VR kaavailee halvempia lippujen hintoja, kirjoittaa Kauppalehti.

[Petri Nummijoki]

Äänestäjiä on vaikea syyttää Suomen raideliikennepolitiikasta, oli se mitä tahansa.

Tuskin Suomessa varsinaista raideliikennepolitiikkaa onkaan. Nykytilanteeseen lienee lähinnä ajauduttu sen johdosta, että EU-jäsenyyden vuoksi VR kiirehdittiin yhtiöittämään 1995 kilpailun avautumiseen valmistauduttaessa mutta asia on sittemmin edennyt EU:n puolelta ennakoitua hitaammin ja lähinnä poliittinen vasemmisto on pitänyt huolen, ettei Suomi tee asian eteen yhtään minimivaatimuksia enempää. Oikeistoa raideliikenneasiat eivät ole käsittääni viime vuosikymmeninä juuri kiinnostaneet ainakaan niin kauan, kuin teollisuuden kuljetukset toimivat. Tietysti passiivisuuskin on valinta mutta varmaan asia on laskettu niin, että tarmo kannattaa keskittää johonkin kiinnostavampaan.

[Petri P. Pentikäinen]

Aivan niin. Kävin myös katsomassa, olisiko heinäkuun monopolikohusta tuoreita näkemyksiä osoitteessa http://www.rautatiematkustajat.fi . Siellä toivotettiin HYVÄÄ JOULUA.

[Kimmo T. Lumirae]

Olen myöskin PPP:n linjoilla: asioiden käsittelytapa ei ansaitse tyylipisteitä, mutta viimeaikaisessa "kohussa" (iltapäivälehdistön käyttämä termi, joka tarkoittaa, että asiasta on kirjoitettu heidän lehdessään useammin kuin kerran   ) on enemmän tai vähemmän tarkoitushakuisesti unohdettu, että näin ne asiat on ennenkin päätetty, olipa ministerinä tai hallituksessa ketä ja mitä kulloinkin ollut.

Mutta siis eri asia on se, että julkinen hallinto pitäisi olla julkista.

Ei käyty keskustelua monopolin jatkamisesta, ei rekkojen koon suurentamisesta eikä metropäätöksistä. Niitä päätöksiä vain tulla putkahtelee.

[Petri Sallinen]

Tuskin Suomessa varsinaista raideliikennepolitiikkaa onkaan. Nykytilanteeseen lienee lähinnä ajauduttu sen johdosta, että EU-jäsenyyden vuoksi VR kiirehdittiin yhtiöittämään 1995 kilpailun avautumiseen valmistauduttaessa mutta asia on sittemmin edennyt EU:n puolelta ennakoitua hitaammin ja lähinnä poliittinen vasemmisto on pitänyt huolen, ettei Suomi tee asian eteen yhtään minimivaatimuksia enempää. Oikeistoa raideliikenneasiat eivät ole käsittääni viime vuosikymmeninä juuri kiinnostaneet ainakaan niin kauan, kuin teollisuuden kuljetukset toimivat. Tietysti passiivisuuskin on valinta mutta varmaan asia on laskettu niin, että tarmo kannattaa keskittää johonkin kiinnostavampaan.

Analyysisi on osuva. Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle 2012 lienee tuorein kokonaisvaltainen linjaus hallituksen harjoittamasta liikennepolitiikasta. Selonteko liikkuu ilmakehän yläkerroksissa ja raideliikenteen osuus siinä on peräti vaatimaton eikä tarjoa juurikaan konkretiaa. Yleisestä suhtautumisesta raideliikenneasioihin kertoo myös osaltaan rautatiekilpailua koskevan keskustelun surkea taso — peruskysymykset ovat päättäjiltä hakusessa puhumattakaan siitä, että osattaisiin rakentaa visoita tai vaihtoehtoisia etenemismalleja asiassa. Tällaisessa asetelmassa on helpointa olla tekemättä mitään tai odottaa jotain ulkopuolista tekijää (esim. EU-tason pakottavia päätöksiä), joka pakottaa ryhtymään toimeen.

[Petri Sallinen]

Tähän kokonaisuuteen sopinee YLE:n pääuutislähetyksessä välitetty uutinen hallituksen halusta ryhtyä elvyttämään taloutta myymällä valtion omistamia yrityksiä. Vasemmistoliittoa lukuunottamatta kaikki hallituspuolueet olisivat tähän valmiita. Uutisessa mainittiin valtion omistamien yhtiöiden myynti, mm. Sonera ja Alko — "yksityisetkin osaavat valmistaa viinaa", kuten pätkässä haastateltu vihreiden Oras Tynkkynen totesi. Kokoomuslainen haastateltu mainitsi erityisesti "pörssiyhtiöiden osakkeiden myymisen".

