Joka kymmenes kaukojuna myöhässä

[Mikko Loponen]

Miksi ihmeessä sen rajan pitäisi olla yksi minuutti? Miksei samantien vaikka 30 sekuntia? Jos matka on satoja kilometrejä, on aika ällistyttävä saavutus saada se ajettua minuutilleen samaan aikaan joka päivä, vaikka ovien välissä seisoisi matkustajia väliasemilla tai jotain muuta vastaavaa. Noin pitkällä matkalla voi kuitenkin käydä kaikenlaista, joten kai kuka tahansa järkevä varaa kaukoliikenteen matkojen vaihtoihin sen 10 minuuttia pelivaraa?

Itte ajan työmatkaa autolla sen 100km suuntaansa joka arkipäivä. Kotoa lähtiessä tiedät minuutin tarkkuudella saapumisajan töihin muusta liikenteestä huolimatta. Sinänsä ihmetyttää ettei radalla samaan pystytä koska sielä muu liikenne on jo ennalta tiedossa. Kaukoliikenteen junat näi ollen voisivat tulla vaikka sen minuutin etuajassa asemalle. Itsellä tuota varaa on yleensä useampi minuutti ennen kuin tarvitsee nopeutta nostaa. 
Junamatkustajana tuo 5min on varsin hyvä tarkkuus. Usein junamatkat on sen luontoisia että riittää aikatauluksi vaikka perilläolo aamupäivän aikana. Toki joutava odottelu aina harmittaa.
Jottei kenenkään tarvitse enää miettiä nii kyllä 200km/päivä -> 3.5viikkoa 24/7 kerkee miettimään kaikenlaista ja myös sitä kelloa katsomaan.

[[Tunnus poistettu]]

Jos ja kun juna ei tule aikataulun mukaan perille, se on myöhästymistä, oli syy mikä tahansa.

Tämä on tietysti totta. Ainoa ongelmahan tuossa on, että VR saa aina syyn myöhästymisestä niskoilleen vaikka syy (tai "syy") olisikin radanpitäjässä.

[Jarmo Pyytövaara]

JT, se on tosi kätevä, siihen kun vetoaa ja sen taakse kätkeytyy, ei tarvitse tehdä mitään. Mitä nyt, hieman pyöritellä silmiään ja taivastella, ymmärtämättömien yksinkertaisten maksavien asiakkaiden ymmärtämättömyyttä. olisipa kaikissa muissakin yrityksissä JT!  Hieman yksinkertaistettuna, junanvaihto Pieksämäellä, lähtö viivästyy, syy, odotetaan Kuopion suunnalta tulevaa junaa ja siitä se taas kerran, kaikkien suureksi yllätykseksi lähtee, kuten jo viimeiset 10 vuotta! Eikö jo, olisi korkea aika ruveta toimimaan ja laittaa asia kuntoon? Harjoittelu aikaakin on ollut vasta 146 vuotta. Vai pitäisikö tehdä kahdet aikataulut, toiset asiakkaille ja toiset viranhaltijoille ja työntekijöille, joissa olisi esim. 15 minuutin aikaero? Silloin varmaankin, tultaisiin perille ajoissa tai etuajassa. Toisaaltaan, iso organisaatio onnistuisi senkin sössimään. Huono ja mauton ehdotus, unohdetaan typerä ajatus.

[Topi Lajunen]

Kiinnostaisi kuulla, miten iso mies on onnistunut keräämään sisälleen noin paljon antipatioita VR:ää kohtaan.

[Jarmo Pyytövaara]

Minäkö hapan?  Eihän toki, kaikkea muuta.  Runsaasti viime vuonnakin, VR:n palveluita käytin ja useasti ajallaan tultiin perille. Huolissanihan minä olen VR:stä ja teidän työpaikoista, jos oikein huonosti käy, ei pääse vanhana työntekijän uuden isännän leipiin, jos ja kun, kilpailu tulee. Tämänhetkisellä asenteella ja pikkusievällä tilasto puuhastelulla ei pitkälle pötkitä. Vastaapa Topi, päästään aikakirjoihin ensimmäisenä "erittäin suosittu aihe lätkä" .

