Asemien muutetut nimet

[Jukka Voudinmäki]

Muistaako kukaan, oliko Kotkan sataman nimi aikaisemmin Kotka keskusta?

Sen ainakin muistan että Vaskiluoto muutettiin Vaasan satamaksi.

Joskus vuosisadan alussa muutettiin "Wanda" niminen pysäkki pääradalla joko Puistolaksi tai Tapanilaksi.

Aika monet asemat etelä-Suomessa saivat suomenkielisiä nimiä vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Esim Kauniainen oli pelkkä Grankulla 1940-luvulle asti.

Pekästään ruotsinkielisistä nimenmuutoksia ovat merkittävimpiä Fredriksberg -> Böle sekä Gamlakarleby ->Karleby (kunnan ruotsinkielisen nimen muutoksen yhteydessä)

VR:n aikatauluihin tulivat ruotsinkieliset käännökset Lahdelle (Lahtis), Iisalmelle (Idensalmi), Mikkeli (St Michel) vasta 1990-luvulla.

t. Rainer

Kotkan keskusta ei ole koskaan ollut liikennepaikan nimenä. 1930-luvulla oli käytössä Satamakatu-niminen seisake, jota voinee pitää Kotkan sataman varhaisena edeltäjänä.

Wandasta tuli Mosabacka ja myöhemmin Tapanila / Mosabacka.

[Juha Kutvonen]

Kuittua > Syrjä. Nimi taisi muuttua jo ennen radan valmistumista.

[Jukka Voudinmäki]

Kuittua > Syrjä. Nimi taisi muuttua jo ennen radan valmistumista.

Kuittua oli mielestäni vain rakennusaikainen nimi, kuten esim. Mäkikylä (-> Kihniö) sekä muutamat Iisalmi-Ylivieska -radan seisakkeet.

[Samppa Maunuksela]

Muistaako kukaan, oliko Kotkan sataman nimi aikaisemmin Kotka keskusta?


Aika monet asemat etelä-Suomessa saivat suomenkielisiä nimiä vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Esim Kauniainen oli pelkkä Grankulla 1940-luvulle asti.

Kyllä siitä suoraan Kotkan satama tuli.

[Kjell Knapas]

Jatketaan Eljaksen "Itä-Suomen" listaa näillä:

Pietari - Leningrad - Pietari
Petroskoi - Äänislinna - Petroskoi

Onko muuten Nokka nykyinen Luoma, vai sijaitsiko se Mankin ja Luoman välissä?

Ensimmäisessä on kyse kaupungin nimen muuttumisesta ja jälkimmäisessä suomalaisesta miehitysvallasta. Petroskoi on siis suomenkielinen venäläisten nimi ja Äänislinna suomalaisten miehittäjien antama nimi samalle kaupungille. Tietysti jos nyt tuolle linjalle lähdetään, niin Venäjällä aiemmin Suomeen kuuluneilla alueilla ovat tietysti melkein kaikkien liikennepaikkojen nimet myöhemmin muuttuneet venäläisiksi. Tätä ei kuitenkaan tällä ketjulla käsittääkseni haettu. Mielenkiintoisia lienevät sen sijaan ne kaksi liikennepaikkaa Viipurin ja Raivolan välissä, joille venäläiset edelleen käyttävät yksinomaan suomenkielisiä (siis suomalaisten) nimiä. Ne ovat Leipäsuo ja Kanneljärvi. Sitten vielä mielenkiintoinen yhteensattuma on, että juuri nämä kaksi liikennepaikkaa ovat vaihtaneet nimiä Suomen vallan aikana: Galitzina -> Äyräpää -> Leipäsuo ja Uusikirkko -> Kanneljärvi.

[[Tunnus poistettu]]

Joskus vuosisadan alussa muutettiin "Wanda" niminen pysäkki pääradalla joko Puistolaksi tai Tapanilaksi. KKyllä; pitää paikkansa. Vanda-niminen seisake muutettiin 1907 Mosabackaksi ja 1925 Tapanilaksi.

