Havaintoja Keski-Suomesta

[Teemu Sirkiä]

Edit: vai onko sittenkin niin, että se on edelleen Kannonkoskella ja kaikki Keitelepohjan jälkeiset ajat ovatkin arvioita? Yhtään kulkutietoviestiä ei ole 55564:lle kirjautunut eli se on edelleen liikenteenohjauksen manuaalikirjausten varassa.

Tuo juna on yhä Haapajärven radan "mustassa aukossa" sillä nuo ~ merkillä varustetut ovat arvioituja aikoja. Ei ole tässä nyt käsillä tarkempaa tietoa onko tuo juna edes lähtenyt Kannonkoskelta.

Näin juuri. Tuolta korpibaanalta ei tule kuin liikenteenohjaajan tekemiä käsikirjauksia. Ne voivat tulla vasta pitkänkin ajan päästä. Kartan mukaan 55564 näyttäisi lähestyvän Saarijärveä tällä hetkellä.

[Jaakko Pehkonen]

Tällä radalla onkin nähty tänään useampi junakohtaus. Eli liikennepaikalla sulkeutuminen on tästä päätellen edelleen mahdollista. Kuljettajat/kondyktöörit ovat ilmeisesti itse kääntäneet vaihteet ja luvat on annettu radiolla.

[Jorma Toivonen]

Tämähän oivallinen esimerkki "maalaisjärjen" käytöstä - otetaan avustamaan lähin mahdollinen vetokalusto. Tosin en tiedä kuinka moni puhelinsoitto viisästytti lopulta avustusta - harkinta ehdotuksesta, aikataulujen laadinta, eri operaattorien hyväksyntä toimenpiteelle, tietokoneiden päivitykset jne. Mutta hieno toiminnan aloitus "kaukon" ja HMVY:n kuljettajan yhteystyöstä - "raastuvassa" selvitellään myöhemmin, mutta liikennöinti saatiin selvitettyä. Toimenpiteen vuoksi tosin MUS 1921 jäi aikataulustaan kolmisen tuntia myöhään, mutta siitä ei näköjään rangaistu - Iisalmeen tulo lopulta vajaa pari aikataulusta myöhässä.

[Hannu Lehikoinen]

Tämähän oivallinen esimerkki "maalaisjärjen" käytöstä - otetaan avustamaan lähin mahdollinen vetokalusto. Tosin en tiedä kuinka moni puhelinsoitto viisästytti lopulta avustusta - harkinta ehdotuksesta, aikataulujen laadinta, eri operaattorien hyväksyntä toimenpiteelle, tietokoneiden päivitykset jne. Mutta hieno toiminnan aloitus "kaukon" ja HMVY:n kuljettajan yhteystyöstä - "raastuvassa" selvitellään myöhemmin, mutta liikennöinti saatiin selvitettyä. Toimenpiteen vuoksi tosin MUS 1921 jäi aikataulustaan kolmisen tuntia myöhään, mutta siitä ei näköjään rangaistu - Iisalmeen tulo lopulta vajaa pari aikataulusta myöhässä.

HMVY:n näkökulmasta tilanne hoitui varsin joustavasti, vaikka siitä aiheutui melkoinen myöhästyminen. Ensimmäisestä tiedosta mäkeenjäännistä kului noin 30 min avustavan 12923:n lähtöaikaan. Siinä ajassa sovittiin avustamisesta, haettiin tarvittava ratakapasiteetti, irrotettiin veturi junasta, siirryttiin pääraiteelle ja saatiin avustamiseen liittyvän liikenneturvallisuustiedot. Kapasiteetin hakeminen aiheutti korkeintaan muutamien minuuttien viiveen. Keitelepohjaan saakka haetulla kapasiteetilla mahdollistettiin kuljettajan päätelaitteen sijaintitiedon käyttäminen apuna sijainnin määrittämisessä. Saarijärvelle paluun kapasiteetti 12924:lle haettiin samaan aikaan avustuksen jarrujenkoettelun yhteydessä, joten siitäkään ei tullut ylimääräistä viivettä. Myöhemmin MUS 1921:tä tosiaan suosittiin, mikä lienee perusteltua ottaen huomioon ettei se ollut jäänyt myöhäään omasta syystään ja että sen käyttäminen avustamiseen oli kokonaisuuden kannalta ylivoimaisesti nopein ratkaisu.

Lumien sulettua kuivuneet ja ilmavirran mukana kiskolle nouseet lehdet ja ajoittainen tihkusade tekivät kiskot todella liukkaiksi, joten mäkeenjäänti ei ollut ihme. Juna saatiin hyvin liikkeelle, mutta jopa kolmen veturin voimin oli välillä vaikeuksia pitää 35 km/h nopeutta Kannonkoskelle ajettaessa.

[Ari-Pekka Lanne]

Juna saatiin hyvin liikkeelle, mutta jopa kolmen veturin voimin oli välillä vaikeuksia pitää 35 km/h nopeutta Kannonkoskelle ajettaessa.

Niin että siinä mäkeen jääneessä puutavarajunassa T 55564 oli kuitenkin Dv12-pari? Ajelit nostalgiajunalla MUS 1921 niin vauhdilla Kannonkosken läpi, ettei me brittiharrastajien kanssa ehditty erottamaan sieltä puupäivävaunun ikkunasta kuin Dv12 2560. Mikäs siinä oli apuveturina? Entä paljonko oli junaa perässä? Tiedän että mäkeen jääneen tavarajunan kertakaikkinen kokoonpano kiinnostaisi useampaakin harrastajaa tahoillaan, kunnei Dr13- ja Dv12-sarjojen museovetureita kovin usein käytetä sekaisin yhteisajossa.