[Topi Lajunen]

Koska ihan pyydettiin, yritän vastata. Tosin en vastaa muuhun, kuin ainoaan löytämääni suoraan kysymykseen:

Minäkö hapan?

En tiedä pH-arvoasi.

[Jarmo Pyytövaara]

Teitpä pahan kysymyksen Topi. En tosiaankaan tiedä pH arvoani. Kävin jokin aika sitten ikäkausitarkastuksessa, jossa otettiin kaikki normaalit kokeet ja vähän ylimääräisiäkin, kun kauniisti ja markkinointihenkisesti esittivät. kaikki tulokset olivat ok, ei minkäänlaista aihetta huoleen. järkeä tai sen juoksua ei tutkittu, mitattu, en ainakaan huomannut. Osallistuin viime kesänä Cooperin testiin, tulos oli kiitettävä. Viimeisellä saikulla olen ollut keväällä 1984, kolme tai neljä päivää. Luulen olevani terve. Rautatieharrastus on ollut mukana elämässäni runsaat 40 vuotta, eikä ole näkyvissä että se vähenisi, ehkäpä päinvastoin. Vaunu.orgissa notkuminen on vain pieni ja vähäinen osa koko harrastuksesta. Väittäisin, että olen ollut koko ikäni "VR:n mies", enkä usko, että olisin hyppäämässä aidan toiselle puolen. Loppukuusta on tarkoitus käydä junalla Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Kaikki edellä mainitut huomioon ottaen, tuskinpa pH:ni on kovin viturallaan, olisko vaikka 7 tasan. Olisiko minun syytä hieman tarkentaa aikatauluasiaa, olen tuonut hieman huolimattomasti ja yksinkertaistaen asian esille. Teilläkin on yrityksessänne "herratorni" jonne uskoisin näiden asioiden pääsääntöisesti kuuluvan, siellä on ilmeisesti henkilöitä joille maksetaan palkkaa tehdystä työstä, tai ainakin korvausta hukkaa menneestä työajasta, eikö vain? Siellä on ilmeisti henkilöitä, joiden työnkuvaan kuuluu kaikkien töiden ja toimien aikatauluttaminen, yhteensovittaminen, niiden eteenpäinvieminen, toteutuksen seuranta ja edelleen kehittäminen. Tuskinpa näitä hommia on jätetty herroille veturinkuljettajille, konduktööreille ja rahastajille, eiköhän se riitä kun hoitaa oman tonttinsa, jos kovasti osallistuu muille kuuluviin töihin, siinä saattaa jäädä oma tontti hoitamatta, olenko aivan väärässä? On myös todennäköistä, jos hommaa ei toteuteta alkupäässä huolella ja ajatuksella, eikä ongelmiin tartuta, siirtyvät ongelmat koko ketjun läpi, joka näkyy maksaville asiakkaille "jatkuvina ja toistuvina" myöhästymisinä. Mahdanko olla kovin väärässä? Pieni esimerkki myönteisestä toiminnasta. Helsingin ja Porin välillä liikennöivällä Satakunnan Liikenteellä on ollut ongelmia pysyä aikataulussa, ongelma tiedostettiin ja toimiin ryhdyttiin. Vuodenvaihteessa ajoaikaa pidennettiin 15 minuutilla, toimitusjohtaja perusteli asiaa lehdessä, haluavansa asiakkaiden luottavan aikatauluihin. Mitä todennäköisimmin, matkustajat ja kuljettajat ovat tyytyväisiä tehtyyn muutokseen, saatan olla väärässäkin. VR:n johtajakin piipahti täällä kaupungin vieraana, selittelemässä miksi ei ja miksi ei. Imagosyistä tuli ja lähti henkilöautolla, kertoi paikallinen lehti.

[Tomi Lapinlampi]

Miten nämä otsikoinnit saadaan useasti näyttämään sellaisilta, että huonosti menee ja stressi kasvaa... Otsikot ovat mielikuvia luovia tekijöitä ja niiden on tarkoitus hätkähdyttää, mutta mikä ihme siinä on, ettei positiivisia asioita juurikaan mainita niissä koskaan? Itse itselleni vastaten - ne ei hätkähdytä.

