Joka kymmenes kaukojuna myöhässä

[Juha Paulavuo]

VR:n kaukoliikenteen junista 90,6 prosenttia saapui viime vuonna määräasemalleen ajoissa eli korkeintaan viisi minuuttia myöhässä.  VR pitää lukemaa hyvänä, sillä täsmällisyystavoite on 90,0 prosenttia. Marras–joulukuussa kaukoliikenteen täsmällisyys oli 90,3 prosenttia. Aikataulustaan yli viisitoista minuuttia myöhästyi 3,5 prosenttia junista.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen täsmällisyys jäi tavoitteestaan. Lähijunien täsmällisyys vuonna 2008 oli 95,9 proenttia, kun tavoite oli vajaat kaksi prosenttiyksikköä korkeampi.

tekniikka&talous

[Jarmo Pyytövaara]

Hienoa, että yritys on tyytyväinen saavutukseensa. Mikähän myöhästymis prosentti olisikaan, jos jo yhden minuutin myöhästyminen lasketaan myöhästymiseksi? Joka on tietenkin kohtuuton ajatus, yrityksen kannalta. Maksavan asiakkaan näkökulmasta, se on kuitenkin myöhästymistä.
Eikö parempaan lopputulokseen päästäisi, rukkaamalla tavoitteita? Esim. pitää myöhästyä 22 min ennen kuin on oikeata myöhästymistä, jos tulee jotakin yllättävää, kuten lunta, hellettä, kovaa tuulta, sähkökatkoksia, matkustajaruuhkasta puhumattakaan, näiden seurauksista johtuvia myöhästymisiä ei laskettaisi myöhästymisiksi. Jos hyväksytään tavoitteeksi 90%, se ei ole järin kunnianhimoinen tavoite, oikeastaan ei yhtään mitään! Eikö samalla, olisi voitu laittaa tavoitteeksi 50%. Myöhästymistilasto näyttäisi silloin todella mallikelpoiselle.

[Tuukka Ryyppö]

Miksi ihmeessä sen rajan pitäisi olla yksi minuutti? Miksei samantien vaikka 30 sekuntia? Jos matka on satoja kilometrejä, on aika ällistyttävä saavutus saada se ajettua minuutilleen samaan aikaan joka päivä, vaikka ovien välissä seisoisi matkustajia väliasemilla tai jotain muuta vastaavaa. Noin pitkällä matkalla voi kuitenkin käydä kaikenlaista, joten kai kuka tahansa järkevä varaa kaukoliikenteen matkojen vaihtoihin sen 10 minuuttia pelivaraa?

[Jarmo Pyytövaara]

Hyvä Tuukka. Kysymys ei ole maksavan asiakkaan joustavuudesta ja ymmärryksestä huomioida, erilaisia asioita, joita matkanvarrella saattaa mahdollisesti sattua. Kysymyksessä on myöhästymistilastosta ja sen lähes olemattomasta tavoitteesta. Jos tavoitetaso on tuollainen ja tulos nippa nappa. Hommahan on kuin suunnitelmatalouden oppikirjasta, olematonta puuhastelua. Tuukka oletko seurannut matkalipun tietoja? Perille tuloaika, poikkeaa huomattavan usein ilmoitetusta, ilmeisesti minulla on moukan tuuria, väärä päivä, väärä juna ym. Minulla on henkilökohtaista kokemusta asiasta, koska kuljen kaukojunilla. Junakokemukseni ei ole pelkästään valokuvauksen ja internetin varassa.  Matkanhinta, se on ja pysyy, siinä liikenteenharjoittaja on saavuttanut 100% täsmällisyyden. Miksei pysty molemmissa samaan? Ei tarvitse, ei huvita.

[Jani Aas]

Omakohtaisesti täytyy tosiaan ihmetellä kuinka HYVIN sitä pystyy pitämään junan lähiliikenteessä aikataulussaan kun siirtymään on karkeasti 2-3min aikaa ja ruuhka-aikaan junaan noustaan asemalla siitä yhdestä ainokaisesta ovesta,kun junassahan ei ole muita ovia.
Kaukoliikenteen puolella mielestäni pysytään hyvin aikataulussa.En tiedä enkä omista suurempia tietoja muun euroopan tilanteesta junien täsmällisyyden suhteen,mutta rohkenen väittä täällä kotoisessa ainaisen marinan maassa tuon olevan parhaimmistoa euroopassa.

