Lippujen tarkastuksesta/myynnistä junassa

[Joonas Lassila]

Heips!

Matkustelin tänään taas tuttuun tapaan samaa rataosuutta, tarkemmin Muhos-Vaala väliä. (juna oli myöhässä muuten tunnin verran, mutta ei siitä sen enempää, kun ei haittaa) Matkustan sitä väliä yleensä 2 krt viikossa ja olen n. 2 vuoden aikana "päässyt" ilmaiseksi ehkä 5-10 kertaa, sillä konduktööri ei ole tullut kyselemään/myymään lippua.
Tänään kävi taas näin. Ilmeisesti konnarit eivät jaksa kävellä koko junaa loppuun läpi, sillä istuin viimeisen vaunun viimeisessä penkissä ja pari viimeistä vaunua olivat ihan tyhjänä? Olen myös maininnut asiasta ohi mennen konnarille.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia?

Haluan vielä lisätä sen, että en missään nimessä ole yrittänyt päästä ilmaisella, aina on ollut rahaa lippuun ja valmis ostamaan sen.

[Kurt Ristniemi]

Ajelin eilen N-junalla Helsinkin, ja sain matkan yllättäen lahjaksi.

Istuin raha kourassa odottaen lipunmyyjää. Hän sitten yllätti sanomalla, että VR lahjoittaa matkan.  Häneltä oli  nimittäin myyntilaite mennyt rikki. Ne jotka maksoivat matkansa HSL:n matkakortilla kortinlukulaitteella, joutuivat tietenkin maksamaan matkansa. 

[Markus Mälkönen]

Istuin raha kourassa odottaen lipunmyyjää. Hän sitten yllätti sanomalla, että VR lahjoittaa matkan.  Häneltä oli  nimittäin myyntilaite mennyt rikki. Ne jotka maksoivat matkansa HSL:n matkakortilla kortinlukulaitteella, joutuivat tietenkin maksamaan matkansa.

Myyntilaitteen hajoamisen ei pitäisi estää lipunmyyntiä, sillä konduktööreillä lienee edelleen mukana kynällä täytettäviä paperilippuja.

[Tuukka Ryyppö]

Istuin raha kourassa odottaen lipunmyyjää. Hän sitten yllätti sanomalla, että VR lahjoittaa matkan.  Häneltä oli  nimittäin myyntilaite mennyt rikki. Ne jotka maksoivat matkansa HSL:n matkakortilla kortinlukulaitteella, joutuivat tietenkin maksamaan matkansa.

Myyntilaitteen hajoamisen ei pitäisi estää lipunmyyntiä, sillä konduktööreillä lienee edelleen mukana kynällä täytettäviä paperilippuja.

Mistä lähteestä olet tämän kuullut? (Ja millä vuosikymmenellä?)

[Jarkko Korhonen]

Vahvistetaan, ettei mukana ole käsin täytettäviä lippuja. Myyntilaitteen vikkaantuminen estää myynnin ja/tai lippujen tarkastuksen. Onneksi on varalaitteita Kiusallista toki matkakorttilaisia kohtaan, koska se ei poista heiltä velvollisuutta leimata lippuaan. Tasapuolisuuden nimissä on varmaan enemmän tilanteita, jossa matkakortinlukijoiden GPS on sekaisin ja lippujen leimaaminen laitteilla mahdotonta.

[Arto Lopia]

Onko jokin erityinen syy miksei ole käsin kirjoitettavia lippuja? Äkkiseltään vois kuvitella, että ihan normaali "paragon" kuittivihkokin riittäis moiseen hommaan?
Siihen vaan kirjotettais esim. Hyvinkää-Tampere 16,50e ja kellonaika ja päivämäärä millo on maksettu ja kenelle, liian yksinkertasta varmaanki....

[Markus Mälkönen]

Istuin raha kourassa odottaen lipunmyyjää. Hän sitten yllätti sanomalla, että VR lahjoittaa matkan.  Häneltä oli  nimittäin myyntilaite mennyt rikki. Ne jotka maksoivat matkansa HSL:n matkakortilla kortinlukulaitteella, joutuivat tietenkin maksamaan matkansa.

Myyntilaitteen hajoamisen ei pitäisi estää lipunmyyntiä, sillä konduktööreillä lienee edelleen mukana kynällä täytettäviä paperilippuja.

Mistä lähteestä olet tämän kuullut? (Ja millä vuosikymmenellä?)

Tällä vuosikymmenellä vanhan lipunmyyntijärjestelmän ollessa käytössä. Konduktööri Lari Nylund myi paperilippuja Helsingin ja Tampereen välisessä taajamajunassa (junatyyppi Sm4).

