Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Vuosaaren rata vajaakäytössä heikon kilpailukyvyn vuoksi  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 935


« : Tammikuu 23, 2013, 07:08:43 »

Raideliikenne Suomen satamiin on pahassa vajaakäytössä. Helsingin Vuosaaren rahdista vain kuutisen prosenttia kulkee kiskoilla, kun esimerkiksi Ruotsin suurimman sataman eli Göteborgin konttiliikenteestä puolet lastataan juniin.

Luvut kertovat raidekuljetusten heikosta kilpailukyvystä. Turun ja Tukholman välisen junalauttaliikenteen VR lakkautti heikon kysynnän takia kokonaan.

Odotukset ovat olleet paljon suurempia. Vuonna 2008 rakennettuun Vuosaareen tehtiin lähes 20 kilometrin mittainen uusi ratayhteys, joka tuli maksamaan noin 200 miljoonaa euroa.

Yhteensä yli miljardi euroa maksaneen Vuosaaren suursataman pelättiin imevän koko Suomen tavaravirrat itselleen, mutta näin ei ole käynyt. Vuosaarta paljon kipeämmin satamiin on iskenyt finanssikriisistä alkanut talouden alamäki.

Turun sataman pääliikennesuunta on Skandinaviaan, ja sillä reitillä kilpailukyky on sataman toimitusjohtajan Christian Rambergin mukaan hyvä.

Parhaiten menee Helsingin itäpuolella. Kauttakulkuliikenne Venäjälle elpyi, ja sitä kulki viime vuonna Hamina-Kotkan kautta 4,3 miljoonaa tonnia. Määrä on Turkuun verrattuna satakertainen. Kasvua oli 26 prosenttia. Helsingissä transiton määrä romahti 70 ja Turussakin 60 prosenttia.

Ramberg uskoo Haminan ja Kotkan satamien hyötyneet selvästi yhdistymisestä. Fuusiosta kannattaisi hänen mukaansa ottaa oppia Länsi-Suomessakin. Löyhemmästäkin yhteistyöstä olisi hyötyä.

Ramberg ei suoraan halua sanoa, kuinka pitkälle yhteistyötä kannattaa harjoittaa.

Tukholmassa satamakonserni ulottuu Nynäshamnista yli sadan kilometrin päässä olevaan Kapellskäriin.

http://www.ts.fi/uutiset/talous/440957/Satamien+raideliikenne+ei+veda++jattiinvestointi+ollut+toistaiseksi+turha
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013012316590602_uu.shtml
tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Tommi K Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 430


« Vastaus #1 : Tammikuu 23, 2013, 11:58:35 »

Juupa-juu.

Missähän oikein on rautatieliikenteen ongelma...olisiko kumipyöräliikenteen suorastaan epäterve kilpailu ajanut sen rahtihinnat liian alas, verrattuna naapuriin???
-tarkoitan tällä sitä, että suurin osa meillä liikenteestä tapahtuu EST tai RUS -kilvillisillä autoilla ja kuskeilla.
tallennettu
Mikko Tarkiainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 100


« Vastaus #2 : Tammikuu 23, 2013, 12:37:51 »

Tällä hetkellä RUS ja EST kilpiset ajavat ulkomailta tulevat kuormat suoraan vastaanottajille, ainakin teorissa. Kabotaasi, eli maan sisäisten kuormien kuljetus vapautuu vasta ensivuoden alussa. Tässkin tulee vaan mieleen semmoinen ajatus, että eikö Vuosaaren sataman yhteyteen olisi voinut rakentaa terminaalia, joka pystyy tehokkaasti käsittelemään kuormia, sekä lastaamaan ja purkamaan junanvaunuja. Sataman pääpaino on käsittääkseni kumipyöräliikenteellä.
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 643


« Vastaus #3 : Tammikuu 23, 2013, 14:28:07 »

Tässkin tulee vaan mieleen semmoinen ajatus, että eikö Vuosaaren sataman yhteyteen olisi voinut rakentaa terminaalia, joka pystyy tehokkaasti käsittelemään kuormia, sekä lastaamaan ja purkamaan junanvaunuja. Sataman pääpaino on käsittääkseni kumipyöräliikenteellä.

