Sm1 ja Sm2 kaluston käyttö nykyään?

[Topi Lajunen]

Onko siihen muuten joku erityinen syy, että pääkatkaisija avataan erotusjakson kohdilla? Halutaanko tällä kenties varmistaa, että "kytkentä" ei tapahdu virroittimen ja ajojohdon välissä?

Jos pääkatkaisijaa ei avata ja ensiöpiirissä kulkee paljolti virtaa (esimerkiksi juna vaikkapa kiihdyttää), saattaa jännitteellisen ajolangan ja virroittimen väliin muodostua valokaari. Se voi venyä niin pitkäksi, että se yhdistyy erotusjakson keskellä olevaan maadoitettuun pätkään, maadoittaen samalla tulosuunnan ajolangan. Näin ollen pääkatkaisja avataan (nykyään pakkoavausmagneetilla), jotta moista ei pääse vahingossakaan tapahtumaan.

[Jouni Hytönen]

Hyvinkään konepajalla näytti olevan Sm1 6040 töhrittynä ja ovet sepposen selällään. Ilmeisesti ollut jo tovinkin? Voiko joku vahvistaa?

Joukkoliikennefoorumin puolella ehdittiin jo arvella, että 6040:n työpäivät olisivat tulleet täyteen.

[Hannu Heino]

Hyvinkään konepajalla näytti olevan Sm1 6040 töhrittynä ja ovet sepposen selällään. Ilmeisesti ollut jo tovinkin? Voiko joku vahvistaa?

Joukkoliikennefoorumin puolella ehdittiin jo arvella, että 6040:n työpäivät olisivat tulleet täyteen.

Näin on tapahtunut

[Marko Vornanen]

Sm1 6006 ajoi tänään viimeisen linja-ajonsa välillä ILR-HYKNP. Joistain tiedoista poiketen Sm1-kalustoa Hyvinkäällä odottaa riisuminen varaosista ja lopulta hitsipillin sininen liekki. Ensimmäisenä irtoaa arvokas JKV-laitteisto.

[Tehanu Tapola]

Pääkatkaisija, eli se järeä katkaisija 25 kV virtapiirissä virroittimen ja päämuuntajan välissä. Epäilyksistäsi huolimatta kyse on suurella varmuudella erotusjaksoista. Itse jakso ei ole montaa metriä, mutta niiden ympärillä olevat erotusjaksoautomatiikan ratamagneetit ovatkin huomattavasti kauempana toisistaan, kymmeniä metrejä.

Katkoshan tehdään samalla kerralla koko junalle, ja jos siinä on useita runkoja, kokonaisaika on melko pitkä, sillä se alkaa ennen kuin ensimmäinen runko tulee erotusjaksoon ja päättyy vasta kun viimeinen poistuu siltä.

[Nikolas Peippo]

Pääkatkaisija, eli se järeä katkaisija 25 kV virtapiirissä virroittimen ja päämuuntajan välissä. Epäilyksistäsi huolimatta kyse on suurella varmuudella erotusjaksoista. Itse jakso ei ole montaa metriä, mutta niiden ympärillä olevat erotusjaksoautomatiikan ratamagneetit ovatkin huomattavasti kauempana toisistaan, kymmeniä metrejä.

Katkoshan tehdään samalla kerralla koko junalle, ja jos siinä on useita runkoja, kokonaisaika on melko pitkä, sillä se alkaa ennen kuin ensimmäinen runko tulee erotusjaksoon ja päättyy vasta kun viimeinen poistuu siltä.

Itse asiassa päin vastoin; jokaisen Sm-rungon pääkatkaisija aukeaa erikseen kyseisen rungon anturin ohitettua erotusjakson etummaisen magneetin, ja sulkeutuu jälkimmäisen kohdalla. Poikkeuksena Sm5, jonka pääkatkaisija sulkeutuu tietyn metrimäärän jälkeen eikä toisen magneetin kohdalla.

[Topi Lajunen]

Juu, erotusjaksoautomatiikka on junayksikkökohtainen.

Sm:kin taitaa kyllä sulkea pääkatkaisijan ihan jälkimmäisen magneetin ohjaamana, mutta jonkin viiveen jälkeen vasta. Syytä tälle viiveelle en muista.

[Johannes Mertanen]

Poikkeuksena Sm5, jonka pääkatkaisija sulkeutuu tietyn metrimäärän jälkeen eikä toisen magneetin kohdalla.

Ai Sm5:ssäkin avataan vielä kylmästi pääkatkaisija? Sen edistyneellä elektroniikalla ei luulisi olevan vaikeaa ajaa tehoja alas erotusjakson kohdalla. Muut junan laitteet eivät käyttäne kovin paljoa tehoa, ja voisihan nekin sammuttaa, jos tarvetta on. Onhan pääkatkaisijan käyttö toki yksinkertainen ja luotettava tapa, mutta suurella virralla katkaisijan avaaminen aiheuttaa väistämättä jonkin verran kytkimen kulumista.