[Timo Järvi]

Ehkä tuohon lipunostojunasta lisämaksuun on hyvä syy, mm. se että se teettää junahenkilökunnalle enemmän työtä. Kohta joku sanookin "sehän on niiden työtä", juu niin on, mutta ymmärtäkää myös se että lipuntarkastuksessakin menee oma aikansa, kaikilla yhteysväleillä sitä ei ehdi edes tehdä. Eihän se nyt kovin vaikeata ole netistä ostaa pari tuntia ennen lähtöä tai esim. asemalta automaatista ennen lähtöä.

Ehkä VR:llä kannattaisi miettiä, mikä on ylipäätänsä toimiminnan tarkoitus ja mitä tarkoittaa oikea asiakaspalvelu ? Mikä siinä junalla matkustamisessa on niin erikoista, ettei sitä lippua voi myydä junassa face-to-face ilman menehtymistä ja asiakkaalle koituvia lisäkuluja ? Luulisi bisneksen kannalta olevan hyvä, jos vain asiakkaita riittää, tai saataisiin lisää uusia asiakkaita joustavalla asiakaspalvelulla.

Muutenkin tuo "lipun myyminen junassa aiheuttaa lisätyötä" on ontuva selitys. Lähi- ja kaukoliikenteen busseissa lippujen myynti on toinen kuljettajan varsinaisista tehtävistä. Se toinen tehtävä on viedä bussi kohteeseensa ajallaan. Tässä onnistuntaan hyvin, vaikka työn tekee se yksi ja sama ihminen.

Junassa järjestely on tehty siten, että junan kuljettamisesta vastaa veturinkuljettaja. Asiakaspalvelu, ja siihen oleellisena osana kuuluva lipunmyynti kuuluu konduktöörin tehtäviin. Kondoktööriä tarvitaan junassa joka tapauksessa. Jos lippujen myyminen on "rankkaa", asemien välillä tapahtuvasta pilin venyttämisestäkö sille konduktöörille pitäisi maksaa ? Joissakin junissa konnareita on jopa kaksin kappalein palloilemassa.

Täytyy sanoa, että VR:llä ON todellakin oppimisen varaa asiakaspalvelusta. Ilmankos monopoliasemaa oli pakko jatkaa, kun joustava asiakaspalvelu on tuntematon käsite. Hyvä ettei matkustajalla tarvitse olla junalipun (pula-ajan) ostokorttia ja henkilöpapereita

Suomalainen on tehty itseään palvelemaan ja jonottamaan. Matkustajan kannalta lipun osto suoraan junasta olisi joustavin vaihtoehto, eikä silloin tarvitsisi varata lisäaikaa asemalla käkkimiseen, tai palvella itse itseään netissä tai ruuhkaisilla lippuautomaateilla. Kannattaa huomioida, että aina se lipun osto netissä ei onnistu, ja syitä voi vain arvailla. Esimerkiksi viime kerralla lipun osto netissä tyssäsi juuri kriittisellä hetkellä maksutapahtumaa vahvistaessa, eikä toiseen yritykseen ollut sillä kertaa aikaa. Asemalla ja sen lippuautomaateilla taas oli sen verran ruuhkaa, että järkevin tapa oli ostaa lippu suoraan junasta.

[Toni Hartonen]

Enkä ihmettele, ettei oikeisto ole tuonut tavoitteitaan esiin ennen vaaleja jos ei kovin kovaan ääneen niiden jälkeenkään. Useimmat meistä eivät pitäisi ajatuksesta, että rekkojen kokoa suurennetaan ja niiden kuljettamia rahtimääriä lisätään kaikessa hiljaisuudessa niin, että pannaan rautatiet keskittymään vain kaikkein helpoimpiin ja niille tuottavimpiin kuljetuksiin.

Rekkaliikenne tukee paitsi yksityisiä kuljetusyrityksiä, myös raskaan kaluston autoalaa, öljyalaa, rengasalaa ja niin edelleen ja kaikki nämä ovat yksityisiä yrityksiä ja jokainen saa oman osuutensa tuotoista.

Ns. kansantalous, liikenneturvallisuus ja ympäristön tila ovat täysin toissijaisia asioita, kun oikeisto tekee liikennepolitiikkaa.

Hallituspolitiikka on aina joukko kompromisseja, enkä ihmettelisi, vaikka rekkojen koon suurentaminen olisi koplattu VR:n monopoliaseman pidentämiseen. Mitä puhtaaseen oikeistopolitiikkaan tulee, ei Suomessa voi sitä harjoittaa niin kauan, kun siihen ei ole riittävää enemmistöä sen enempää eduskunnassa kuin hallituksen muodostaneiden puolueiden keskenkään.

