Rautatiet ja harrastus  |  Kääntöpöytä  |  Aihe: Belgialaista höyryveturisarjakuvaa  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Pauli Ruonala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 83


« : Elokuu 24, 2012, 07:07:31 »

Belgian Seraingissa, Liegen lähellä, valmisti Cockerill 1939 kuusi 12-sarjan höyryveturia, jotka olivat samassa asemassa Belgian rautateillä kuin meillä Ukko-Pekat. Veturit olivat käytössä 1962 asti ja yksi niistä on museoitu. Belgialainen sarjakuvantekijä Francois Schuiten teki kokonaisen sarjakuva-albumin jossa 12.004 on yhtenä päähenkilönä. Albumista löytyy näytteitä osoitteessa http://www.12-ladouce.com/en/augmented-reality.html ja mukana on myös lyhyt animaatio. Animaation näkyminen vaatii ranskalaisen lisäosan asentamista ja uudempaa konetta, minulle se herjasi että konetta ei tueta mutta animaatio näkyi kuitenkin. Albumin henkilöt ja Jules Verne-tyylinen tieteiskirjallisuustarina ovat fiktiota. Schuiten on tunnettu suurimittaisten arkkitehtoonisten visioiden piirtäjänä. Hän on myös rautatieharrastaja, hänen tarinoissaan on esiintynyt junia ennenkin mutta tätä ennen ne ovat olleet täysin fiktiivisiä. Schuitenin ansiolistalla on myös Belgian uuden rautatiemuseon näyttelysuunnittelu Schaerbeekin entiselle asemalle ja kahden metroaseman suunnittelu. Albumi julkaistaan kohta suomeksi nimellä Kaunokainen ja tekijä itse tulee Helsingin sarjakuvafestivaaleille lauantaina 8.9. kertomaan albumistaan, lähemmin osoitteessa http://sarjakuvafestivaalit.fi/vieraat/14-francois-schuiten-belgia
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2553


« Vastaus #1 : Elokuu 25, 2012, 20:23:46 »

Kiitos linkeistä. Minusta on aina kiva tunnistaa sarjakuvista kulkuneuvojen esikuvia. Tällä kertaa veturi on kyllä selvääkin selvemmin piirretty tarkoituksella oikein.

Itse veturisarja 12 ei myöskään ole ihan mikä tahansa veturi, vaan maailmanennätys sellainen. Sillä on kesällä 1939 (4.9.1939 asti, jolloin sota keskeytti nopean liikenteen) vedetty maailman nopeinta höyryveturivetoista junaa ja kaikkien aikojen tilastoissa se on kaikkien aikojen toiseksi nopein säännöllinen höyryveturijuna. Junapareja oli kaksi Brysselin ja Oostenden välillä junat 401 ja 405 Brysselistä 08:50 ja 17:50 sekä junat 402 ja 404 Oostendestä samoin lähtöajoin. Ne suoriutuivat 114,3 km:n matkasta tunnissa yhden välipysähdyksen kanssa. Väli Bryssel-Bruges (92,4km) sujui 46 minuutissa eli pysähdyksestä pysähdykseen keskinopeus oli 120,5km/h (radan sn oli 150km/h). Bruges-Oostende, 22,9km, meni 13minuutissa, vaikka osuuden sn oli vain 120km/h. Paluumatkalla aikatauluajat olivat 12min ja 47min. Brugesin pysähdykseen oli varattu 1min. Junat ajettiin nelivaunuisilla junilla, taara 220t.

Veturisarjan tilausmääreissä oli, että niiden piti pystyä normaalissa käytössä ajamaan tasamaalla 150km/h 265 tonnin junan kanssa. Aikataulukoejoissa toukokuussa 1939 em. välillä 250 tonnin junan kanssa veturi 1202 saavutti nopeuden 165km/h, mikä on Belgian virallinen höyryvetureiden nopeusennätys. Tuolloin junan matka-aika oli 57 minuuttia pysähdyksineen. Junan 401 (veturi 1201) nopeusmittarin kirjaama tuloste 14.8.1939 on tallennettu ja silloin Bryssel-Bruges väliin meni 46min 30s (suurin nopeus 150km/h) ja Bruges-Oostende väliin tasan 13min ylittämättä sallittua nopeutta 120km/h. Nopeus 100km/h saavutettiin 2,25km:n päässä lähdöstä.