[Valtteri Paakkari]

Lahdessa näkyi pitkästä aikaa Sm2. Perjantaina V 10695 Riihimäeltä Lahteen koostui Sm2-rungosta numero 6082. Tietysti mukana myös Eioc 6282.

[Hannu Heino]

Poikkeuksena Sm5, jonka pääkatkaisija sulkeutuu tietyn metrimäärän jälkeen eikä toisen magneetin kohdalla.

Ai Sm5:ssäkin avataan vielä kylmästi pääkatkaisija? Sen edistyneellä elektroniikalla ei luulisi olevan vaikeaa ajaa tehoja alas erotusjakson kohdalla. Muut junan laitteet eivät käyttäne kovin paljoa tehoa, ja voisihan nekin sammuttaa, jos tarvetta on. Onhan pääkatkaisijan käyttö toki yksinkertainen ja luotettava tapa, mutta suurella virralla katkaisijan avaaminen aiheuttaa väistämättä jonkin verran kytkimen kulumista.

Sm5 juna kuten Sm4 junakin suorittaa erotusjaksossa automatiikan ohjaamana pienen sähköjarrutuksen jolla saadaan junan eri järjestelmille tehoa (230/400V) ja jos PK olisi tuolloin kiinni syöttäisi päämuuntaja tehon ajolankaan.

[Jimi Lappalainen]

Lahdessa näkyi pitkästä aikaa Sm2. Perjantaina V 10695 Riihimäeltä Lahteen koostui Sm2-rungosta numero 6082. Tietysti mukana myös Eioc 6282.

Jos kerrot jo, että kyseessä oli Sm2-runko, onko Eioc -vaunua tällöin enää mainittava? 

[Valtteri Paakkari]

Lahdessa näkyi pitkästä aikaa Sm2. Perjantaina V 10695 Riihimäeltä Lahteen koostui Sm2-rungosta numero 6082. Tietysti mukana myös Eioc 6282.

Jos kerrot jo, että kyseessä oli Sm2-runko, onko Eioc -vaunua tällöin enää mainittava? 

Jaa-a.

[Johannes Mertanen]

Sm5 juna kuten Sm4 junakin suorittaa erotusjaksossa automatiikan ohjaamana pienen sähköjarrutuksen jolla saadaan junan eri järjestelmille tehoa (230/400V) ja jos PK olisi tuolloin kiinni syöttäisi päämuuntaja tehon ajolankaan.

Jaa, no tuohan kuulostaakin järkevältä systeemiltä.

[Topi Lajunen]

Sm5 juna kuten Sm4 junakin suorittaa erotusjaksossa automatiikan ohjaamana pienen sähköjarrutuksen jolla saadaan junan eri järjestelmille tehoa --

Hiukan empiiristä tutkimusta tehtyäni uskallan melkeinpä väittää, että Sm5 ei tee sähköjarrutusta erotusjaksossa. Sm4 (ja Sm3) kyllä tekee, ja nelkulla voi jarruttaa jaksossa voimakkastikin, sillä siinä on jarruvastukset. Sm5 sen sijaan korvaa kuljettajan tekemän sähköjarrutuksen erotusjaksossa paineilmajarrulla.

[Tuomo Pietilä]

Sm5 juna kuten Sm4 junakin suorittaa erotusjaksossa automatiikan ohjaamana pienen sähköjarrutuksen jolla saadaan junan eri järjestelmille tehoa --

Hiukan empiiristä tutkimusta tehtyäni uskallan melkeinpä väittää, että Sm5 ei tee sähköjarrutusta erotusjaksossa.

Nyt ei taida Topi tietää kenen sanoja epäilee... suosittelisin mieluummin väittelemään vaikka J. Sibeliuksen kanssa säveltämisestä, jos kaveri vaan olisi edelleen jalkeilla, mutta ei herra tupla-H:n kanssa kalustotekniikasta.

[Nikolas Peippo]

Täälläkin on melko varma tuntuma aiheesta; uskallan väittää että Sm5 ei tee erotusjaksossa sähköjarrutusta. Väite pohjautuu siihen, ettei sellaista tunnu ollenkaan (vrt Sm3/4), eikä se näy ollenkaan vetovoimamittarissa, ja lisäksi Topin mainitsema seikka ettei kuljettaja voi itse käyttää sähköjarrua erotusjakson aikana.

[Hannu Heino]

Sm5 juna kuten Sm4 junakin suorittaa erotusjaksossa automatiikan ohjaamana pienen sähköjarrutuksen jolla saadaan junan eri järjestelmille tehoa --

Hiukan empiiristä tutkimusta tehtyäni uskallan melkeinpä väittää, että Sm5 ei tee sähköjarrutusta erotusjaksossa. Sm4 (ja Sm3) kyllä tekee, ja nelkulla voi jarruttaa jaksossa voimakkastikin, sillä siinä on jarruvastukset. Sm5 sen sijaan korvaa kuljettajan tekemän sähköjarrutuksen erotusjaksossa paineilmajarrulla.

Kyllä Sm5 katoltakin löytyy jarruvastukset, enkä todelkaan tarkoita että laitteet jarruttavat erotusjaksossa, mutta laiteet tekevät pienen sähköjarrutusta vastaavan tapahtuman millä konvertterin ohjaamana kehitetään tuo 230-400V jännite jolloin esim. päämuuntajan jäähdytys ei pysähdy.