Jaa, jos tässä voi todeta että liikenneministeri sattuu olemaan vasuri. Sinällään vaikea nähdä että rekkojen koon kasvattaminen olisi joku puoluekirjahommeli, C02 -päästötkin putoavat muistaakseni 8-9%. Kansantaloudelliset edut 200 milj .vuodessa..Mut joo kaikkea voi vastustaa vastustamisen ilosta.
Onhan raideliikennepuolella nostettu akselipainoja, onko tässäkin puoluekenttä jakautuneena?

[Petri Sallinen]

Jaa, jos tässä voi todeta että liikenneministeri sattuu olemaan vasuri.

Yksittäisen ministerin tekemisillä tai puoluekannalla on hyvin vähän merkitystä hallituksen käytännön toiminnassa. Hallituksessa ministerit toteuttavat hallitusohjelmaa, josta on sovittu jo hallitusta muodostettaessa — tunnetusti ministereillä ei ole sooloilun mahdollisuutta varsinkaan silloin, jos tekemiset ovat ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa.

[Timo Salminen]

Suomalainen on tehty itseään palvelemaan ja jonottamaan. Matkustajan kannalta lipun osto suoraan junasta olisi joustavin vaihtoehto, eikä silloin tarvitsisi varata lisäaikaa asemalla käkkimiseen, tai palvella itse itseään netissä tai ruuhkaisilla lippuautomaateilla. Kannattaa huomioida, että aina se lipun osto netissä ei onnistu, ja syitä voi vain arvailla. Esimerkiksi viime kerralla lipun osto netissä tyssäsi juuri kriittisellä hetkellä maksutapahtumaa vahvistaessa, eikä toiseen yritykseen ollut sillä kertaa aikaa. Asemalla ja sen lippuautomaateilla taas oli sen verran ruuhkaa, että järkevin tapa oli ostaa lippu suoraan junasta.

Lippuautomaattien toiminta on sekin välillä epävarmaa. En tiedä, kuluvatko paljon käytetyt "nappulat" kosketusnäytöllä vai miksi ne eivät useinkaan tottele, mutta esimerkiksi viime torstaina Tampereen asemalla jouduin kokeilemaan kolmea automaattia ennen kuin sain ostetuksi itselleni matkalipun.

Matkustajien ajaminen itsepalvelulaitteille näyttää ainakin ajoittain siis perustuvan katteettomaan teknologiaoptimismiin.

Vertailuksi pari yksityiskohtaa Virosta: lippuja myydään vain junissa ja internetissä, ja ainakin Tallinnan lähiliikenteessä polkupyörän kuljettaminen mukana on käsittääkseni maksutonta.

[Markku Blomgren]

Lippuautomaattien toiminta on sekin välillä epävarmaa. En tiedä, kuluvatko paljon käytetyt "nappulat" kosketusnäytöllä vai miksi ne eivät useinkaan tottele, mutta esimerkiksi viime torstaina Tampereen asemalla jouduin kokeilemaan kolmea automaattia ennen kuin sain ostetuksi itselleni matkalipun.

Matkustajien ajaminen itsepalvelulaitteille näyttää ainakin ajoittain siis perustuvan katteettomaan teknologiaoptimismiin.

Vertailuksi pari yksityiskohtaa Virosta: lippuja myydään vain junissa ja internetissä, ja ainakin Tallinnan lähiliikenteessä polkupyörän kuljettaminen mukana on käsittääkseni maksutonta.

Kovimmin käytettyihin lippuautomaatteihin pitäisi varmaan vaihtaa näyttöjä, joutuvat aika koville, varsinkin isommilla asemilla. Ei muuta kuin palautetta VR:lle.

Ja Virossa taitaa olla aika paljon vähemmän matkustajia junissa sekä itse junatkin ovat hieman väljempiä?

[Jarkko Korhonen]

Lipun myyminen ei ole konduktöörin lisätyö, vaan yksi työvaihe monen muun ohella siinä, että juna kulkee turvallisesti ja aikataulunmukaisest määränpäähänsä. Kommentoin lipun ostoon lähiliikenteen, eli oman työkenttäni osalta: Lähiliikenteen vyöhykelippu ja HSL-alueen lippujen myynti on teknisesti parin napin painallus ja se on nopea toimenpide, kestää ehkä 20 sekuntia käteismaksulla suht tasaisella rahalla. Kaukoliikennelipun myynti on hieman, ei paljoa, hitaampaa. Kaikkein nopein on käteismaksu, mutta ei korttimaksukaan mahdottomia kestä.