[Juha Liimatta]

Kyllä minuutinkin aikataulusta jälkeen jääminen on myöhästymistä, koska aikataulut on laadittu nimenomaan ko. tarkkuudella. Myöhästymisen syy on sitten jo toinen juttu.

[Tuukka Ryyppö]

No mut aikataulut on laadittu lähinnä kätevimmän yksikön tarkkuudella. Meikäläisten käyttämässä järjestelmässä valittavissa olevat yksiköt ovat:
sekunti
minuutti
tunti
päivä

Mahdollisesti myös puolituntinen tai vartti olisi mahdollista. Minuutin valitseminen tarkkuudeksi ei kuitenkaan tarkoita, että nimenomaan minuutti olisi oikeasti realistinen valinta virhemarginaaliksi.
Tietysti tarkempaa tietoa junan saapumisajasta tarvitaan, jotta jotensakin tiedetään, missä järjestyksessä junien on suunniteltu asemalle tulevan jne.

In any case, en pidä käytännössä mahdollisena junien kulkua alle minuutin virhemarginaalilla.
Lähiliikenteessä 2-3 minuutin myöhästyminen on mulle aivan yks hailee, kaukoliikenteessä 5-10 minuuttia sitten se raja. 10min alkaa jo vähän kismittää, mutta ei sekään vielä missään nimessä vihaksi pistä.
Mun silmissä tuollainen "kun aikatauluissa lukee minuutintarkka aika, niin sitten kans sen mukaan ajetaan", on ihan turhaa niuhottamista. VR:llä on osin ihan rakenteellista ongelmaa aikataulujensa kanssa, mutta pääosin muutaman minuutin myöhästymiset ovat selkeitä force majeure -tapauksia (jos oven välissä on mummeli, aiheutuisi hänelle tervezsriski junan lähtemisestä liikkeelle.)

[Timo Salminen]

kai kuka tahansa järkevä varaa kaukoliikenteen matkojen vaihtoihin sen 10 minuuttia pelivaraa?

Paitsi VR:n aikataulunlaatija.

[Tomi Lapinlampi]

Junien myöhästymiset ovat usein ketjuja, joiden alkuperäisiä syitä olisi syytä tutkia tarkemmin. Yksi myöhästyminen, olipa sen syynä sitten sää, kaluston hajoaminen, radan ongelmat tai jokin muu, aiheuttaa ketjuna muita myöhästymisiä, ja ne aiheuttavat edelleen uusia myöhästymisiä kun junat odottelevat joko matkustajia, henkilökuntaa, vastaantulijoita yksiraiteisella rataosalla  tai kalustoa saapuvaksi jotta juna voidaan ylipäätään laittaa liikenteeseen.

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka moni näistä myöhästymisketjuista johtuu operaattorista eli VR:stä ja kuinka moni radanpitäjästä eli RHK:sta.

Matkustajan kannalta on erinomaisen hienoa VR:n tapa hoitaa jatkoyhteydet myöhästymistilanteissa. Kaikki pääsevät aina perille, vaikka joskus tietysti harmittaa. VR ei kuitenkaan hoida jatkoyhteyksien toteutumista muihin liikennevälineisiin, ja myöhästyneen junan seuraus saattaa olla bussista myöhästyminen. Liikennejärjestelmien yhteensovittamiseen pitäisi löytää paremmat keinot.

- Tomi

[Juha Paulavuo]

Kaikki pääsevät aina perille, vaikka joskus tietysti harmittaa. VR ei kuitenkaan hoida jatkoyhteyksien toteutumista muihin liikennevälineisiin, ja myöhästyneen junan seuraus saattaa olla bussista myöhästyminen. Liikennejärjestelmien yhteensovittamiseen pitäisi löytää paremmat keinot.

- Tomi

Ei varmaan paljon lämmitä, jos myöhästyt ulkomaan lennolta. Mahtaneeko VR maksaa uuden lentolipun?

[Teemu Sirkiä]

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka moni näistä myöhästymisketjuista johtuu operaattorista eli VR:stä ja kuinka moni radanpitäjästä eli RHK:sta.

Täältä https://rhk-fi.directo.fi/radan_kaytto/kauko-ja_lahiliikenteen_tasmall/ löytyy vastaus tuohon kysymykseen.

