Haminan dieselpäivystäjät

[Jukka Viitala]

Taas vierähti viikkosia ennenkuin sain näppiksen haltuun, mutta muistellaan...

Wanhaan hyvään aikaan Hilloon tuli Move, olisiko ollut Vv13 tai 14, mutta muistan nähneeni värivalokuvan aseman edestä ja veturi oli sininen silloin.

Movet rupsuttelivat aikansa 70-luvulle kunnes tuli ensimmäinen Voivotti eli Vv15, niillä nakkasi G-letkan Poitsilan alapäästä Hiirenkariin jos vain jarrumiehen pää kesti. Esko M:llä kesti...

80- luvulla saatiin Haminaan ensimmäinen nokinen Belarus eli Dr14, kone oli muuten hyvä, mutta se väänsi kaupungin kiskot sojolleen ja Belarus kuljetti öljysataman roikkia tuon jälkeen, siellä oli 43:n kisko jo silloin.

83 tai -neljä tuli nopea Voivotti Dv16, jostain löytyi ylimääräinen joka oman toimen ohella veti junia Kouvolaan repien jäykällä alustallaan viimeisetkin ratanaulat Inksan väliltä...

Olen kerran-pari matkustanut Vv15:n kyydissä Kouvolaan ja jäykkärungon kyydissä varsinkin suotaipaleilla oli tunne, että alla ei ollut kiskoja ollenkaan. Siitä huolimatta tuollakin vedettiin venäläistä kalustoa monesti yli 30 t akseleilla ja todellista tuuria oli matkassa yhtä pikku Tikkamäen haaveria lukuunottamatta. Tikkamäki taisi laukaista JuHan, mutta siellä tuo oikoradan pätkä on seissyt 25 vuotta ilman toivoa jatkosta.

Jukka

[Tapio Muurinen]

Mukavia muisteloita Jukalta jälleen. – Vv14:t valmistuivat 1953-54 ja ne tulivat melkein uusina Haminaan. Jotain 1954 Haminassa oli vielä höyrypäivystäjiäkin (Tk2), mutta varmaan noita aikoja elettiin. Nuo pässit l. ryykkiraudat olivat "veturinvihreitä" vajaat 10 vuotta.

Sitten 1962 tulivat ensimmäiset isot koneet Vr11 1810 ja 1811. Tuo 1811 oli vielä vähän aikaa sillä ensimmäisellä värityksellä vihreä, keltaisin raidoin. Vuoden vaihteessa 1965/-66 tilalle tulivat Vv15 1968 ja 1970, ja sen jälkeen monet muut Kouvolaan kirjatut Vv15:t. 1810 ja 1811 ajoivat Jojen kaapuntiin. – Kaupungin puolella ja Tervasaaressa touhusivat Kisko-Kalle ja Otso.

Mitä jännää silloin tapahtui, kun Eskon pää kesti? – Hillon tasolla näyteltiin usein jännittäviä hetkiä, kun juna meni painamalla Hiirenkariin tai Summaan, samaan aikaan rekka tms. yrittää ensin.  Konduktööri ja junamiehet valmistautuivat hyppäämään puskimilta, etteivät jää väliin Taso ei ollut edes vartioitu. Monesti siinä rysähtikin. Vasta sillan valmistuttua jännitys loppui, mutta samalla laivakuljetukset Lakulahden laskuraiteen kautta vaikeutuivat.

Vanhojen kuskien mukaan ratapenkka suorastaan huojui suopaikoissa. Tunnettu tällainen oli Metsäkylän pohjoispuolella Karjusuo, jossa penkka oli puunrunkojen ja risujen varassa.

1970-luvun puolella, kun satamassa oli hiljaisempia kausia, ajettiin säännöllisesti yksi junapari Kouvolaan Haminan miehillä ja koneilla, 2xVv/Dv15. Alaspäin oli usein täydet n.1500 t. Transitojunissa akselipainot olivat yleensä yli 20 t, ja sisäkaarteen puolella kallistuksissa jopa yli 25 t. Ei ihme, ettei vanha rata kauaa kestänyt sellaista menoa. – Tikkamäen tapauksen jälkeen tutkijalautakunta tivasi kuljettaja Mauri K:lta ajopiirturia, mutta eihän sellaista Dv15:ssä ollut. Maurin mukaan heillä oli rulli menossa ja vauhti n. 45 km/h. - Hyvä oikoradan pätkä Salmenkylä-Tavastila odottelee jatkoja.

[Tapio Muurinen]

Jatkan vielä Jukan herättämiä muistelmia -. Täysin dieselpäivystykseen, milloin se sitten tapahtuikaan, joskus 1950-luvun lopulla kaiketi, sillä Forsselin puutuote paloi siinä Esson kulmalla kesäkuussa 1958, kun Lepikonrannassa käyneen höyryveturin kipinä lennähti höyläämön ullakolle sytyttäen tuhoisan tulipalon. Siinä oli V.Raijaksen Essokin pahassa saumassa. M.m. sadan metrin päässä ollut oluttehtaan varaston pärekatto (Sibeliuskadun alapuolella syttyi tuleen).

Öljysatamaan tuli tuli vahvat kiskot samalla kun Neste aloitti uudessa satamassa talvella 1960/-61. Sitä ennen oli vain raide Impregnolle, josta haarat Kivisen sahalle ja Jalokoivulle. Ne eivät varmaan olleet edes 30-kiloisia. Siitä lähti vielä toiselle puolelle soravaihde Hillonniemen kuopille, josta vedettiin Wilskillä sorajunia Poitsilan ratapihan penkereisiin. Wilskilläkään ei siinä "virallisesti" olisi saanut liikkua, mutta se oli sellainen Kaalimato, että heikollekin pohjalle sillä uskalsi varovasti mennä - kuulemma.

[Sauli Mäkelä]

Otin joskus Konelan uutiset lehden 1/59 talteen, koska siinä oli mainos IC-56 pyörästä, jollainen minulla on. Oli siellä jotain rautatieaiheistakin: 1810 tuo mosseja. Kuva varmaankin noin huhtikuussa 1959. http://www.aijaa.com/v.php?i=5192707.jpg