Mitä tarkoitat? Kyllähän Vuosaaressa monenlaista terminaalia ja hallia on ainakin maallikon silmin katsottuna.

Vuosaaren sataman rakentamista perusteltiin aikoinaan sillä, että pääkaupunkiseutu tarvitsee kunnollisen rahtisataman, koska yhtenä mahdollisuutena olisi ollut myös Helsingin sataman rahtitoimintojen siirtäminen muualle. Koska lienee selvää, että junalla kannattaa hoitaa Vuosaaren liikennettä vain siltä osin, kuin kysymys on pääkaupunkiseutua kauemmas ulottuvista tavaravirroista niin mielestäni ei myöskään ole yllättävää, jos rautatiekuljetuksen osuus jää sataman liikenteestä vähäiseksi. Sataman rakentamisperusteilta putoaisi pohja pois, jos rautatiekuljetuksen osuus olisi huomattava.
tallennettu
Marko Vornanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 987


« Vastaus #4 : Tammikuu 23, 2013, 18:14:12 »

Helsingin sataman liikennettilastot löytyvät täältä: http://www.portofhelsinki.fi/helsingin_satama/liikennetilasto

Valitettavasti tilastosta ei käy ilmi Vuosaaren liikenteen tarkkoja volyymeja. Mielenkiintoinen tieto olisi myös kuljetusten maantieteellinen jakautuminen pk-seudun vrt muun maan välillä. Olisiko mahdollista siirtää edes osa liikenteestä kiskoillea? Irtoperät junan kyytiin ja vaikka Tamperelle tai Jyväskylään. Säästöä tästä ei varmaan synny tarpeeksi?

Satamasta saa tilata lisätietoa linkistä löytyvästä sähköpostista jos joku haluaa alkaa perehtymään asiaan oikein todella.
tallennettu

Kiskoviikko aina sunnuntaisin facebookin ryhmässä Yksinäinen junan pilli
Mikko Tarkiainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 100


« Vastaus #5 : Tammikuu 23, 2013, 20:12:21 »

Tässkin tulee vaan mieleen semmoinen ajatus, että eikö Vuosaaren sataman yhteyteen olisi voinut rakentaa terminaalia, joka pystyy tehokkaasti käsittelemään kuormia, sekä lastaamaan ja purkamaan junanvaunuja. Sataman pääpaino on käsittääkseni kumipyöräliikenteellä.

Mitä tarkoitat? Kyllähän Vuosaaressa monenlaista terminaalia ja hallia on ainakin maallikon silmin katsottuna.


"Maakuntiin" suuntautuvaa irtoperä / konttiliikennettä ajoin takaa. Melkein kaikki kun näyttäs menevän rekoilla
tallennettu
Riku Outinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 884


« Vastaus #6 : Tammikuu 23, 2013, 20:20:09 »

Eikös silloin aikoinaan ollut viritteillä hieno suunnitelma, että Keravan logistiikkakeskukseen Kercaan ajettaisiin Vuosaaresta konttijunia pendelityyppisesti? Niin vaan suunnitelmat hautautui, ja raide pyyhitty pois suunnitelmista.

Saisikohan irtoperäliikennettä junalla kannattavaksi Vuosaari-Tampere välille, jolla lienee suurin potentiaali? Onko kenelläkään tietoa kuinka lyhyillä reiteillä Ruotsissa noita perävaunuja kuskataan? Tokihan siellä on myös pitkiä reittejä Luulajaan, Narvikiin yms.
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2925


« Vastaus #7 : Tammikuu 24, 2013, 13:02:48 »

Eikös silloin aikoinaan ollut viritteillä hieno suunnitelma, että Keravan logistiikkakeskukseen Kercaan ajettaisiin Vuosaaresta konttijunia pendelityyppisesti? Niin vaan suunnitelmat hautautui, ja raide pyyhitty pois suunnitelmista.

Toisaalta, koko Kercaa ei ole käytännössä edes aloitettu vielä rakentamaan, joten suunnitelmilla on mahdollisuus muuttua niin halutessa.
tallennettu
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 935


« Vastaus #8 : Tammikuu 24, 2013, 15:51:32 »

Raidevaraus Kercan alueelle on päätetty poistaa jo noin vuosi sitten. Ks. alla Keravan kaavoittajan vastaus kysymykseeni viime huhtilkuussa.  Tosin kaavatilanne taitaa edelleenkin olla epäselvä.