"JUNIEN TÄSMÄLLISYYS MAAILMAN HUIPPULUOKKAA JÄLLEEN SUOMESSA"

Ymmärrän että tämä otsikko on vain esimerkkinä esitetty, mutta aihe on silti kiinnostava. Olisiko Larilla tai jollakulla muulla linkkiä tai viitettä tutkimukseen, jossa junaliikenteen täsmällisyyttä vertaillaan eri maiden tai edes eri operaattorien välillä? (ei kai tuollaista otsikkoa oikeasti voida kirjoittaa, ellei vertailua ole jossain tehty...)

- Tomi

[Topi Lajunen]

Olisiko Larilla tai jollakulla muulla linkkiä tai viitettä tutkimukseen, jossa junaliikenteen täsmällisyyttä vertaillaan eri maiden tai edes eri operaattorien välillä?

Vertailua tehdessä pitää ottaa myös huomioon eri maiden erilaiset käytännöt. Ymmärtääkseni joissain Euroopan maissa aikataulut ovat verraten löysiä, ja asemilla seistään pidempään. Faktoja odotellessa.

[Timo Salminen]

Myöhästymisen ja ajoissa tulon tilastoinnista vielä. VR:hän kirjaa vain pääteaseman tilanteen, mikä varmaan on teknisesti yksinkertaisinta ja selkeintä, mutta välillä ehtii tapahtua paljonkin. Esimerkiksi tämänpäiväinen IC55 voi hyvin tulla Ouluun aikataulussaan, mutta silti huomattavalle osalle matkustajista merkityksellisempi tieto oli se, että juna saapui Riihimäelle kymmenen minuuttia myöhässä. Tilastointijärjestelmässäänkin VR:llä on siis vielä kehittämistä.

terveisin Matkustaja vaunusta 11

[Teppo Niemi]

Myöhästymisen tilastoinnin ongelmista ja täsmällisyyden tilastointitavoista löytyy tietoa Ratahallintokeskuksen julkaisusarjan A15/2008 julkaisusta Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen http://www.rhk.fi/@Bin/2376055/A%2015_2008%20web.pdf . Sivulla 55 on jotain (kylläkin erittäin niukasti) vertailutietoja muiden maiden tilastoihin. Kiinnostavimmat maat kuitenkin puuttuvat.

[Tomi Lapinlampi]

Myöhästymisen tilastoinnin ongelmista ja täsmällisyyden tilastointitavoista löytyy tietoa Ratahallintokeskuksen julkaisusarjan A15/2008 julkaisusta Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen http://www.rhk.fi/@Bin/2376055/A%2015_2008%20web.pdf . Sivulla 55 on jotain (kylläkin erittäin niukasti) vertailutietoja muiden maiden tilastoihin. Kiinnostavimmat maat kuitenkin puuttuvat.

Tämä, sekä RHK:n dokumentti A1/2008  "Aikataulusuunnittelu ja rautatieliikenteen täsmällisyys" valaisivatkin asiaa mukavasti. Kansainvälisiä vertailuja on mainitun tutkimuksen mukaan vaikeaa tehdä, sillä mittaustavat eroavat toisistaan. On kuitenkin selvää, että Japani on täsmällisyydessä muiden edellä. Niinpä Larin ehdottama otsikko "JUNIEN TÄSMÄLLISYYS MAAILMAN HUIPPULUOKKAA JÄLLEEN SUOMESSA" ei voi perustua faktoihin - olisi kuitenkin hienoa jos voisi!

