Suomen olosuhteissa on kokeiltu kahden eri standardin mukaisia raideleveydenmuuntimia Torniossa ja Haaparannassa. Niiden ongelmina on ollut jää. Akselin lukituksiin tarttuva jää on aika hankala asia, samaten kuin raideleveydenmuuntolaitteeseen putoilevat 30 cm*30 cm jääkökkäreet.
Puolalainen SUW2000-järjestelmä olisi oman käsitykseni mukaan fiksuin järjestelmä, koska sen muuntolaite ei sisällä lainkaan liikkuvia osia ja koska se on myös sekä telien että muuntolaitteen osalta muita järjestelmiä varmempi. Yksinkertaisuuden kohottama toimintavarmuus yhdistettynä halpaan hintaan ei ole mikään huono yhdistelmä.
Tuota järjestelmää ei ole valitettavasti Suomessa kokeiltu (vaikka se /ilmeisesti/ on jotain sukua RAFILille, jolle SUW2000 taas /ilmeisesti/ on sukua).
SUW2000-telin hinta on noin 30000 euroa, kun perinteinen tavaravaunuteli maksaa noin 10000 euroa ja matkustajavaunuteli taas: /ilmeisesti/ noin 20000 euroa. Vaunun hintaan suhteutettuna siis suhteellisen vähäinen kuluerä.
SUW2000 on ollut Euroopassa vastatuulessa, koska Saksa on kieltänyt sen käytön. Tämä perustuu tapaukseen, jossa SUW2000-teleillä varustettu juna suistui kiskoilta. Kiskonmurtuman takia...
Mulla on sellainen olo, että saksalaisten "lievillä" ennakkoluuloilla puolalaisia kohtaan saattaa olla asian kanssa tekemistä.
Puolasta Ukrainan suuntaan on ainakin vähän aikaa sitten ollut kulussa SUW2000-telinen juna, on käsittääkseni yhäkin.
Olen ihmetellyt, miksei Rail Balticaa tehdä leveäraiteisena ja raideleveydenmuuntimin Puolan ja Liettuan rajalla. Tulisi varmasti halvemmaksi, kun koko verkko saataisiin käytännössä kerralla kiinni Eurooppaan. Siellä se laite olisi myös riittävän etelässä toimiakseen luotettavasti ilman jatkokehittelyjäkin.
Aiheeseen liittyen:
http://www.vaunut.org/kuva/52920?u=250&t=talgo .
http://www.vaunut.org/kuva/52919?u=250&t=talgohttp://www.vaunut.org/kuva/52918?u=250&t=talgo