[Jarmo Pyytövaara]

Kuljin viimevuonna, Satakunnan liikenteen, Lauttakylän auto, Koiviston auto, Haldin&Rose, Veolia, Pekola, Pohjolan matka ja Soisalon liikenteen linja-autoilla. Osalla useita kertoja vuoden aikana, meno ja meno/paluu. Pitkiäkin matkoja, yksi yhteinen piirre niillä oli, ne tulivat aikataulussa ilmoitettuna ajankohtana perille ja jos oikein tarkkoja ollaan, ensimmäinen matkustaja poistui bussista, pääsääntöisesti minuuttia ennen ilmoitettua saapumisaikaa. Pisin tekemäni matka oli 527km, ensimmäinen matkustaja poistui 2 min ennen ilmoitettua saapumisaikaa. Molemmat myöhästymiset: Meno Vaasaan, ensimmäinen matkustaja poistui, 4min aikataulun mukaisen tuloajan jälkeen Vaasan linja-auto asemalla, syy myöhästymiseen, "matkustajaruuhka Ylimarkku ja Pirttikylä". Tulo Poriin Helsingistä, jäin välipysäkillä pois, 2min aikaa ajaa linja-autoasemalle, matkalla kolmet liikennevalot, tuskin kerkis.  Joillakin nämä hommat onnistuvat, toisilla taas ei. Mistähän se johtuu, olisko vain ja ainoastaan, asenne? En yritäkään, katsoa tätä asiaa, laaja-alaisesti, kaikkia osapuolia ymmärtävänä. Katson vain ja ainoastaan, täyden hinnan maksavana, ymmärtämättömänä nihilisti "asiakkaana".  Mikä se semonen on, että Suomessa on keskimääräistä paremmin rautatieliikenteessä aikataulu hallussa? Jos jopa on, sittenkö ei tarvitse tehdä mitään parantaakseen? Mitä, jos tilipussissa olisi vai 90,6% sovitusta? Kansainvälisessä vertailussa aivan kelpo suoritus, kelpaisko? 

[Topi Lajunen]

Aikataulu sisältää junan suunnitellut lähtö- ja tuloajat. VR lupaa, että juna on perillä kaukoliikenteessä 5 minuutin sisällä aikatauluun merkitystä suunnitelmasta. Lähiliikenteessä lupaa, että on perillä 3 minuutin sisällä aikatauluun merkitystä suunnitelmasta. Jos tähän ei päästä, on epäonnistuttu luvatun palvelun tarjoamisesta, eli on myöhästytty.

Ei tässä tuon monimutkaisemmasta asiasta liene kyse.

[Robert Sand]

Matkustjaruuhka Ylimarkussa ja Pirttikylässä!!!   

/Pirttikylän mies Robert

[Jorma Rauhala]

Kyllä minuutinkin aikataulusta jälkeen jääminen on myöhästymistä, koska aikataulut on laadittu nimenomaan ko. tarkkuudella. Myöhästymisen syy on sitten jo toinen juttu.

Pienin käytetty aikayksikkö on minuutti. Tulo- ja lähtöajalla on pelivaraa lähes minuutti. Siis jos lähtö tai tulo on ilmoitettu klo 12.00, juna on aikataulussaan, jos kello on 12:00:00-12:00:59. Sekunteja ei ole otettu käyttöön.

Ei voi myöskään sanoa, että juna lähti "lähes minuutin myöhässä", jos lähtö tapahtui vaikkapa 12:00:50. Se on kuitenkin ajassaan. Pyrkimys on kuitenkin lähteä 12:00:00, joka on se ensimmäinen sallittu sekuntiaika.

Jos kaikki tekniikka ja ihmiset toimisi kuten pitäisi, ei myöhästymisiä tapahtuisi. Se ei vain ole niin. RHK:lla on netissä suppea aikataulunlaadintaohje, josta selviää joitakin asiaan liittyviä perusasioita, joita otetaan huomioon. VR:n ensimmäiset ja paljon yksityiskohtaisemmat ohjeet eri rataosille ja eri kalustoille on painettu ensikertaa jo 1913.