Onko VR sitten onnistunut myöhästymisten vähentämisessä eli toimintansa kehittämisessä? Tilastojen mukaan ei merkittävästi, sillä kaukoliikenteen täsmällisyysprosentti on tällä vuosisadalla kehittynyt seuraavasti:

2000: 93%
2001: 91%
2002: 89%
2003: 88%
2004: 92%
2005: 90%
2006: 89%
2007: 88,2%
2008: 90,6%
(lähde: VR)

VR ilmoittaa tavoitteekseen, että 90,0% kaukoliikenteen junista saapuu määräasemalleen myöhästymismääritelmän mukaisesti korkeintaan 5 minuuttia myöhässä. Tämän perusteella lehdistö olisi voinut otsikoida myös "VR saavutti täsmällisyystavoitteensa". Olisiko kuitenkin jo aika miettiä uusia tavoitteita, kun tämä noin 90% taso näyttää olevan mahdollista saavuttaa vuodesta toiseen?

- Tomi

[Jarmo Pyytövaara]

Kun tehdään tavoite, eikö tavoitteen pitäisi olla tavoitteellinen, haasteellinen, olevaa tilaa parempi? Ei sellainen, joka toteutuu luonnollisesti, ellei ole, aivan erityisen huonoa tuuria matkassa. Aikanaan olin "opetettavana" jossa oli hyvin vahvasti mukana tavoitteenasettelu, seuranta ja varsinkin, poikkeuksiin reagoiminen, mitä sitten tehdään ja sitten vasta tehdäänkin. Jos siellä olisi möläyttänyt tavoitetasoksi 90%, ilmeisesti olisi tullut täydellinen hiljaisuus, jonka opettaja olisi rikkonut, ULOS ja adjö. Jos liikennöijällä olisi tavoitetasona 95-98% ja siihen päästäisiin, silloin voitaisiin nostaa hattua ja aivan pikkaisen kehaista, "katos poikia (henkilöitä)". 100% tuskin on realistinen tavoitella liikenteessä/aikatauluissa, se ei voi toteutua kuin täydellisillä henkilöillä ja yrityksillä ja niitä on tosi harvassa. Tilasto, mitä se oikein on? Joskus olen kuullut, valhe, emävalhe. Olisiko niihin joskus, syytä suhtautua hieman epäilevästi ja pienellä varauksella. Olisiko hyvä tietää, mitä ne palvelevat, tukevat tai pönkittävät? Olin aikanaan yrityksessä, jossa tilastointi oli hyvin korkealla sijalla, joskus tuntui niiden ohittivat kaiken muun. Joskus epäilin, tutkitaanko ja seurataanko niitä, ihan oikeasti ja sillä vakavuudella ja hartaudella jolla niitä vaalittiin. Laitoin joskus lähetettävään materiaaliin ”pahoja pukkeja”, jotka näkyivät, jos hiemankin, hallitsi päässälaskua ja omasi itse asiasta, vähäistä tietoa. Koskaan ei tullut kyselyä, onkohan tämä ihan oikein? 

[Eljas Pölhö]

Sattuipa silmään Ruotsista SJ:n X2000 junien täsmällisyysvertailu. Alle 5min myöhässä on perille saapunut 81% 2004, 77% 2005, 74% 2006, 74% 2007 ja 69% 2008. Huonoon kehitykseen tarjotaan kahta selitystä: Banverket ei pidä ratoja tarpeeksi hyvässä kunnossa ja liikaa matkustajia (pysähdysajat eivät riitä). Oman kokemuksen (tyypillisesti neljä X2000 matkaa kuukaudessa) mukaan jälkimmäinen selitys pitää paikkansa. Junien käyttö on niin suurta, ettei 1-2min pysähdysaika väliasemilla riitä. Samoin tulo Tukholmassa lähtölaiturille 5min ennen lähtöä ja ovien avaaminen Malmössä 5min ennen junan lähtöä aiheuttavat väistämättä myöhästyneen lähdön. Usein kaikki istumapaikat ovat käytössä, paitsi jotkut lunastavat matkalaukulleen ilmaisen lastenlipun ja saavat kaksi paikkaa. Konduktööri aina räpisee siitä asianomaisille, mutta sanktioita ei ole käytössä. Pysähdysaikojen lisääminen ja ovien avaaminen 10min ennen lähtöä poistaisivat myöhästymisen syyt, mutta joku iso pamppu tahtoo aikataulujen näyttävän epärealistisen nopeita matka-aikoja. (tilaston lähde SJ, Aftonbladetissa tänään).