[Jarno Piltti]

Oma ennätykseni on IC-matka Lahdesta Joensuuhun vailla minkäänlaista asiakaspalvelukontaktia. Matkalippu kyllä oli ja ihan valppaan oloisia konnareitakin käveli ohi melkein koko ajan. Ketään ei vaan kiinnostanut.   

[Lari Nylund]

Tällä vuosikymmenellä vanhan lipunmyyntijärjestelmän ollessa käytössä. Konduktööri Lari Nylund myi paperilippuja Helsingin ja Tampereen välisessä taajamajunassa (junatyyppi Sm4).

Vanhan myyntilaitteen aikaan tuollainen varajärjestelmä oli vielä käytössä. Nykyisin tilanne on muuttunut.

[Lari Nylund]

Oma ennätykseni on IC-matka Lahdesta Joensuuhun vailla minkäänlaista asiakaspalvelukontaktia. Matkalippu kyllä oli ja ihan valppaan oloisia konnareitakin käveli ohi melkein koko ajan. Ketään ei vaan kiinnostanut.   

Tarkastajaa olisi kiinnostanut, joten suositeltavaa on konduktöörin havaitessaan ilmoittaa hänelle olevansa uusi asiakas. Huonoimmassa tapauksessa palkintona tästä konduktöörien havaitsemisesta ilman reagointia voi olla tarkastusmaksu.

[Kurt Ristniemi]

Tarkastajaa olisi kiinnostanut, joten suositeltavaa on konduktöörin havaitessaan ilmoittaa hänelle olevansa uusi asiakas. Huonoimmassa tapauksessa palkintona tästä konduktöörien havaitsemisesta ilman reagointia voi olla tarkastusmaksu.

En ole vuosiin matkustanut oikealla junalla (siis muulla kuin taajamajunalla) enkä siis enää taida tuntea käytäntöä. Eikös konduktöörit sitten enää huhuilekaan että "Lahdesta tulleiden matkaliput!"?  Saati sitten "Katsotaan kaikkien matkaliput". Niinkuin silloin ennen.

[Jarno Piltti]

Tarkastajaa olisi kiinnostanut, joten suositeltavaa on konduktöörin havaitessaan ilmoittaa hänelle olevansa uusi asiakas. Huonoimmassa tapauksessa palkintona tästä konduktöörien havaitsemisesta ilman reagointia voi olla tarkastusmaksu.

Näinhän se tietysti on. VR:n sivuilta löytyvät kuljetusehdot velvoittavat matkustajaa näin: "Kaukoliikenteessä matkustajan tulee esittää lippunsa heti ensimmäisessä lipuntarkastuksessa konduktöörille." Onko lipuntarkastuksesta olemassa joku selvä määritelmä, tai peräti oikeuden päätös? Katsotaanko lipuntarkastukseksi se, että junan henkilökuntaan kuuluva kävelee vaunun läpi jostakin jonnekin reagoimatta uuteen matkustajaan mitenkään? Entä jos hän reagoi sen verran, että ohimennen vilkaisee uutta matkustajaa? Ja jos matkustaja istuu hytissä (harrastaja + IC = ex-Cx ), voiko hän luottaa siihen, että konduktööri avaa oven, vai pitääkö matkustajan tuijottaa tikkana käytävää ja tarvittaessa huudella konnarin perään?

Asiakaspalvelun kannalta kysymys ei kai ole ihan helppo. Yhden mielestä jatkuva lipun kysely on huonoa palvelua ja ikävää asennetta ja nännännää. Toisen mielestä taas päinvastoin.

[Tuukka Ryyppö]

Kyllähän se konduktöörin tehtävä on kulkea riittävän hitaasti, että hänelle ehtii puhua ja pitää huoli, että kaikki matkustajat hänet huomaavat. Mikäli konduktööri on kävellyt niin nopeasti, ettei hänelle ole ehtinyt lippujaan leimattavaksi tarjota, hän on toki toiminut väärin.

Jos taas asiakas ei vaan ole viitsinyt sanoa ohi laahustavalle konduktöörille nousseensa juuri junaan, kun konduktööri on syystä tai toisesta käsityksessä, ettei vaunussa ole ketään uutta matkustajaa, asiakas on toiminut väärin. Ajatus, että asemilla tulisi tivata jokaiselta matkustajalta lippu tarkistettavaksi, ellei ole nimenomaisesti satavarma siitä, että hänen lippunsa on jo tarkistettu, on muita matkustajia kohtaan aika epäkohtelias.
Jos junassa on satoja ja satoja matkustajia, ei ole oikeasti mitenkään mahdotonta, että niistä yhden kuvittelisi jo olleen kyydissä aiemminkin, vaikka hän onkin vasta edellisellä asemalla noussut junaan. Ja juuri siksi matkustajan on hyvä varmistaa, että lippu tulee leimatuksi. Ettei turhaan köyhdy 80 eurolla.