[Aarne Alameri]

Sanokoon liikennöijä mitä tahtoo, mutta minuutinkin myöhästyminen on asiakkaalle myöhästymistä. Jos juna on vaikka neljä minuuttia myöhässä, se ei tunnu aina isolta, mutta jos vaikka paikallisbussi lähteekin viisi minuuttia junan tuloajan jälkeen, saattaa se harmittaa. Tai jos vuoro olikin päivän viimeinen. Vaikka ei-virallisia jatkoyhteyksiä olisikin yllinkyllin, aiheuttaa turha odotus silti naamanvääntymistä.

Vaikka Suomessa asiat tehdään niinkuin tehdään, niin kyllä myöhästymistä voidaan mitata myös sekunneissa - ainakin Saksassa. Jonain vuonna Berliinin U-Bahnin keskimääräinen myöhästyminen oli jopa 12 sekuntia. Kyllä varmaan saksalaisilla otti sydämestä. Olisi kyllä mielenkiintoista seurattavaa, jos myöhästymistä mitattaisiinkin minuuteissa. Voisi 90% olla aika kiperä tavoite.

[Jarmo Pyytövaara]

Joo Robert, näin oli, 6 tai 7 matkustajaa! Taisi tulla, koko viikon väki yhteen vuoroon. Kertoiko paikallinen lehti tapahtumasta? Oikeasti vuoroa hidastaa mummeli, joka ajoi keskellä tietä, huimaa 40-50km vauhtia ja ohi ei päästy, ennen kuin se kääntyi sivutielle. 

[Jorma Toivonen]

On se hyvä, että olen päässyt eroon teidän kiireisten ihmisten palvelemisesta. Johan tuollainen ainainen kellon tiirailu aiheuttaa stressiä ja vähemmästäkin valituksen aiheiden etsiskelystä saa vatsahaavan. Kyllä sitä ennenkin aina päästiin perille - ennemmin tai myöhemmin - vaikka työläisjunat välillä pysähtelivät oudoilla paikoilla tai iltayön viimeiset junat päästivät matkustajia pois kyydistä omilla ylikäytävillään, kaikki olivat tyytyväisiä, paitsi joskus kyytiin erehtynyt VR:n tarkkailija. Laittakaa se TV tai tietokone iltaisin kiinni ja menkää nukkumaan, herätkää aamulla ajoissa, kävelkää rauhassa asemalle ja kiirehtimättä töihin - kyllähän noita junia kulkee muutaman minuutin välein ainakin Helsingin seudulla. Onkohan tuo kaikkialla kielletty tupakointi aiheuttanut lisää stressiä, rauhoittava tupakki-tauko katkaisisi mukavasti kiireisen rytmin silloin tällöin (museo-liikennöitsijät tuon tietävät). Kuollakko syöpään vai kiireen aiheuttamaan infarktiin...

[Tomi Lapinlampi]

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka moni näistä myöhästymisketjuista johtuu operaattorista eli VR:stä ja kuinka moni radanpitäjästä eli RHK:sta.

Täältä https://rhk-fi.directo.fi/radan_kaytto/kauko-ja_lahiliikenteen_tasmall/ löytyy vastaus tuohon kysymykseen.

Linkin takaa löytyy mielenkiintoista tietoa, mutta se ei kuitenkaan käsittele myöhästymisketjuja vaan yksittäisiä myöhästyneitä junia. Ratatekniikan merkittävä osuus myöhästymisen syynä antaa kuitenkin aihetta olettaa, että ratatekniikka on ollut perimmäisenä syynä myös moniin niistä myöhästymisistä, joita mainitut taulukot eivät listaa ratatekniikan syiksi.

- Tomi

[Teemu Sirkiä]

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka moni näistä myöhästymisketjuista johtuu operaattorista eli VR:stä ja kuinka moni radanpitäjästä eli RHK:sta.

Täältä https://rhk-fi.directo.fi/radan_kaytto/kauko-ja_lahiliikenteen_tasmall/ löytyy vastaus tuohon kysymykseen.

Linkin takaa löytyy mielenkiintoista tietoa, mutta se ei kuitenkaan käsittele myöhästymisketjuja vaan yksittäisiä myöhästyneitä junia. Ratatekniikan merkittävä osuus myöhästymisen syynä antaa kuitenkin aihetta olettaa, että ratatekniikka on ollut perimmäisenä syynä myös moniin niistä myöhästymisistä, joita mainitut taulukot eivät listaa ratatekniikan syiksi.

- Tomi

No joo, se on totta, ettei tuolla tosiaan ole varsinaisesti myöhästymisketjuja esillä. Lisäksi missään ei ole kerrottu, millä periaatteella noita myöhästymisiä lajitellaan.