Kuitenkin, varsinkin viikonloppuisin, kun liikkeellä lähijunissa on paljon ns. satunnaista matkustajaa, joilla ei ole kausilippuja, ei aina yksinkertaisesti ehdi myydä kaikille ja vyöhykealueen lähijunissa pääsääntöisesti (poikkeus Lahti-Riihimäki) matkalippuja ei edes tarkasteta. On sitten niitäkin junia, vaikkapa viimeinen Z Lahdesta Helsinkiin, jossa henkilökuntaa on usein enemmän kuin lähtöasemalta matkustajia (ei itsetarkoituksellisesti, henkilökunta palaa kustannuspaikalleen Helsinkiin liikenteen hiljentyessä)

Tampereelle Riihimäeltä tai Kouvolaan lahdesta lähijunalla (taajamajunalla) lähdettäessä aletaan tarkastaa kaikkien matkustajien matkaliput sekä samalla myymään uusille matkustajille matkalippuja. Helpottaa ja nopeuttaa työtä paljon, kun matkustajilla on etukäteen hankittuja lippuja, oli ne sitten mistä myyntikanavasta tahansa. Lisäksi vyöhykealueen pääsääntöisesti lyhyet asemavälit keskeyttävät myynnin/tarkastuksen aina asemalla seisahtamisen ja sivun selväksi katsomisen ajaksi. Kyllä työtä useimmissa junissa riittää ja lähtökohta, että lippuja saisi vain junasta tai aseman lipunmyynnistä, tarkoittaisi henkilökunnan lisäämistä kaukojuniin. Mikä ei sinällään olisi huono asia missään nimessä (tosin lähiliikenteen henkilöstön määrää on jo viimeisen 3 vuoden aikana lisätty kymmenillä prosenteilla ja lähiliikenteessä junamyynnin lisämaksua ei ole). Se on sitten kolmas asia, onko tuo kaukoliikenteen junamyynnin lisämaksu kuinka oikeudenmukainen ja kuinka paljon sen poistaminen lisäisi lipun ostamista junassa, kenties seisomakuorman lisääntymistä suosituimmilla kaukojunavuoroilla (ei paikanvarausmahdollisuutta). Minä myyn lipun mielelläni, lähiliikenteessä kasvokkainen asiakaskontakti on aina ilo, mutta ymmärrän heitä, jotka haluavat istua rauhassa ja keskittyä etukäteen hankittuine lippuine matkustamiseen Paljon on varmasti oppimista itse kullakin palvelusta, mutta henkilökunta tekee nyt sen niissä raameissa ja niillä työvälineillä, mitä on.

[Ari Palin]

Tampereelle Riihimäeltä tai Kouvolaan lahdesta lähijunalla (taajamajunalla) lähdettäessä aletaan tarkastaa kaikkien matkustajien matkaliput sekä samalla myymään uusille matkustajille matkalippuja.

Millainen on lipuntarkastuskäytäntö silloin, kun lähdetään Lahdesta Kouvolaan päin taajamajunalla, joka on tullut Riihimäeltä (suurin osahan niistä tulee)? Entä kun lähdetään Riihimäeltä Lahteen päin junalla, joka on tullut Helsingistä (H 9669)? Tarkistetaanko kaikkien matkustajien liput vai pelkästään Lahdesta/Riihimäeltä junaan nousseiden liput?

[Jarkko Korhonen]

Toivottavasti minua ei lynkata, olen niin harvoin tehnyt Lh-Kv, mutta näin minä teen siellä suunnalla: Kun juna tulee oikorataa, joka on nykyään Lahteen asti avorahastusta, olen katsonut kaikkien liput Lahden jälkeen. Kun juna tulee Riihimäeltä, vain Lahdessa nousseet. Kun juna tulee oikoradalta Z:na ja lähtee tunnuksettomana Lh-Ri, katsotaan kaikkien liput, koska juna on samalla uusi juna, eli junan numero muuttuu. Toissapäivänä työvuorossani "kolmiokeikalla" juuri näin olikin ja muistin naamasta kaikki yhden henkilön, joka oli tullut oikoradalta ja jatkoi Ri suuntaan ja hän oli jo kaivanut lipun esiin, mutta totesin, että "kiitos, muistan kyllä". Silloin, kun juna tulee Riihimäeltä tai oikorataa, ei junannumero muutu, kuten ei myöskään, kun tullaan Hesasta Riihimäelle R:nä ja jatketaan keulan osalta Tampereelle.

[[Tunnus poistettu]]

En nyt Timon kirjoitusta jaksa lainata tuolta, mutta taisi ymmärtää vähän väärin. Ei se minulle ainakaan rankkaa ole se lipunmyyminen, sehän on mun työtä/osa sitä. Mutta jos kaikki ostaisivat lipun junasta, teettäisi se enemmän työtä, kun nyt ei aina ehdi kaikilla myymään lippuja (esim. ruuhkaisiin aikoihin lähtevät R-junat, etenkin Tampereelle jatkavat). Lähiliikenteen liput on paljon nopeampi myydä, etenkin käteisasiakkaille, kuten Jarkko totesi, kaukoliikenteenliput hiukan hitaammat. Heti kun tulee korttimaksu niin tapahtuma hidastuu hiukan, riippuen myös vähän kortista, joissakin Debit-korteissa mm. kun on ominaisuus, että esim. joka viides maksu varmennetaan tai jokaikinen maksu varmennetaan.