15.3.1940 ja 10.5.1940 välillä oli kulussa uudelleen nopeita junia: yksi junapari (Brysselistä 08:25 ja Oostendestä 17:00) sai pitää tunnin aikataulun, mutta nyt viisivaunuisena. Veturit ajoivat myös junaa Brysselistä Liegeen (99km) 62 minuutin aikataululla.

Tämän jälkeen junien sn pudotettiin arvoon 120km/h ja sodan jälkeenkin höyryveturikaudella ehdittiin nostaa vain arvoon 140km/h. Hitaammilla aikatauluilla 12-sarjan vetureiden maksimijunakoot olivat eri radoilla Bryssel-Oostende 440t (tai 4min hitaammalla aikataululla 540t), Bryssel-Herbesthal 465t ja Bryssel-Lille 480t (talvella 430t). Viimeinen aikataulunmukainen pikajunaveto oli Lille-Bryssel 29.7.1962 (saapui perille 1min myöhässä kahden opastinhidasteen takia) ja veturina oli sittemmin museoitu 12.004. Alkujaan vetureiden numerot olivat 1201-1206 ja sittemmin 12.001-12.006.

Paulin vertauksesta Ukko-Pekkaan sanoisin, että ehkä Dm4 olisi oikeampi vertailukohde (ja Belgian sarja 1 vastaisi Ukko-Pekkaa, eli suurin ja kaunein). Teknisistä arvoista mainittakoon vetopyörien halkaisija 2100mm, työpaino ilman tenderiä 89t ja kattilateho n. 2500hv. Sylintereitä oli kaksi kehyksen sisäpuolella, mitat 480x720mm. Alkujaan vetureiden sn oli 150km/h ja sodan jälkeen 140km/h. Veturit toimitettiin ajanjaksolla 19.4.1939-15.7.1939.
tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1434


« Vastaus #2 : Elokuu 25, 2012, 23:57:02 »

Belgialaisesta postikorttisarjasta löytyi parisen esimerkkiä Eljaksen kommentista. (kymmenen vast.laisen kortin sarja ylimääräisenä). (Kuvat tulvahtivat epäjärjestykseen, mutta saanette selvän?)


* img214.jpg (29.57 kilotavua, 800x551 - tarkasteltu 365 kertaa.)

* img211.jpg (150.38 kilotavua, 800x553 - tarkasteltu 489 kertaa.)

* img213.jpg (147.15 kilotavua, 800x551 - tarkasteltu 830 kertaa.)

* img212.jpg (29.55 kilotavua, 800x551 - tarkasteltu 358 kertaa.)
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2553


« Vastaus #3 : Elokuu 26, 2012, 04:43:23 »

Jorman linkkaamien kuvien lisätiedoksi, että Belgian sarjan 1 sn oli rajoitettu 120km/h johtuen sen akselipainosta 23t. Koeajoissa 1939 se saavutti nopeuden 140km/h 350t junan kanssa (nopeutta ei saanut ylittää) ja 19 promillen nousussa se pystyi ylläpitämään nopeutta  118km/h 615 tonnin junan kanssa. Sodan jälkeen sarjan vetureilla ei saanut ylittää nopeutta 120km/h. Ratojen kunto sodan jälkeen esti sekä sarjan 1 että sarjan 12 käyttämisen täystehollisesti sellaisissa junissa, mihin ne oli tarkoitettu. Harmillista.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kääntöpöytä  |  Aihe: Belgialaista höyryveturisarjakuvaa  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina