Resiina 3/2012

[Jonne Seppänen]

Kolmosresiina alkaa olemaan loppusuoralla ja se lähetetään painoon lähiaikoina. Lehti kolahtaa postiluukkuihin näillä näkymin viikolla 45.

[Lari Nylund]

Päivän postin mukana saapui Resiina 3-2012.

Upean näköistä jälkeä jälleen koko työryhmältä, jota lukiessa kannattaa muistaa taustalla olevan käsittämättömän määrän vapaaehtoistyötä!

[Jyrki Talvi]

Tänään tuli uuni, tuore resiina 3/12. Erittäin hyvä, kansikuva.

[Toni Lassila]

Joo.

Kiitokset kaikille toimituksen työntekijöille lehdestä! Painojälki ja sisältö on laadukasta.

Ja kansikuvasta: Onnittelut Topille Dr16:n ohjaamoon pääsemisestä! Mitä pidit ohjaamosta?

[Topi Pikkarainen]

Joo.

Kiitokset kaikille toimituksen työntekijöille lehdestä! Painojälki ja sisältö on laadukasta.

Ja kansikuvasta: Onnittelut Topille Dr16:n ohjaamoon pääsemisestä! Mitä pidit ohjaamosta?

Eipä ollut uusi kokemus, mutta ainahan se yhtä hauskaa on!

[Toni Lassila]

Kyllähän se mukavaa on päästä veturin ohjaamoon! Etenkin junan/veturin liikkuessa.

Tuli mieleen tuosta "junan liikkuessa": "Käymälää saa käyttää vain junan kissa". Hauska.

[Mikko Mäntymäki]

Joko uusi resiina 3/12 on tullut postilaatikkoon, minulla saattaa kestää muuton takia.

[Topi Lajunen]

Joko uusi resiina 3/12 on tullut postilaatikkoon, minulla saattaa kestää muuton takia.

Ei ole tullut. Yllä olevat kirjoittajat vain juksaavat.

[Toni Lassila]

Kyllä se on tullut.

Lariin, Jyrkiin ja minuunkin voi luottaa. Tännekkin se tuli jo toissapäivänä, vaikka asun Kemijärvellä.

[[Tunnus poistettu]]

Minulle tuli lehti eilen. Tämän nykyisen kustannustehokkaan postinjakelijan palveluihin ei kannata niin kovasti luottaa. Monta kertaa on tärkeä posti kiertäyt ties missä. Kuitenkin varmaan keskimäärin ottaen postinkulku Suomessa on varsin luotettavaa. Mitä lehteen tulee, olen ehtinyt vain pikaisesti selailla, mutta tutkittavaa siinä on rutosti. Hienojen vuosijuhlakuvien yms lisäksi minua kiinnostavat nuo liikennepaikat. Joskus 1960- luvulla osasin luetella kaikki pienimmätkin seisakkeet Tampereen ja Helsingin välillä. Toisia en enää muistaisikaan.

[Lari Nylund]

Joko uusi resiina 3/12 on tullut postilaatikkoon, minulla saattaa kestää muuton takia.

Eräs tärkeä asia SRHS ry:n jäsenille muuton yhteydessä on, että muistaa tehdä osoitteenmuutoksen seuran jäsenrekisterin pitäjälle.

http://www.srhs.fi/osmuutos.htm

[Pekka Porkkakoski]

Ärsyttävästi Hki-Hl radan liikennepaikoista on mennyt pieleen joko osassa 2 tai Jussi Iltasen kirjassa "Radan varrella". Esim. Nuppulinnan km-lukema on Iltasen mukaan 44+210 ja Resiinan mukaan 44+140 tai 44+170 tai 44+210 ilman selityksiä. Hämmästyttävää on, että työryhmissä on samat heput. Vorgissa on km 44+210 joka on myös Liikenneviraston näkemys ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lv_2012-01_rataverkon_kuvaus_web.pdf ja http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lv_2011-05_luettelo_rautatieliikennepaikoista_web.pdf ) tai sitten ei, sillä  Rautateiden verkkoselostus on eriävä näkemys: km 44+170 ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lv_2011-02_rautateiden_verkkoselostus_web.pdf ). Mistä ihmeestä on Liikennevirasto, tai RHK, tiedon taikonut? Konsulenteilta?
 

[Riku Outinen]

Pari huomiota Resiinasta 3/2012. Lehti ei ole nyt saatavilla, joten saatan muistaa sanankäänteet väärin.

Sen mukaan Ryttylässä ei ole enää tavaraliikennettä. Se ei pidä paikkaansa, Helsingin tukkumyynti on edelleen rautatielogistiikan asiakas, ja siellä on käyty viimeksi ainakin viime kuussa. Se että kuinka kauan on ihan toinen asia...

Turengissa ei enää lastata puuta, vaan ko. liikennepaikan liikenne on pelkästään viljavaraston liikennettä.

[Jimi Lappalainen]

Aiempi teollisuus rautatiekuljetuksineen on kuihtunut ja nykyisin liikennepaikka palvelee vain henkilöliikennettä.

[Jukka Voudinmäki]

Sellainen huomio Helsinki-Hämeenlinna 150 v -artikkeliin, että Arolammen seisake avattiin jo 1.9.1951 (km:lle 66+604), mikäli on uskominen aikansa Käskylehteä - ja miksei olisi.

[Timo Salminen]

Erityiskiitos viime Resiinassa on annettava Kari Salon punaisen Suomen artikkelille. Se tarkastelee rautateitä osana aikansa yhteiskuntaa ja elämää ja on siten juuri sellaista rautatiehistoriaa, jota soisi näkevänsä enemmän. Artikkeli oli kokonaisuutena onnistunut, vaikka jotkin yksityiskohdat olisivatkin kaivanneet vielä ainakin oikolukua. Lisäksi nykyisen tutkimuksen vuoden 1918 tapahtumista käyttämä nimitys on pääsääntöisesti sisällissota. Sen alle mahtuvat sitten eri osapuolien sodalle antamat merkitykset ja nimitykset niin kuin sekin, että mukana oli myös ulkomaiden joukkoja.

Myös Markku Nummelinin avomielinen tilitys 150-vuotisjuhlista ansaitsee tunnustusta - tosin paikoitellen siitä sai sellaisen kuvan, että juhlaviikonloppu koostui pääosin ongelmista. Jos niin todella oli, saavutus oli toisenkin hatunnoston arvoinen, sillä rivikävijän saama vaikutelma oli, että pääpiirteissään asiat toimivat.