Pendolinon veessat hajosivat!

[Reijo Kankkunen]

Pendolinon vessat hajosivat Oulun jälkeen - matkustajat kärvistelivät kaksi tuntia
Altti Näsi / Lukijan kuva
Julkaistu: 21.3.2013 22:12, päivitetty: 21.3.2013 23:54

Oulusta Helsinkiin matkalla olleen junan vessat hajosivat kesken matkan torstaina.
Pendolino kiihdytti täyteen vauhtiin Oulun jälkeen. Takana oli jo pitkä päivä ja pakkaslukemat olivat pyörineet yli kymmenen asteen tietämillä koko päivän.

Pikkuhiljaa, putki kerrallaan, junan vessat alkoivat jäätyä. Ylivieskaan tultaessa Pendolinon kaksi vessaa olivat sanoneet sopimuksensa irti.

- Pendolinossa on toki enemmän kuin vain kaksi vessaa olemassa, mutta muut kuin kaksi vessaa olivat poissa käytöstä sen takia, että Oulussa ei voitu pakkasen vuoksi täydentää vessojen tuorevesisäiliöitä, kertoo VR:n kuljetuspäällikkö Christian Dahlström.

Täysi Pendolinollinen matkustajia kärvisteli kaksi tuntia ilman helpotusta.

- Kyllä siinä huomasi, että ihmisillä on hätä, Oulusta Tampereelle matkustanut mies kertoo.

Matkustajan mukaan tilannetta kevensi hieman nuori konduktööri, joka kertoi tilanteesta matkustajille asiallisesti.

- Hän kertoi minulle, että junien kierrot ovat liian pitkiä, jolloin putket jäätyvät. Junia pitäisi sulattaa useammin Helsingin varikolla, tamperelaismies kertoi.

Lopulta helpotus koitti Seinäjoen kohdalla, kun ehjä juna saapui pelastamaan hätäiset. Matkustajat siirtyivät ehjään junana ja matka Helsinkiä kohden pääsi jatkumaan.

- Seinäjoelle saakka matkustajilla oli käytössään kaksi vessaa, mutta matkustajamukavuuden takia Seinäjoelta matkustajat päätettiin siirtää toiseen Pendolinoon, jonka kaikki vessat toimivat, Dahlström kertoo.

Christian Dahlström uskoo junan ottavan aikatauluaan kiinni matkan aikana.

- Juna saapuu noin vartin verran myöhässä Helsinkiin, Dahlström vahvis

[Kurt Ristniemi]

Niin etä montako vessaa oli käytössä Seinäjoelle saakka, kaksi vai ei yhtään? Tekstissä kun väitetään molempia.

Kaksi oli pelistä pois jo Oulussa ja loput kaksi hyytyi Ylivieskaan mennessä. Jäljellä siis nolla? Mutta "Seinäjoelle saakka matkustajilla oli käytössään kaksi vessaa", kertoo Dahlström.
Kuka tässä erehtyy?

Voi näitä Suomen erityisolosuhteita, kun ei edes VR:n väki osaa speksata junatilausta oikein.

[Topi Lajunen]

Pendolinossa on kuusi vessaa, mutta kieltämättä tekstissä on sen verran sisäistä epäloogisuutta, että toimivien vessojen määrä jää epäselväksi.

[Harri Junttila]

Ehkä nykyään sanonta "toimii kuin junan vessa" ei enää tarkoitakkaan luotettavaa aina toimivaa idioottivarmaa laitetta

[[Tunnus poistettu]]

Itse asiassa junan vessa voisi toimia entiseen tapaan monilla rataosuuksilla. Jätteet hajoaisivat luontoon, eikä tarvittaisi paljon huuhteluvesiä. Elukat hoitaisivat jälkikäsittelyn.

