VR ja Venäjän rautatiet aloittavat selvitykset Petroskoin liikenteestä

[Marko Vornanen]

Ve­nä­jän ha­lua­ma ju­na­yh­teys Pet­ros­kois­ta Suo­meen nyt­käh­ti tiis­tai­na eteen­päin. Val­tion ju­na­yh­tiö VR ja Ve­nä­jän rau­ta­tiet so­pi­vat Pet­ros­kois­sa sel­vit­tä­vän­sä, on­ko suo­ra ju­na­yh­teys kau­pal­li­ses­ti kan­nat­ta­va.

Har­kin­nas­sa ovat rei­tit Pet­ros­kois­ta Sor­ta­va­lan kaut­ta Joen­suu­hun, Pet­ros­kois­ta Kos­ta­muk­sen kaut­ta Ka­jaa­niin ja Ou­luun ja Pie­ta­ris­ta Imat­ral­le.

Ve­nä­jän Kar­ja­lan ja Suo­men vä­li­siin ju­niin yri­te­tään saa­da sa­man­ta­pai­sia hel­po­tet­tu­ja ra­ja­tar­kas­tuk­sia kuin Hel­sin­gin ja Pie­ta­rin vä­li­ses­sä no­peas­sa ju­nas­sa on. Mat­kan­te­koa no­peut­taa, jos ra­ja­tar­kas­ta­jat lei­maa­vat pas­sit liik­ku­vas­sa ju­nas­sa.

http://www.hs.fi/kotimaa/VR+tutkii+kannattaako+Petroskoin+junayhteys/a1348542073775

[Timo Valtonen]

Hienoa, että tämäkin ikuisuuskysymys suuren itäisen naapurimaan kanssa on taas saanut uuden tuuppauksen eteenpäin. Säännöllistä jatkuvaa bussiyhteyttä Petroskoihin ei ole vuosikausiin ollut, tosin Joensuusta Sortavalaan kulkevalta bussilla pääsee Sortavalassa Petroskoihin menevälle bussille. Matka on kuitenkin pitkä ja aikaaviepä. Lentoyhtettäkään ei nyt taida olla. Finnair lopetti jo vuosia sitten eikä Severstal lennä enää YÄK nelikymppisillään. Rusline ilmoitti jo pari vuotta sitten lentävänsä muutaman kerran viikossa Bombardiereillään, mutta aika harva vuoro on todella lennetty. Yhteen aikaan heti rajalta Venäjän puolen Värtsilästä pääsi helikopterilla Petroskoihin, mutta sekään ei lyönyt leiville.  Toisin sanoen henkilöauton lisäksi kilpailevia liikennemuotoja ei ole.  Tosin ei ole paljon kulkijoitakaan.

Hesari kirjoittaa hymyilyttävän kauniisti: "Val­tion ju­na­yh­tiö VR ja Ve­nä­jän rau­ta­tiet so­pi­vat Pet­ros­kois­sa sel­vit­tä­vän­sä, on­ko suo­ra ju­na­yh­teys kau­pal­li­ses­ti kan­nat­ta­va."

Uutta Hesarin artikkelissa on se, että matkustajajunien rajanylitystä tutkitaan kaikkien kolmen rajanylityspaikan osalta, joilla nyt ei junamatkustajat saa ylittää rajaa, toisin sanoen Imatralla, Niiralassa ja Vartiuksessa. Tämä on vain järjestelykysymys paperilla, koska kaikilla näillä rajanylityspaikalla laituria lukuunottamatta infra ja henkilöstö ovat jo olemassa rajan molemmilla puolilla, koska ne ovat myös autoliikenteen rajanylityspaikkoja. Tämä helpottaisi venäläisten lomajunien kulkua hiihtoleskuksiin ynnä muualle.

Toivottavasti olen väärässä, kun sanon koko asian tuloksen luultavasti olevan vain muutama lounastapaamisen ja toteamuksen: ei kannata. Näin on käynyt jo useamman kerran kun olen aikoinani työurallani ollut mukana näissä tapaamisissa joko lentoyhtiön edustajana, matkailualan edustajana ja valtion virkamiehenä.

[Toni Hartonen]

niin Vr ainakaan ei uskalla tehdä mitään uutta alotetta, pallo on täysin venäläisillä liikenteen kehittämisen suhteen.
VR= Vähennetään Raiteita LTD.

[Timo Valtonen]

Totta. Viimeisin suomalaisten oma aloite on tainnyt olla rekankuljetusjunien aikaansaaminen itärajalle, kun rekkajonot olivat pitkiä ja itärajan läheisyydessä alkoi kyteä kansanliike venäläisrekkojen onnettomuusherkkyyden takia. Olisi luullut, että nopeat suhteellisen lyhyen matkan rekkajunat olisi saatu toimimaan niin kuin ne toimivat esimerkiksi Itävallassa. Siellä on onnistuttu saamaan körmyttävät rekat ainakin osittain pois kapeilta ja mutkaisen mäkisiltä alppiteiltä.

Kehutaan nyt välillä vähän. Allegro Helsingin ja Pietarin välillä on niittänyt hyvää mainetta kansainvälisestikin ja lienee taloudellisesti tuottavaa junailua.