Mutta mun työtä se lipunmyyminen siellä junassa on, ja kyllä mä kaikilla myyn keille vaan kerkiän. Kaukojunissa on eri meininki, siltä puolelta vähän vaikeampi kommentoida mitään. Mutta onhan se asiakkaastakin mukavempi varmasti ostaa lippu etukäteen kuin vasta junasta (tai näin ainakin olettaisin), ja kaukoliikenteessä ainakin se mun mielestä onkin paljon järkevämmän oloista. Vähänhän niitä junasta lippunsa ostavia on, miksi hyvää systeemiä pitäisi muuttaa muutaman vuoksi?

[Petri Nummijoki]

Kaukojunissa on eri meininki, siltä puolelta vähän vaikeampi kommentoida mitään. Mutta onhan se asiakkaastakin mukavempi varmasti ostaa lippu etukäteen kuin vasta junasta (tai näin ainakin olettaisin), ja kaukoliikenteessä ainakin se mun mielestä onkin paljon järkevämmän oloista. Vähänhän niitä junasta lippunsa ostavia on, miksi hyvää systeemiä pitäisi muuttaa muutaman vuoksi?

Koska kaukojunissa istumapaikkaa ei voida taata, jos lipun ostaa vasta junasta niin kuvittelisin, ettei juuri kukaan jätä lipun ostoa junaan, jos sen on ehtinyt tai voinut ostaa etukäteen. Siksi ei tunnu kovin hyvältä palvelulta, että "ylivoimaisen" esteen uhriksi joutunutta halutaan vielä rangaista ylimääräisillä lisämaksuilla.

[Kimmo T. Lumirae]

VR:n kaukojunissa, ainakin sinisessä kalustossa, on ainakin aiemmin ollut jonkinlainen miehitysstandardi konduktööreille (paremmin tietävät korjatkoot) ja se on käytännössä ollut yksi konduktööri 2-3 vaunua kohden; hyvä arvaus on yksi konduktööri alkavaa kolmea vaunua kohden. Niinpä melko tavallisissakin kaukojunissa on ollut kolmekin konduktööriä, pitkissä varmasti enemmän.

En tiedä asian taustoista sen enempää, mutta selvästi tämä on ollut asia, josta VR on halunnut säästää. Jo 15 vuotta sitten saattoi viisivaunuisessa IC-junassa olla yksi ainoa konduktööri, joka jutellessa vähän ihmetteli sitä itsekin. Mutta joku Jyväskylä-Tampere -väli, jossa juna ei yleensä ole täynnä ja pysähtyy 50 km välein ja ovissa keskuslukitus; voihan olla, että siinä ehtii liput katsoa asemien välillä.

Ja epäilemättä "kehitys" on jatkunut tämän suuntaisena. Lisäksi on kyseenalaistettu, tarvitseeko junassa olla muuta kuin yksi konduktööri, jos loput olisivat kevyemmin koulutettuja junamyyjiä. Minimihenkilökunta kaukojunissa on yksi kuljettaja ja yksi konduktööri ja epäilemättä tähän pyritään.

Ja tähän konseptiin ei sovi junasta ostettavien lippujen myynti.

Lähijunissa puolestaan ei porttirahastukseen ole siirrytty. Sen sijaan joskus parikymmentä vuotta sitten oli mahdollista, että kuljettaja ajoi yhden yksikön Sm-junia ilman konduktöörin valmis lähtöön -ilmoitusta, mutta käytännöstä luovuttiin tiukentamalla ohjeistusta.

[Petri Nummijoki]

VR:n kaukojunissa, ainakin sinisessä kalustossa, on ainakin aiemmin ollut jonkinlainen miehitysstandardi konduktööreille (paremmin tietävät korjatkoot) ja se on käytännössä ollut yksi konduktööri 2-3 vaunua kohden; hyvä arvaus on yksi konduktööri alkavaa kolmea vaunua kohden. Niinpä melko tavallisissakin kaukojunissa on ollut kolmekin konduktööriä, pitkissä varmasti enemmän.