[[Tunnus poistettu]]

Fagervik-Kaunislahti
Karja-Karis-Karjaa
Yliskylä-Ylikylä-Kotalato
Perälä-Kevola
Turun satama-asema-Turun satama-Turku satama
Palojoki-Palopuro
Lempoinen-Lempäälä
Nummelan vaihde-Kiljava
Lohjan kauppala-Tytyri
Starkom-Mjölbollstad-Meltola
Lappviiki-Lappvik-Lappohja
Hankoniemi-Hanko

[[Tunnus poistettu]]

Sitten vähän pidempi 
Tainionkoski-Virasoja-Imatra-Imatra T- Imatra tavara

[Lasse Kärkkäinen]

Jostakin luin että nykyinen Kymi olisi alunperin ollut Karhula, mutta muutettu Kymiksi kun Karhula-Sunilan kapearaiteinen aloitti liikenteen ja Karhulan asema avattiin sen varteen.

Lähdettä tälle en muista, enkä pikaisella haulla löytänyt... 

...Wikipedia se ei ainakaan ollut, jossa on ainakin bussiyhteyksien osalta pelkkää potaskaa; Linja 7 ei ainakaan Minun karhulassa asumisaikanani (kesällä 2005) ole koskaan käynyt Kymin asemalla.

[Kimmo T. Lumirae]

Kun Peipohjasta nimenä luovuttiin, luovutti aiempi Kokemäki nimensä Peipohjalle. Entinen Kokemäen nimellä ollut pikkupaikka sai uuden nimen Tulkkila.

Kun Tpe-Pko-Sk -rataa alettiin rakentaa, ilmeisesti Pori-Parkano-Haapamäki -radalle ilmestyi uusi liikennepaikka Uusiparkano, joka oli varmaan uuden ratarakennustyömaan ja vanhan radan risteyksessä. Oliko tämä virallinen seisake? Lisätiedot kiinnostaisivat.

Ilmeisesti Tpe-Pko-Sk radan valmistuessa (vaiko jo Pko-Sk -osuuden valmistuessa, se käsittääkseni valmistui ensiksi), sai vanha Parkano luovuttaa nimensä tälle uuden radan liikennepaikalle ja entinen Parkano nimettiin Kairokoskeksi.

(Toivottavasti meni oikein).

PS. En ole muuten tiennyt, että Lempäälä oli liikennepaikkana aiemmin Lempoinen. Sopii toki kuvaan, koska Lempäälässä on Lempoisten kylä ja paikkakunnan nimi ruotsiksi on Lembois.

[Jukka Voudinmäki]

Kun Peipohjasta nimenä luovuttiin, luovutti aiempi Kokemäki nimensä Peipohjalle. Entinen Kokemäen nimellä ollut pikkupaikka sai uuden nimen Tulkkila.

Kun Tpe-Pko-Sk -rataa alettiin rakentaa, ilmeisesti Pori-Parkano-Haapamäki -radalle ilmestyi uusi liikennepaikka Uusiparkano, joka oli varmaan uuden ratarakennustyömaan ja vanhan radan risteyksessä. Oliko tämä virallinen seisake? Lisätiedot kiinnostaisivat.

Ilmeisesti Tpe-Pko-Sk radan valmistuessa (vaiko jo Pko-Sk -osuuden valmistuessa, se käsittääkseni valmistui ensiksi), sai vanha Parkano luovuttaa nimensä tälle uuden radan liikennepaikalle ja entinen Parkano nimettiin Kairokoskeksi.

(Toivottavasti meni oikein).

PS. En ole muuten tiennyt, että Lempäälä oli liikennepaikkana aiemmin Lempoinen. Sopii toki kuvaan, koska Lempäälässä on Lempoisten kylä ja paikkakunnan nimi ruotsiksi on Lembois.

Henkilöliikenne Parkanon (ex. Uusi-Parkano) liikennepaikalla aloitettiin 23.5.1971. On varmaan ollut asema jo heti alusta lähtien, sillä esim. vuoden 1971 kesäturistissa Parkano (ex. U-P) on merkitty samalla fontilla kuin esim. Kairokoski, joka oli asema. Uusi-Parkano on ollut vain radanrakennusajan vaihde.

Pri-Hpk-Pri -lätät pysähtelivät Parkanossa (ex. U-P) heti 23.5.1971 alkaen.

Jatkakaa ja korjatkaa, jos kirjoitin aivan diipadaapaa.