[Robert Sand]

Minä taas on ymmärtänyt että rekkajunat Itävallassa eivät olekaan niin suosittuja kuin toivottavaa olisi. Asiakkaitten mielestä ovat liian hitaita ja kalliita.

[Simo Virtanen]

Minä taas on ymmärtänyt että rekkajunat Itävallassa eivät olekaan niin suosittuja kuin toivottavaa olisi. Asiakkaitten mielestä ovat liian hitaita ja kalliita.

Juurikin noin eli rekkajunat ovat suosittuja vain siksi, että Itävalta on asettanut kalliita tiemaksuja ja erilaisia ajokieltoja läpikulkevalle rekkaliikenteelle. Rekkajunien "suosiossa" ei ole kyse rautateiden edullisuudesta tai erityisesti miellyttävyydestä. 

[Timo Valtonen]

Olette oikeassa. Itävalta on kehittänyt ns. pistesysteemin, jonka mukaan vuosittain X-määrä esimerkiksi suomalaisrekisterissä olevaa raskasta ajoneuvoa saa ajaa käyttämättä näitä junia. Pisteitä sitten jaetaan postimerkintapaisina lappusina Suomessa viranomaisten taholta, eikä niitä riitä kaikille tarpeeksi, joten junakuljetusta joudutaan käyttämään. Homma on tuntemieni kuskien mukaan parantunut siitä mitä se alussa oli. Jotkut kuskit sanoivat, että junakuljetus jopa säästää hermoja varsinkin lumiseen aikaan.

Viimeksi kun Itävallan liikenneministeriön kanssa asiasta olin itse neuvottelemasta joskus vuosituhannen vaihteen tienoissa suomalaisten kiintiötä suurennettiin vähän. Olisikohan ollut säälistä, kun tapaamiseen kuului Turun reissu entisen TVH:n vuosipäivän juhliin. Itävaltalaiset halusivat matkustaa Pendolla, joka tietysti oli pois liikenteestä tuolloin. Korvaava sininen juna hyytyi jonnekin Salon tienoille muutamaksi tunniksi, mutta onneksi ravintolavaunun tarjoilu ei hyytynyt. Niinpä tuli kaljoteltua mukavien itävaltalaisten kanssa.

[Jouni Hytönen]

Etelä-Saimaan paperiversiossa oli vähän tästä eroava juttu tänään. Siellä mainittiin, että Pietari-Viipuri-Imatrankoski-junaan tarvittaisiin myös suomalaista henkilökuntaa, ainakin kuljettaja ja konduktööri. Herää kyllä kysymys, mistä nämä sitten junaan nousisivat, kun Imatrankoski on kuitenkin raja-asema, jonne venäläiset veturinkuljettajat ja veturit tuovat tavarajunat perille asti. Olikohan tässä nyt joku väärinkäsitys?

[Kimmo Säteri]

Homma on tuntemieni kuskien mukaan parantunut siitä mitä se alussa oli. Jotkut kuskit sanoivat, että junakuljetus jopa säästää hermoja varsinkin lumiseen aikaan.

Lisäksi junalla matkatessa autonkuljettaja saanee lakisääteisen lepotauon pidettyä. Ja samalla on kuitenkin matkaa taitettu eteen päin.

[Teppo Niemi]

Etelä-Saimaan paperiversiossa oli vähän tästä eroava juttu tänään. Siellä mainittiin, että Pietari-Viipuri-Imatrankoski-junaan tarvittaisiin myös suomalaista henkilökuntaa, ainakin kuljettaja ja konduktööri. Herää kyllä kysymys, mistä nämä sitten junaan nousisivat, kun Imatrankoski on kuitenkin raja-asema, jonne venäläiset veturinkuljettajat ja veturit tuovat tavarajunat perille asti. Olikohan tässä nyt joku väärinkäsitys?

Mutta eikö Jouni tiedä, että Suomessa on erikoisolosuhteet, joihin vetoamalla kaikki muutokset saadaan torpedoitua.
Eli kun VR-yhtymä OY henklilöliikenne ei saisi tästä liikenteestä juurikaan tuloja, niin pitää löytää perustelut, joilla hanke voidaan torjua.

[Oskari Kvist]

Hmm, tuossa toisessa ketjussa puitiin asiaa teknisesti: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,5177.0.html

Nykyään Kontiomäki-Vartius-välillä on Sn 80. Sn:ää pitäisi todennäköisesti nostaa henkilöliikenteelle (Sn 120-140?), ja tasoristeyksiä poistaa sekä varustaa varoituslaitoksilla. Nykyään Kontiomäki-Vartius-välillä ei ole yhtään vartioitua tasoristeystä, eikä ole koskaan ollutkaan. Sn:n nostoon ei taida tasoristeyksien turvallisuuden parantamisen lisäksi olla mitään ratateknistä estettä (ratageometria, jne..).

Ja välisuojastuspaikkoja pitäisi rakentaa tuonne välille, todellakin. Nykyinenkin liikenne hyötyisi siitä. Se teettäisi muutostöitä Kon-Ol-asetinlaitteisiin, koska välillä on akselinlaskennalla toteutettu asemavälisuojastus.