[Juhani Pirttilahti]

Juna saatiin hyvin liikkeelle, mutta jopa kolmen veturin voimin oli välillä vaikeuksia pitää 35 km/h nopeutta Kannonkoskelle ajettaessa.

Niin että siinä mäkeen jääneessä puutavarajunassa T 55564 oli kuitenkin Dv12-pari? Ajelit nostalgiajunalla MUS 1921 niin vauhdilla Kannonkosken läpi, ettei me brittiharrastajien kanssa ehditty erottamaan sieltä puupäivävaunun ikkunasta kuin Dv12 2560. Mikäs siinä oli apuveturina? Entä paljonko oli junaa perässä? Tiedän että mäkeen jääneen tavarajunan kertakaikkinen kokoonpano kiinnostaisi useampaakin harrastajaa tahoillaan, kunnei Dr13- ja Dv12-sarjojen museovetureita kovin usein käytetä sekaisin yhteisajossa.

Asiaa ehkä helpottaa vähän se, että VR:n puutavaraliikenteessä junat ovat nykypäivänä useimmiten niitä vakiomittaisia 24 vaunun pötköjä, jotka painavat ainakin 1800 tonnia.

[Ari-Pekka Lanne]

Ei helpota yhtään. »Useimmiten» ja »aina» ovat kaksi täysin eri asiaa. Yritin tarkkailla Kannonkoskea lähestyttäessä sivuraidetta, enkä tosiaan erottanut siinä puutavarajunan nokalla kuin yhden Deeverin sekä siinä kylkinumeron 2560. Kun vielä hetkeä myöhemmin yksi englantilaisherrasmies julisti muulle seurueelle »Two-five-six-ou!», pidin asiaa tältä osin selviönä.

[Hannu Lehikoinen]

Apuveturi oli 2553. Junasta en tiedä muuta kuin pituuden, joka oli 525 m.

[Ari-Pekka Lanne]

Selvä, kiitoksia. Kirjallisuuden mukaan Sp-sukuiset vaunut ovat puskimineen 20,6 m; Snps ja Snpss sen sijaan 21,24 m. 28-metrinen kaksois-Dv on mukana kokonaispituudessa. 18,576-metrinen Kymenhuru ei ilmeisesti kuitenkaan ole mukana tuossa 525 metrissä. Vaunuja saisi tällöin sopimaan tuohon sen Pirttiksen 24, jos laittaisi vaikka 20 Sp:tä ja neljä Snps(s):ää. Kyllä se joka tapauksessa komea tuutti oli.

[Jari Kuusinen]

Mikäs siinä oli apuveturina? Entä paljonko oli junaa perässä?

Verkossa on pyörinyt jo yli 13 vuoden ajan harrastajien hyvin tuntema ja käyttämä junahavaintosivusto, mistä löytyy tämänkin junan kokoonpano: https://julia.dy.fi/trainspots/5ade5014dc1f74a11ed2a987 (ensimmäinen veturi oli tosiaankin 2560!)

[Ari-Pekka Lanne]

(ensimmäinen veturi oli tosiaankin 2560!)

Huh! Nyt kyl 6nen pelasti mun illan. Ihmettelin jo, miten voi niin väärin (tuolla linkin takana 2501 + 2553) nähdä. Vielä se brittikin. Mutta siltikin; kylkinumero kyllä nähdään, mutta ei kokonaista apuveturia. On siinä menty vauhdilla!

[Juhani Pirttilahti]

Selvä, kiitoksia. Kirjallisuuden mukaan Sp-sukuiset vaunut ovat puskimineen 20,6 m; Snps ja Snpss sen sijaan 21,24 m. 28-metrinen kaksois-Dv on mukana kokonaispituudessa. 18,576-metrinen Kymenhuru ei ilmeisesti kuitenkaan ole mukana tuossa 525 metrissä. Vaunuja saisi tällöin sopimaan tuohon sen Pirttiksen 24, jos laittaisi vaikka 20 Sp:tä ja neljä Snps(s):ää. Kyllä se joka tapauksessa komea tuutti oli.

Pirttiksen 24 perustuu pitkäjänteiseen puutavaraliikenteen tarkkailuun. Muun pituisia ei enää juuri näe. Joskus harvoin Raumalta starttaavan Kokemäkeläise keulassa saattaa tulla pari umpivaunua sen 24:n lisäksi.

[Jari Kuusinen]

Pirttiksen 24 perustuu pitkäjänteiseen puutavaraliikenteen tarkkailuun. Muun pituisia ei enää juuri näe.

Ehkä karkeasti vähintään noin joka kymmenes "vastaan tullut" Sp-sarjan vaunuista koostuva raakapuujuna on pituudeltaan jotain muuta kuin 24 vaunua, yleensä 20-25 vaunua. Otanta on maanlaajuinen ja koskee vain ns. kokojunia jotka on mitoitettu pääsääntöisesti 2 Dv12:n vedettäviksi. Ehkä tämä mittavirhe johtuu vikaantuneista vaunuista?

[Juhani Pirttilahti]

Näin sivuhuomautuksena mainittakoon myös, että Snpss-letkojen vakiopituus on 20 vaunua. Parkanolaine oli tänään sellaisilla.

[Kimmo Huhta]

Dv12 2563 ja tyhjä Sps seisoivat yksinään Pihtiputaalla 10.5. Veturin käyntisillalla oli punainen lippu jonakin merkkinä.