[Jarkko Korhonen]

Suora putki radalle on takuulla kaikkein luontoystävällisin ja toimintavarmin. Kuormitus hajoaa niin laajalle rataverkkoon, että yksittäistä ravinnekuormaa kertyisi haitallisissa määrin todennäköisesti vain harvoihin paikkoihin (esim. paikat, joissa juna seisoo linjalla syystä tai toisesta säännönmukaisesti). Ainut ongelma avovessassa on epähygieenisyys matkustajalaitureiden kohdalla. Lisäksi talvella lumisten ja pakkasten koettelemien maiden erityisolosuhteissa suoratkin putket, varsinkin luukulliset, voivat muurautua pöllyävällä lumella umpeen (myös Ruotsissa ja Venäjällä, luulisin). Ehkä tähän putki radalle -tyylin vielä joskus mennään. Ovathan erilaiset kuivakäymäläratkaisut kohti perinteistä ulkohuussia nostaneet jälleen päätään 2000-luvun alusta alkaen. Miten helpolla pääsisimmekään kaikki, jos avoputket tulisivat jälleen suosioon.

[Topi Lajunen]

Ainut ongelma avovessassa on epähygieenisyys matkustajalaitureiden kohdalla.

Myös vaunujen tai vaunun ja veturin välien kytkijät ja katkaisijat saavat "maistaa" avovessojen ominaisuuksia. Myös vaunujen painetiiveysvaatimukset edellyttänevät suljettua vessaa.

Ihan hyvä, että ovat vähenemään päin.

[Jouni Hytönen]

Voi näitä Suomen erityisolosuhteita, kun ei edes VR:n väki osaa speksata junatilausta oikein.

Lari on ainakin useampaan kertaan maininnut vessojen tukkeutumisen syyksi myös sen, että pönttöihin heitetään jotain sinne kuulumatonta puhumattakaan ilkivallasta eli laitetaan esim. pönttöön kahmaloittain käsipyyhepaperia ja juostaan hihitellen karkuun - tooosi hyvä läppä.

Millä spekseillä nämä tilanteet saadaan taklattua? Vaatimalla sitä suoraa putkea radalle?

[Jarkko Korhonen]

Totta toki, osa henkilökunnasta on "paskaduunissa", putken sulkuasteesta riippuen eri ammattikunnat Nythän käsipyyhepaperit kaukojunissa siirretään pois vessoista. Lähijunissa ei ole ollut muuta kuin vessapaperia aikoihin. Helposti oman kokemuksen mukaan ainakin lähiliikenteen vessat eri junatyypeissä silti vikaantuvat. En osaa tarkalleen sanoa vikaantumisen syistä, uskoisin että enin osa on muita kuin tukoksia kuitenkin. Talvella ainakin Sm1/2 joku vessajärjestelmän putki voi kuulemma jäätyä, jolloin vessa menee vikatilaan ja lukittuu itsestään.

[Kurt Ristniemi]

Lari on ainakin useampaan kertaan maininnut vessojen tukkeutumisen syyksi myös sen, että pönttöihin heitetään jotain sinne kuulumatonta...

Millä spekseillä nämä tilanteet saadaan taklattua?

"Myös sen.."
Vaan oliko 'siitä' kyse tässä pendossa, jonka vessat jäätyivät. Sulattamisvälin pituudesta minusta jutussa puhuttiin. Miten käsipyyhepaperit siihen liittyvät? Ja jäätymisongelma on kuin onkin speksausasia.

[Ari Palin]

Junassahan voisi olla yksi tai useampia varavessoja, jossa olisi perinteinen suora putki radalle. Varavessa avautuisi käyttöön, kun yksikin junan normaalivessoista menisi epäkuntoon. Suoraputkivessan matkustajaliikennepaikoille aiheutuvaa haittaa voisi vähentää automaattisesti sulkeutuvalla poistoputkella. Putki sulkeutuisi saavuttaessa matkustajaliikennepaikalle ja avautuisi siltä poistuttaessa GPS-paikannuksen ohjaamana. Putki tuskin ehtisi täyttyä liikennepaikalla olon aikana.