[Topi Lajunen]

Kyllä Sm5 katoltakin löytyy jarruvastukset, enkä todelkaan tarkoita että laitteet jarruttavat erotusjaksossa, mutta laiteet tekevät pienen sähköjarrutusta vastaavan tapahtuman millä konvertterin ohjaamana kehitetään tuo 230-400V jännite jolloin esim. päämuuntajan jäähdytys ei pysähdy.

Ok, mukava tietää. Jarrutus on ilmeisesti kuitenkin sen verran pienimuotoinen, ettei sitä tunne tai se ei näy mittareissa (joka näyttää veto-/jarruvoimat 1% tarkkuudella).

Nyt ei taida Topi tietää kenen sanoja epäilee... suosittelisin mieluummin väittelemään vaikka J. Sibeliuksen kanssa säveltämisestä, jos kaveri vaan olisi edelleen jalkeilla, mutta ei herra tupla-H:n kanssa kalustotekniikasta.

Tiedän kyllä HH:n meriitit, siksi ensin epäilinkin pitkään omia aistejani ennen kuin rohkenin kyseenalaistamaan mestarin väitettä. Kuten jatkokeskustelusta kuitenkin huomataan, olimme molemmat kuitenkin samalla karttalehdellä, ehkä jopa samassa hakuruudussa.

[Hannu Heino]

Kyllä Sm5 katoltakin löytyy jarruvastukset, enkä todelkaan tarkoita että laitteet jarruttavat erotusjaksossa, mutta laiteet tekevät pienen sähköjarrutusta vastaavan tapahtuman millä konvertterin ohjaamana kehitetään tuo 230-400V jännite jolloin esim. päämuuntajan jäähdytys ei pysähdy.

Ok, mukava tietää. Jarrutus on ilmeisesti kuitenkin sen verran pienimuotoinen, ettei sitä tunne tai se ei näy mittareissa (joka näyttää veto-/jarruvoimat 1% tarkkuudella).

Nyt ei taida Topi tietää kenen sanoja epäilee... suosittelisin mieluummin väittelemään vaikka J. Sibeliuksen kanssa säveltämisestä, jos kaveri vaan olisi edelleen jalkeilla, mutta ei herra tupla-H:n kanssa kalustotekniikasta.

Tiedän kyllä HH:n meriitit, siksi ensin epäilinkin pitkään omia aistejani ennen kuin rohkenin kyseenalaistamaan mestarin väitettä. Kuten jatkokeskustelusta kuitenkin huomataan, olimme molemmat kuitenkin samalla karttalehdellä, ehkä jopa samassa hakuruudussa.

Juurikin näin

[[Tunnus poistettu]]

Kuvapuolella oli hieno sarja Sm1/2-kalustosta Vantaankosken radalta.
Kuka tietää milloin viimeksi ajettiin ao.kalustolla aikataulunmukainen vuoro Tampereelle. Joskus niitä on poikkeustilanteissa ollut. Ei oikein ole nopeus riittänyt, mutta matkustajille ollut parempi kuin täysi peruutus.

[Eero Heinonen]

Kotkaan menijöille näyttää olevan vanhaa (ruoste)rautaa tarjolla, Sm1-yksiköt 15 ja 27 asialla Meripäivien kunniaksi.

[[Tunnus poistettu]]

Minä olen luullut, että kakkosissa on alumiinikori.

[[Tunnus poistettu]]

Yksi sana jäi puuttumaan, eli ainakin kakkosissa, ja näin ilmeisesti onkin.

[Jouni Nousiainen]

Sm juna (en tunnistanu onko 1 vai 2 oli myös Kouvola - Kotka välillä ainakin sunnuntaista tiistaihin 29.12 - 31.12 välillä totutun Sm4:n tilalla.

Aikataulussa pysyi mainiosti mennen tullen, mutta ainakin junan etuosassa kyyti oli varsin heittelevää
liekö jousituksesta johtuvaa, Kyminlinnan kohdilla vähän Paimenportin suuntaan meinasin pudota mennen tullen penkiltä (kuka tietää onko siinä radassa jotain siinä kohti ...?

[Joona Kärkkäinen]

Sm juna (en tunnistanu onko 1 vai 2 oli myös Kouvola - Kotka välillä ainakin sunnuntaista tiistaihin 29.12 - 31.12 välillä totutun Sm4:n tilalla.

Aikataulussa pysyi mainiosti mennen tullen, mutta ainakin junan etuosassa kyyti oli varsin heittelevää
liekö jousituksesta johtuvaa, Kyminlinnan kohdilla vähän Paimenportin suuntaan meinasin pudota mennen tullen penkiltä (kuka tietää onko siinä radassa jotain siinä kohti ...?

Kuulostaa siltä, että matkustit Sm1-junalla, jonka SIG-telit ovat 60-luvun suunnittelua ja niiden ominaispiirteisiin kuuluu hieman pomppiva kyyti.