Jos juna jää turvalaitevian takia viisi minuuttia myöhään ja tästä riippumattomasti odottelee yhteysjunaa toiset viisi minuuttia muualla ja on perillä kahdeksan minuuttia myöhässä, niin mihin tilastoon tuo sitten mahtaa kuulua...

[Tuukka Ryyppö]

Jonain vuonna Berliinin U-Bahnin keskimääräinen myöhästyminen oli jopa 12 sekuntia.

Hämmentävä tieto, kun ottaa huomioon että U5 tuntuu olevan useammin myöhässä kuin ajoissa - kai lähinnä siksi, että S5 on aina myöhässä ja sitä tarttee vartoa Wuhletalissa.
Ja tietysti on tosi paljon ratatöitäkin, ihan niinkuin millä tahansa metroverkolla. Ratatöiden aiheuttamat myöhästymiset lie siivottu tilastosta pois. Tilaston varsinaisen tarkoituksen kannalta ihan loogista, mutta matkustajaa tuommoinen tilasto hörisyttää

[Tuukka Ryyppö]

No joo, se on totta, ettei tuolla tosiaan ole varsinaisesti myöhästymisketjuja esillä. Lisäksi missään ei ole kerrottu, millä periaatteella noita myöhästymisiä lajitellaan.

Jos juna jää turvalaitevian takia viisi minuuttia myöhään ja tästä riippumattomasti odottelee yhteysjunaa toiset viisi minuuttia muualla ja on perillä kahdeksan minuuttia myöhässä, niin mihin tilastoon tuo sitten mahtaa kuulua...

Lisäksi olisi mielenkiintoista varmistua siitä, että radanpidollisista syistä myöhästyvän liityntäyhteyden odottaminen lasketaan myöskin radanpidolliseksi myöhästymiseksi.

Tuo sun skenaariosi muuten olisi ainakin järkevintä tulkita neljän minuutin myöhästymiseksi molempiin kategorioihin, jos vain järjestelmät sen mahdollistavat.

[Jarmo Pyytövaara]

Jos ja kun juna ei tule aikataulun mukaan perille, se on myöhästymistä, oli syy mikä tahansa. Vaikka syylliseksi todettaisiin organisaation alimmalla rapulla oleva, ulkoistettu siivooja. Sieltähän se helpoimmin ja yksinkertaisimmin taitaakin löytyäkin. Se on siitä huolimatta myöhästymistä, se ei siitä miksikään muutu.   

[Kimmo Pyrhönen]

Toki täytyy muistaa, että yhden junan myöhästyminen myöhästyttää useita muita junia yhteyksien takia, joka näkyy tilastoissa. Jos jatkoyhteys ei odota, täsmällisyys paranee, mutta palvelu huononee. Itse olen arvostanut sitä, että matkasuunnitelmani ja yhteydet pelaavat eikä kipumarginaali ole työmatkoillakaan minuutin luokkaa. Linja-autoliikenteessähän pääsääntöisesti pelataan viiden minuutin tarkkuudella pl. isompien kaupunkien liikenne.

[Lari Nylund]

Miten nämä otsikoinnit saadaan useasti näyttämään sellaisilta, että huonosti menee ja stressi kasvaa... Otsikot ovat mielikuvia luovia tekijöitä ja niiden on tarkoitus hätkähdyttää, mutta mikä ihme siinä on, ettei positiivisia asioita juurikaan mainita niissä koskaan? Itse itselleni vastaten - ne ei hätkähdytä.

"JUNIEN TÄSMÄLLISYYS MAAILMAN HUIPPULUOKKAA JÄLLEEN SUOMESSA"
"ASIAKKAAT TURVALLISESTI JA TÄSMÄLLISESTI PERILLE - 160km/h LUMISATEESSA"

Kyllähän se vain niin on, että jos täsmällisyys ja turvallisuus ovat vaakakupissa, niin toinen painaa enemmän kuin toinen. Sitä sopii miettiä ensi kerralla, kun sekunttiaikataululla on liikenteessä ja juna pysähtyy yksiraiteisella rataosalla odottamaan vastaantulijaa kohtauspaikalle... Haluaisitko itse olla siinä junassa, joka jatkaisi eteenpäin odottamatta ensin vastaantulijan saapumista kohtauspaikalle?