[Teppo Niemi]

Silloin kun liput piti konduktöörien leimata, vastaani tuli aina silloin tällöin konduktöörejä, jotka eivät leimanneet lippuja. Tein jokaisesta reklamation asikaspalutteisiin ja rastitin kohdan, että haluan vastauksen. Nihkeesti vastattiin, yleensä vasta sitten kun vastausta alkoi kyselemään asiaa henkilöliikenteen johtajilta. Tästä on käyty aikaisemmin jo keskustelua näissä keskusteluryhmän viesteissä. Eipä näillä palautteilla ollut merkitystä käytäntöihin, mien lie nykyisin koodien luenta, lipsutaanko siitäkin? Minulle ainakin syntyi käsitys, miksi leimaamista ei haluttu tehdä.

[Joona Kärkkäinen]

Minulla oli viime vuonna yksi 10:n matkan sarjalippu, ja kahdella kerralla kymmenestä viivakoodia ei luettu ollenkaan vaikka konduktööri liput katsoikin.
 Sain siis tavallaan kaksi matkaa "kaupan päälle" sillä eihän lippu ole käytetty lainkaan jos koodia ei lueta. Toki periaatteessa tein väärin niillä kahdella matkalla, mutta kuka olisi niin tyhmä että jättäisi mahdollisuuden käyttämättä?

[[Tunnus poistettu]]

Eihän ne konduktöörit voi millään muistaa millä asemalla on uusi matkustaja tullut kyytiin ja kuka on uusi.. Itse yleensä jos väliasemalta hyppään kyytiin niin pidän lipn näkyvillä, näin konduktööri osaa tulkita että olen juuri kyytiin tullut. Usein myös itse katson konduktööriin ja ojennan ja tervehdin häntä, enkä vain odota että tulee automaattisesti suoraan minulta sitä kysymään.

[Ari-Pekka Lanne]

Eihän ne konduktöörit voi millään muistaa millä asemalla on uusi matkustaja tullut kyytiin ja kuka on uusi.. Itse yleensä jos väliasemalta hyppään kyytiin niin pidän lipn näkyvillä, näin konduktööri osaa tulkita että olen juuri kyytiin tullut. Usein myös itse katson konduktööriin ja ojennan ja tervehdin häntä, enkä vain odota että tulee automaattisesti suoraan minulta sitä kysymään.

Näin minäkin aina toimin. Mutta sekään ei tahdo aina tehota, jos konduktööri juoksee ohi vauhdilla. Joskus on pakostikin tullut mieleen, että kyse ei yksinkertaisesti voi olla mistään muusta kuin konduktöörin tahallisesta pottuilusta. Ja niinhän se VR:llä taitaa ollakin: ei asiakaspalvelua vaan myyntiä.

9/7-2010 matkustaessani IC:llä, kerrostalon lyhyessä päätyosastossa, Kouvolasta Imatralle konnari onnistui livahtamaan ohitseni kahdesti, niin liukkaasti ettei minulla ollut mitään mahdollisuutta ehtiä sanoa kissaakaan. Lippu oli kylläkin kädessäni valmiiksi esillä, ja yritin jatkuvasti seurata, koska konduktööri tulee osastoon. Kolmannella kerralla pysäytin "kiireisen" konduktöörin nousemalla seisomaan hänen tielleen keskelle käytävää. Siinä kun katselin silmätysten konduktööriä, hänen ilmeensä ja elekielensä kertoi aivan selvästi, että hän tiesi toimineensa tahallaan väärin, vaikka yrittikin selitellä tapahtunutta kiireellä. Mutta hetkinen: minäkin olin matkustaja, jolla oli kädessä leimattava lippu, ja olin sitäpaitsi jäämässä kyydistä pian. Leimaamisessa ei olisi luullut menevän paria sekuntia kauempaa. Miksi joissakin muissa osastoissa olevien matkustajien liput olivat niin paljon kiireellisempiä leimattaviksi?

[Joonas Lassila]

Eihän ne konduktöörit voi millään muistaa millä asemalla on uusi matkustaja tullut kyytiin ja kuka on uusi.. Itse yleensä jos väliasemalta hyppään kyytiin niin pidän lipn näkyvillä, näin konduktööri osaa tulkita että olen juuri kyytiin tullut. Usein myös itse katson konduktööriin ja ojennan ja tervehdin häntä, enkä vain odota että tulee automaattisesti suoraan minulta sitä kysymään.

Tämä on ollut minullakin tapana. Osassa tapauksissa konduktööri ei ole tullut ollenkaan vain siihen ko. vaunuun missä istun.

[Lauri Uusitalo]

Ja niinhän se VR:llä taitaa ollakin: ei asiakaspalvelua vaan myyntiä.