Minä olen kanssa kuullut puhuttavan kolmesta vaunusta konduktööriä kohden mutta niin, että vain varsinaiset matkustajavaunut laskettiin eli ei esim. konduktöörivaunua ja mahdollinen junamies saattoi laskennallisesti korvata konduktöörin, vaikka ei lippujen myyntiin ja tarkastukseen osallistunutkaan. Ei tästä kai kuitenkaan ole aivan kaavamaisesti pidetty kiinni enää kymmeniin vuosiin. Olen siinä käsityksessä, että jo 70-luvun peruskokoonpanossaan 5-vaunuiset EP-junat (4 matkustajavaunua + ravintola) kulkivat yleensä yhdellä konduktöörillä. Lieneekö ollut Dm4-kiitojunissakaan kahta konduktööriä, vaikka neljässä vaunussa oli matkustajapaikkoja? Dm4-kiitojunan matkustajat olisivat mahtuneet 2-2,5 tavalliseen matkustajavaunuun eikä rahtia kuljetettu, joten tuntuisi järkevältä, että siinäkin olisi joustoa löytynyt.

[Martin Hillebard]

Ehkä tuohon lipunostojunasta lisämaksuun on hyvä syy, mm. se että se teettää junahenkilökunnalle enemmän työtä. Kohta joku sanookin "sehän on niiden työtä", juu niin on, mutta ymmärtäkää myös se että lipuntarkastuksessakin menee oma aikansa, kaikilla yhteysväleillä sitä ei ehdi edes tehdä. Eihän se nyt kovin vaikeata ole netistä ostaa pari tuntia ennen lähtöä tai esim. asemalta automaatista ennen lähtöä.

Timo,
tuo "jonottaminen" taitaa edelleen olla suorastaan osa suomalaista kansankultturia. Liekö alkanut joskus sodanjälkeisinä pulavuosina.
     Mitä tulee pilettien automaatista ostamiseen, niin mielestäni kaikki vaihtoehdottomuus on totalitarismia, tai suoranaista väkivaltaa. Etenkin kun elektrooniset vempaimet streikkaavat aina yleensä silloin, kun käyttäjällä on suurin kiire.
     Minä ainakin tahdon HENKILÖKOHTAISTA palvelua, enkä usko v. 1949 syntyneenä olevani ihan yksinkään siinä suhteessa. Olen sitäpaitsi valmis maksamaan siitä.

Ehkä VR:llä kannattaisi miettiä, mikä on ylipäätänsä toimiminnan tarkoitus ja mitä tarkoittaa oikea asiakaspalvelu ? Mikä siinä junalla matkustamisessa on niin erikoista, ettei sitä lippua voi myydä junassa face-to-face ilman menehtymistä ja asiakkaalle koituvia lisäkuluja ? Luulisi bisneksen kannalta olevan hyvä, jos vain asiakkaita riittää, tai saataisiin lisää uusia asiakkaita joustavalla asiakaspalvelulla.

Muutenkin tuo "lipun myyminen junassa aiheuttaa lisätyötä" on ontuva selitys. Lähi- ja kaukoliikenteen busseissa lippujen myynti on toinen kuljettajan varsinaisista tehtävistä. Se toinen tehtävä on viedä bussi kohteeseensa ajallaan. Tässä onnistuntaan hyvin, vaikka työn tekee se yksi ja sama ihminen.

Junassa järjestely on tehty siten, että junan kuljettamisesta vastaa veturinkuljettaja. Asiakaspalvelu, ja siihen oleellisena osana kuuluva lipunmyynti kuuluu konduktöörin tehtäviin. Kondoktööriä tarvitaan junassa joka tapauksessa. Jos lippujen myyminen on "rankkaa", asemien välillä tapahtuvasta pilin venyttämisestäkö sille konduktöörille pitäisi maksaa ? Joissakin junissa konnareita on jopa kaksin kappalein palloilemassa.

Täytyy sanoa, että VR:llä ON todellakin oppimisen varaa asiakaspalvelusta. Ilmankos monopoliasemaa oli pakko jatkaa, kun joustava asiakaspalvelu on tuntematon käsite. Hyvä ettei matkustajalla tarvitse olla junalipun (pula-ajan) ostokorttia ja henkilöpapereita

Suomalainen on tehty itseään palvelemaan ja jonottamaan. Matkustajan kannalta lipun osto suoraan junasta olisi joustavin vaihtoehto, eikä silloin tarvitsisi varata lisäaikaa asemalla käkkimiseen, tai palvella itse itseään netissä tai ruuhkaisilla lippuautomaateilla. Kannattaa huomioida, että aina se lipun osto netissä ei onnistu, ja syitä voi vain arvailla. Esimerkiksi viime kerralla lipun osto netissä tyssäsi juuri kriittisellä hetkellä maksutapahtumaa vahvistaessa, eikä toiseen yritykseen ollut sillä kertaa aikaa. Asemalla ja sen lippuautomaateilla taas oli sen verran ruuhkaa, että järkevin tapa oli ostaa lippu suoraan junasta.