"Asemakaavan muutos (6.raide, ak2243) on edelleen vireillä, vaikkei sitä olekaan lähiaikoina viety eteenpäin. Kaavamuutos on ollut pysähdyksissä Kerca-alueen epäselvän tilanteen vuoksi. Nyt raidevaraus Kerca-alueelle on päätetty poistaa ja siihen liittyvä kaavamuutos on vireillä (Kerca III, ak2273). Tämän myötä myös 6.raiteen rakentamisen tarve poistuu. 6.raiteen kaavamuutostyöhön on sisältynyt myös radan itäpuolisia teollisuusalueita, joilla on kaavallisen tarkistamisen tarvetta. Näiden alueiden kaavatyötä jatketaan Kerca-alueen kaavamuutoksen valmistuttua."
tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Mikko Tarkiainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 100


« Vastaus #9 : Tammikuu 27, 2013, 20:48:31 »

Jos Kercasta aiotaan sittenkin tehdä pelkästään kumipyörien varaan rakentuva alue, niin siinä tapauksessa saa koko Kerca jäädä rakentamatta. Tämä on minun mielipide asiaan
tallennettu
Timo Valtonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 414


« Vastaus #10 : Tammikuu 28, 2013, 11:07:59 »

Vaikuttaa siltä, että vasen käsi ei oikein tiedä mitä oikea tekee Kercaprojektissakaan.  Koko projektihan lähti liikkeelle siitä, että hoksattiin paikka, jossa kaikki liikenteelliset ja maantieteelliset määreet kolahtavat yhteen.
tallennettu
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 935


« Vastaus #11 : Tammikuu 28, 2013, 11:43:36 »

KerCa:n kaavatilanne on tarkistettu viime elokuussa:
http://www.kerava.fi/ep/tiedostot/ak2277_KerCaIII_OAS_Tark_28_8_2012.pdf

"Kaavamuutoksen keskeinen tavoite on muuttaa logistiikka-alueen keskellä oleva toteutumaton teollisuusraidealue korttelialueiksi logistiikka- ja tuotantolaitosten käyttöön."

Alkuperäinen kaavailu vuodelta 2007 ilmakuvassa:
http://www.kerca.fi/files/kerca/liitetiedostot/Kerca%20Masterplan%20ilmakuva.pdf 
Kuvassa näkyy minunkin taloni Hymyilee
tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 935


« Vastaus #12 : Tammikuu 28, 2013, 12:40:44 »

KerCa:n myötä piti rakentaa myös kuudes raide Saviolta Keravalle. Ja KerCa:n myötä myös se suunnitelma jäi vain haaveeksi.

Suunnitelmasta enemmän: http://vaunut.org/kuva/74618
tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 553


« Vastaus #13 : Helmikuu 08, 2013, 11:54:22 »

Tällä hetkellä RUS ja EST kilpiset ajavat ulkomailta tulevat kuormat suoraan vastaanottajille, ainakin teorissa. Kabotaasi, eli maan sisäisten kuormien kuljetus vapautuu vasta ensivuoden alussa.

Täällä Helsingissä näyttää ainakin yksi Transpointin jakeluauto kulkevan Viron kilvissä. Mahtaako tuoda päivittäin tavaraa Tallinnasta, vai mikä tässä on taustalla?
tallennettu

Offlinessa vuodesta 1967
Timo Valtonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 414


« Vastaus #14 : Helmikuu 10, 2013, 06:13:15 »

Oletan virolaisten saavan jo harjoittaa kabotaasiliikennettä EU:ssa, siirtymäkausi olisi jo ohi ja kolmannen maan sisäinen liikennöiti olisi jo luvallista. Saatan olla väärässä kun on jo vuosikymmenen kulunut siitä kun näitä asioita viimeksi työkseni käsittelin. Viisaammat korjatkoon.

Sen sijaan RUS -kilvillä olevien autojen liikennöinti puhtaasti Suomen sisällä ei ole eikä tule olemaankaan mahdollista niin pitkään kun Venäjä ei ole EU:n jäsen.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Vuosaaren rata vajaakäytössä heikon kilpailukyvyn vuoksi  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2025 Resiina