Vaikka kyseessä olikin VR:n virkapuvussa ollut henkilö, ei hän välttämättä toiminut VR:n ohjeiden mukaisesti. Vai luuletko toimineen?

[Ari-Pekka Lanne]

Ja niinhän se VR:llä taitaa ollakin: ei asiakaspalvelua vaan myyntiä.

Vaikka kyseessä olikin VR:n virkapuvussa ollut henkilö, ei hän välttämättä toiminut VR:n ohjeiden mukaisesti. Vai luuletko toimineen?

Tuskin ainakaan kirjallisten ohjeiden mukaan. Mutta koska vastaavat kämmit ovat niin yleisiä VR:llä, tulee mieleen että kyseessä olisi jollei nyt suorastaan "kirjoittamaton sääntö" niin vähintäänkin yleinen asiakkaiden kohtelun kulttuuri.

Käyttämääni termiä myynti olen kuullut useasti konduktöörien käyttävän asiakasrajapintatilanteissa, sellaisissa konteksteissa, joissa toisenlaisessa ilmapiirissä käytettäisiin sanaa asiakaspalvelu. Tämä tuskin on yksittäisten konduktöörien keksintöä, vaan juontaa ylemmiltä tasoilta.

[Teppo Niemi]

Tuskin ainakaan kirjallisten ohjeiden mukaan. Mutta koska vastaavat kämmit ovat niin yleisiä VR:llä, tulee mieleen että kyseessä olisi jollei nyt suorastaan "kirjoittamaton sääntö" niin vähintäänkin yleinen asiakkaiden kohtelun kulttuuri.

Käyttämääni termiä myynti olen kuullut useasti konduktöörien käyttävän asiakasrajapintatilanteissa, sellaisissa konteksteissa, joissa toisenlaisessa ilmapiirissä käytettäisiin sanaa asiakaspalvelu. Tämä tuskin on yksittäisten konduktöörien keksintöä, vaan juontaa ylemmiltä tasoilta.

Ja toisessa viestiketjussa todettiin ettei mainitsemani ole VR:n virallinen visio: "Matkustajat ovat yökkösiä ja niistä pitää päästä eroon". Mutta yllä oleva viesti viittaa vahvasti siihen, että kyseinen linjaus on täysin VR-yhtymä OY:n toimintakulttuurin mukainen, vaikkei sitä missään viralisissa yhteyksissä saakkaan sanoa ääneen.

[Juhani Pirttilahti]

Ja jouluaattona kulkevien yöjunien konduktöörit ovat nukkumassa, kun heitä ei ole nyt kolmena peräkkäisenä vuonna näkynyt koko matkan aikana.

[Tuukka Ryyppö]

Ja niinhän se VR:llä taitaa ollakin: ei asiakaspalvelua vaan myyntiä.

Koska tämä väite on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, mitä VR:n junahenkilökunnan koulutuksesta tiedän, pyytäisin ystävällisesti lähdettä väitteellesi.
Mistä siis ole tuon tietosi saanut?

[Eljas Pölhö]

Olen vähäsen pihalla ketjun viesteistä ja nyt sitten uteliaisuus otti voiton. Jos matkustajalla on voimassaoleva matkalippu, niin ei kai silloin voi määrätä tarkastusmaksua? Edes Suomessa, vaikka lippua ei olisikaan leimattu. Tästä seuraa seuraava kysymys, että jos Suomessa ostaa kaukojunaan lipun, niin eikö se ole junakohtainen? Jos on, niin ei kai leimaamisella ole yhtään mitään väliä. Ruotsista käsin Suomeen ostamani liput ovat aina olleet junakohtaisia ja siksi kyselen. Edelliseen liittyen, voiko Suomessa valittaa käyttämättömästä lipusta senkin jälkeen kun juna on jo mennyt? Siis pyytää hyvitystä käyttämättömästä. Sehän se vasta olisikin outoa täkäläiseen verrattuna. Mitä tulee konduktöörien ja lipuntarkastajien määrään kaukojunissa, niin niitä kyllä Ruotsissa piisaa. Jos haluat kysyä jotain, niin odota varttitunti, niin kyllä joku menee ohitse tai junaemäntä/isäntä kuuluttaa tulevista yhteyksistä ja kertoo mistä vaunusta hänet tavoittaa. Näin ainakin Malmön ja Norrköpingin välillä.

[Markus Mälkönen]

Jos matkustajalla on voimassaoleva matkalippu, niin ei kai silloin voi määrätä tarkastusmaksua?

VR:n lähiliikenteessä lähiliikennekertalipun voimassaolo alkaa vasta leimauksesta. Jos matkustajalla ei ole leimattua lähiliikennekertalippua tai muuta kelvollista lippua, seurauksena on tarkastusmaksu.