[Toni Hartonen]

Hmm, tuossa toisessa ketjussa puitiin asiaa teknisesti: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,5177.0.html

Nykyään Kontiomäki-Vartius-välillä on Sn 80. Sn:ää pitäisi todennäköisesti nostaa henkilöliikenteelle (Sn 120-140?), ja tasoristeyksiä poistaa sekä varustaa varoituslaitoksilla. Nykyään Kontiomäki-Vartius-välillä ei ole yhtään vartioitua tasoristeystä, eikä ole koskaan ollutkaan. Sn:n nostoon ei taida tasoristeyksien turvallisuuden parantamisen lisäksi olla mitään ratateknistä estettä (ratageometria, jne..).

Ja välisuojastuspaikkoja pitäisi rakentaa tuonne välille, todellakin. Nykyinenkin liikenne hyötyisi siitä. Se teettäisi muutostöitä Kon-Ol-asetinlaitteisiin, koska välillä on akselinlaskennalla toteutettu asemavälisuojastus.

max Sn 140 saa olla tasoristeysten kanssa, kansainvälinen sopimus.  Niin suomalainen ongelma tämä on, pitäis tehä asioillle jotain. Lue: vesakoiden raivausta näkemäestepaikoissa.

[Tuukka Ryyppö]

Hmm, tuossa toisessa ketjussa puitiin asiaa teknisesti: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,5177.0.html

Nykyään Kontiomäki-Vartius-välillä on Sn 80. Sn:ää pitäisi todennäköisesti nostaa henkilöliikenteelle (Sn 120-140?), ja tasoristeyksiä poistaa sekä varustaa varoituslaitoksilla. Nykyään Kontiomäki-Vartius-välillä ei ole yhtään vartioitua tasoristeystä, eikä ole koskaan ollutkaan. Sn:n nostoon ei taida tasoristeyksien turvallisuuden parantamisen lisäksi olla mitään ratateknistä estettä (ratageometria, jne..).

Ja välisuojastuspaikkoja pitäisi rakentaa tuonne välille, todellakin. Nykyinenkin liikenne hyötyisi siitä. Se teettäisi muutostöitä Kon-Ol-asetinlaitteisiin, koska välillä on akselinlaskennalla toteutettu asemavälisuojastus.

max Sn 140 saa olla tasoristeysten kanssa, kansainvälinen sopimus.  Niin suomalainen ongelma tämä on, pitäis tehä asioillle jotain. Lue: vesakoiden raivausta näkemäestepaikoissa.

Hääh? Mikä kansainvälinen sopimus? Se samako, jonka perusteella Ruotsissa ajetaan 200 km/h radalla, jolla on tasoristeyksiä?

[Jouni Hytönen]

Hääh? Mikä kansainvälinen sopimus? Se samako, jonka perusteella Ruotsissa ajetaan 200 km/h radalla, jolla on tasoristeyksiä?

Ei ole mitään sellaista sopimusta. Mutta niissä maissa, joissa noita nopeuksia käytetään, tasoristeyksen vapaana olo on käsittääkseni aina tavalla tai toisella valvottu ja/tai ne on kytketty asetinlaitteisiin. Niissä on myös koko- tai nelipuomit. Meillä ei ole yhdessäkään tasoristeyksessä vapaanaolon valvontaa. Asetinlaitteisiin kytkettyjä tasoristeyksiä on kyllä, mutta kulkutien muodostaminen ei esty sillä, että joku kiertää autollaan puomit tai juoksee tasoristeyksen yli. Muissa maissa käytetään silmukoita tiessä, videovalvontaa, valokennoja tai jatkuvaa miehitystä.

Tässä esimerkki Englannista: http://vaunut.org/kuva/6984 (125 mph / 200 km/h, jatkuva miehitys)

Venäjällä Pargolovon ja Viipurin välillä ajetaan Allegroilla 200 km/h jatkuvasti miehitettyjen läppätasoristeysten yli. Ja Moskovan suuntaan Sapsaneilla max 250 km/h.

[Kimmo T. Lumirae]

Kyllä se, Tuukka, jonkinlainen UIC-normi on.

Mutta saattaa hyvin koskea vain valvomattomia puolipuoli- tms. tasoristeyksiä.

[Teppo Niemi]

Tekniikka & Talouslehti kertoo Ylen uutisoineen selvityksestä: Liikenne olisi kannattavaa.
http://www.tekniikkatalous.fi/Liikenne/yle+joensuun+ja+petroskoin+valinen++junayhteys+kannattava/a884468?s=r&wtm=-06032013&

[Joona Kärkkäinen]

Venäjän rautateiden lehdistötiedotteessa mainitaan yhteyden tukijoina Suomen rautatiet, Venäjän viranomaiset ja suomalaiset kunnat http://press.rzd.ru/news/public/press?STRUCTURE_ID=654&layer_id=4069&page3307_810=2&refererLayerId=3307&id=81633

(Инициатива получила поддержку российских органов государственной власти, финских железных дорог, муниципальных образований Финляндии.)