näkemään. Tämä tukisi näkemystäni, että laiturinäyttöjen tultua pari minuuttia ennen lähtöä hänellä ei ole ollut tietoa asiasta. Tässä tapauksessa ovet suljetaan lähtöajaksi, että lähtö Helsingistä ei viivästy. Mikäli lähtö viivästyy, niin pian on koko Helsingin ratapihan liikenne myöhässä ja siitä aiheutuu isommat ongelmat - valitettavasti näin...

Uskoisin kuitenkin seuraavaan teoriaan:
- näytöt ovat olleet vanhan tiedon mukaan raiteella 11
- tilanne havaittiin "liian" myöhään, eikä tietoa saatu konduktöörille ennen kuin juna jo lähti
- konduktööri on toiminut oikein eli ilmoittanut junan lähtövalmiuden lähtöaikana, kun ovet ovat sulkeutuneet

Lopputulos on ikävä junasta jäänelle, eikä tällaista pitäisi tapahtua. Uskoisin, että tänään asia on ollut korjattu ja kaikki on mennyt kuten on suunniteltu.

Valitettavasti, kun Helsingistä lähtevästä junasta on ovet suljettu, ei niitä yksinkertaisesti voi avata uudelleen. Toki se palvelisi yksittäisiä myöhästyjiä (normaalitilanteessa), mutta samaan aikaan kaikki kyydissä olevat ajallaan tulleet jäisivät myöhään. Näitä esimerkkejä on tarjolla joka päivä - lähes jokaisen junan lähtiessä... Juoksijat eivät koskaan lopu siihen yhteen tai kahteen, vaan aina tulee jonkun nurkan takaa joku.

Hyviä syitä, joihin en missään nimessä ala vastaan väittämään. Paitsi...

Kyseessähän ei ollut siis mikään yksittäinen matkustaja, minä tai kukaan muukaan. Ongelmahan oli siinä, että laiturilta katsottaessa näytti siltä, että kaikki kyseiseen junaan Helsingistä nousevat matkustajat odottivat tällä väärällä raiteella. Sitten kun laiturinäytöt päivittyivät, laiturillinen väkeä juoksi siis toiselle raiteelle junan viereen kokeilemaan ovia, jotka eivät auenneet.

Ihmetyttää kyllä suuresti se, että jos ovet laitetaan kiinni jo pari minuuttia ennen junan lähtöaikaa eikä niitä sitten enää avata. Eihän tuossa taas ole mitään järkeä matkustajien ja aikataulujen kannalta.

Pelisilmän puutettahan minä alun perin kyselin täällä. Siis sitä, että tyhjällä raiteella seisoo iso kasa ihmisiä odottamassa junaa. Yhtäkkiä koko porukka ryntää viereisellä raiteella olevan junan viereen yrittäen päästä junaan sisälle mutta ovet eivät aukea. Mielestäni tässä olisi voinut toimia toisinkin. Nyt ilmeisesti ei ollut mahdollista.

Ja ei tätä nyt sen enempää tarvitse selvitellä mitenkään virallisesti ainakaan. Minun puolestani asia sinänsä on selvinnyt .

[Eero Karttunen]

Aivan tavallisena Helsingin seudun junamatkustajana olen 65 vuotta tottunut siihen, että ennen junan lähtemistä liikennepaikalta "konnarin" pää ilmestyy näkyviin jostain junan ovesta ja ikkunasta tähystämään, ovatko kaikki junaan pyrkivät matkustajat jo päässeet kyytiin ja onko juna muutoin valmis lähtöön. Ja ovet sulkeutuvat ja juna lähtee vasta sitten, kun kaikki junaan pyrkivät ovat päässeet kyytiin. Toki jos lähtöajan jälkeen jotkut yksittäiset junaan pyrkivät juoksevat kohti junaa, niin eiväthän varsinkaan paikallisjunat voi tietenkään odotella loputtomasti.

Tästä viestiketjusta saa käsityksen, että kutakuinkin junallinen matkustajia oli ovien sulkeutuessa kiiruhtamassa tähän junaan, mutta ovet sulkeutuivat eikä ovia enää avattu. Tällainen ei ole minkään palveluperiaatteen mukaista, sillä kai nyt VR:n kuljetusten tarkoitus sentään on kuljettaa nimenomaan matkustajat perille eikä tyhjää junarunkoa. Jos on annettu määräys, että Helsingissä ei saa ovia avata uudelleen matkustajien ottamiseksi, niin tällaista määräystä täytyy kyllä ehdottomasti tarkentaa tallaisten tapausten varalta, jossa juna ole ole tosiasiallisesti valmis lähtöön (=matkustajat ovat vielä ovien ulkopuolella). Luulisi että "maalaisjärjen käyttö" VR:llä olisi sentään vielä sallittua. Ei tällaista "palvelua" saa tapahtua.

[Joonas Jokinen]

Yritän vielä selventää kun selvennettävää näköjään on .

- Raiteella 11 odotti lauturin täydeltä matkustajia 16:36 lähtevään junaan. Laiturinäyttö näytti junan lähtevän raiteelta 11. Raide 11 oli siis tyhjä.
- Raiteella 10 oli Eil-juna, mutta laiturinäyttö näytti tyhjää.
- Laiturin 11 näyttöä päivitettiin n. 2 minuuttia ennen junan lähtöaikaa, että juna lähteekin poikkeuksellisesti raiteelta 10. Samaan aikaan tuli laiturinäyttöön teksti laiturille 10.
- Kun päivitys tapahtui, raiteella 11 odottaneet matkustajat lähtivät juoksemaan laiturille 10. Taaimmaisen vaunun taaimmaisesta ovesta monet yrittivät turhaan sisään, jotkut hieman edenpää.
- N. minuutin odottelun jälkeen juna lähti avaamatta ovia ja koko laiturillinen matkustajia jäi kyydistä.