[Martin Hillebard]

Ehkä tuohon lipunostojunasta lisämaksuun on hyvä syy, mm. se että se teettää junahenkilökunnalle enemmän työtä. Kohta joku sanookin "sehän on niiden työtä", juu niin on, mutta ymmärtäkää myös se että lipuntarkastuksessakin menee oma aikansa, kaikilla yhteysväleillä sitä ei ehdi edes tehdä. Eihän se nyt kovin vaikeata ole netistä ostaa pari tuntia ennen lähtöä tai esim. asemalta automaatista ennen lähtöä.

lähetin vastauksen minuutti sitten mutta ilmeisesti järjestelmä ei oikein toimi.

Ehkä VR:llä kannattaisi miettiä, mikä on ylipäätänsä toimiminnan tarkoitus ja mitä tarkoittaa oikea asiakaspalvelu ? Mikä siinä junalla matkustamisessa on niin erikoista, ettei sitä lippua voi myydä junassa face-to-face ilman menehtymistä ja asiakkaalle koituvia lisäkuluja ? Luulisi bisneksen kannalta olevan hyvä, jos vain asiakkaita riittää, tai saataisiin lisää uusia asiakkaita joustavalla asiakaspalvelulla.

Muutenkin tuo "lipun myyminen junassa aiheuttaa lisätyötä" on ontuva selitys. Lähi- ja kaukoliikenteen busseissa lippujen myynti on toinen kuljettajan varsinaisista tehtävistä. Se toinen tehtävä on viedä bussi kohteeseensa ajallaan. Tässä onnistuntaan hyvin, vaikka työn tekee se yksi ja sama ihminen.

Junassa järjestely on tehty siten, että junan kuljettamisesta vastaa veturinkuljettaja. Asiakaspalvelu, ja siihen oleellisena osana kuuluva lipunmyynti kuuluu konduktöörin tehtäviin. Kondoktööriä tarvitaan junassa joka tapauksessa. Jos lippujen myyminen on "rankkaa", asemien välillä tapahtuvasta pilin venyttämisestäkö sille konduktöörille pitäisi maksaa ? Joissakin junissa konnareita on jopa kaksin kappalein palloilemassa.

Täytyy sanoa, että VR:llä ON todellakin oppimisen varaa asiakaspalvelusta. Ilmankos monopoliasemaa oli pakko jatkaa, kun joustava asiakaspalvelu on tuntematon käsite. Hyvä ettei matkustajalla tarvitse olla junalipun (pula-ajan) ostokorttia ja henkilöpapereita

Suomalainen on tehty itseään palvelemaan ja jonottamaan. Matkustajan kannalta lipun osto suoraan junasta olisi joustavin vaihtoehto, eikä silloin tarvitsisi varata lisäaikaa asemalla käkkimiseen, tai palvella itse itseään netissä tai ruuhkaisilla lippuautomaateilla. Kannattaa huomioida, että aina se lipun osto netissä ei onnistu, ja syitä voi vain arvailla. Esimerkiksi viime kerralla lipun osto netissä tyssäsi juuri kriittisellä hetkellä maksutapahtumaa vahvistaessa, eikä toiseen yritykseen ollut sillä kertaa aikaa. Asemalla ja sen lippuautomaateilla taas oli sen verran ruuhkaa, että järkevin tapa oli ostaa lippu suoraan junasta.

[Timo Järvi]

En nyt Timon kirjoitusta jaksa lainata tuolta, mutta taisi ymmärtää vähän väärin. Ei se minulle ainakaan rankkaa ole se lipunmyyminen, sehän on mun työtä/osa sitä. Mutta jos kaikki ostaisivat lipun junasta, teettäisi se enemmän työtä, kun nyt ei aina ehdi kaikilla myymään lippuja (esim. ruuhkaisiin aikoihin lähtevät R-junat, etenkin Tampereelle jatkavat).

Juu, en toki tarkoittanut sitä, että koko lipunmyynti siirtyisi juniin. Se olisi sitä paitsi melko epätodennäköistä. Pointti on vain siinä, että koko lipunmyynnin pitäisi olla matkustajan kannalta joustava ja tasapuolinen. Sillä ei pitäisi olla niin väliä, mistä, milloin ja miten lippunsa aikoo ostaa, tai minkä väriseen junaan aikoo nousta. Pääasia on se, että matka on maksettu viimmeistään junassa.

Joskus vain tuntuu kaikkien näiden uudistusten lomassa, että suunnittelijat ovat unohtaneet käytännöllisyysnäkökohdat, tai ainakin heiltä puuttuu kyky asettua matkustajan asemaan. Tekisi varmaan ihan hyvää, että etenkin sellaiset suunnittelijat, jotka eivät itse käytä junaa millään muotoa, tutustuisivat oikeaan elämään ihan käytännön tasolla. Muuten käy hyvin helposti niin, että asioita suunnitellaan vain viran puolesta, ja lopputulos on helposti sellainen, joka ei vastaa kuin vain osan matkustajien tarpeita.  Matkustajia taas löytyy moneen lähtöön, ihan samoin kuin on matkustustarpeita. Osa maksaa matkansa itse, toisen maksattaa ne firman piikkiin, jne.

Minäkin olen ostanut lippuni asemalta, junasta tai automaatista riippuen ihan siitä, mikä vaihtoehto on sopinut parhaiten kuhunkin tilanteeseen. Toisin sanoin ei ole yhtä ainutta tai oikeaa tapaa.

Asiassa on toki monta puolta. Esimerkiksi konduktöörien määrän jatkuva minimointi ei välttämättä sovi yhteen sen kanssa, että samaan aikaan yritetään saada lisää asiakkaita junien tai jopa uuden seutu-/paikallisliikenteen käyttäjiksi. Tuskin se konnarin palkka on kokonaisuuden kannalta kynnyskysymys, jos samaan aikaan matkustajien määrää saadaan lisättyä. Toisin sanoin myös konnareiden määrää on kyettävä tarkastelemaan kysyntää vastaavalle tasolle, eikä aina niin, että mennään joka asiassa vain minimimäärän osoittamalla tasolla, millä tullaan juuri ja juuri toimeen.

[Kimmo T. Lumirae]

Jaa, jos tässä voi todeta että liikenneministeri sattuu olemaan vasuri. Sinällään vaikea nähdä että rekkojen koon kasvattaminen olisi joku puoluekirjahommeli, C02 -päästötkin putoavat muistaakseni 8-9%. Kansantaloudelliset edut 200 milj .vuodessa..Mut joo kaikkea voi vastustaa vastustamisen ilosta.
Onhan raideliikennepuolella nostettu akselipainoja, onko tässäkin puoluekenttä jakautuneena?

http://yle.fi/uutiset/akt_suomen_sillat_eivat_sovellu_jattirekoille/6781040

Mm.:

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT suhtautuu kriittisesti Pohjois-Suomen teille ilmestyviin jättirekkoihin. Jättirekat ovat lähes 10 metriä pidempiä ja 16 000 kiloa painavampia kuin nykyiset rekat. Liikenneturvallisuuden ja tiestön huonon kunnon lisäksi AKT:n huolenaiheena ovat kuljetusreiteillä sijaitsevat sillat, jotka kaipaisivat peruskorjausta.

Liikenneviraston arvion mukaan Suomessa jättirekkojen vuoksi noin 250 siltaa kaipasi peruskorjausta. Kustannukset olisivat 550 miljoonaa euroa. Valtion kirstussa rahaa tähän on varattu vain kymmenesosa.Vaikka kuljetusmäärät lisääntyvät ei AKT:ssa uskota jättirekkojen vähentävän raskaan kaluston liikennettä.

[Toni Hartonen]

Jaa, jos tässä voi todeta että liikenneministeri sattuu olemaan vasuri. Sinällään vaikea nähdä että rekkojen koon kasvattaminen olisi joku puoluekirjahommeli, C02 -päästötkin putoavat muistaakseni 8-9%. Kansantaloudelliset edut 200 milj .vuodessa..Mut joo kaikkea voi vastustaa vastustamisen ilosta.
Onhan raideliikennepuolella nostettu akselipainoja, onko tässäkin puoluekenttä jakautuneena?

http://yle.fi/uutiset/akt_suomen_sillat_eivat_sovellu_jattirekoille/6781040

Mm.:

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT suhtautuu kriittisesti Pohjois-Suomen teille ilmestyviin jättirekkoihin. Jättirekat ovat lähes 10 metriä pidempiä ja 16 000 kiloa painavampia kuin nykyiset rekat. Liikenneturvallisuuden ja tiestön huonon kunnon lisäksi AKT:n huolenaiheena ovat kuljetusreiteillä sijaitsevat sillat, jotka kaipaisivat peruskorjausta.

Liikenneviraston arvion mukaan Suomessa jättirekkojen vuoksi noin 250 siltaa kaipasi peruskorjausta. Kustannukset olisivat 550 miljoonaa euroa. Valtion kirstussa rahaa tähän on varattu vain kymmenesosa.Vaikka kuljetusmäärät lisääntyvät ei AKT:ssa uskota jättirekkojen vähentävän raskaan kaluston liikennettä.

Eihän kansantaloudelliset säästöt tule ilman investointeja tässä asiassa, Vtt laski että syntyy 200 miljoonan eur:n säästöt vuodessa, eli n 6 miljardia euroa 30vuotta kun tapana laskea, 550 miljoonaa investointi jolla se tapahtuu.
H/K lähes 10.
Tämän ajattelutavan puuttuminen on este siihen että Suomi alkaisi oikeasti nousemaan,  nyt varattu vaivaiset 50 miljoonaa useamman vuoden ajalle, kansantaloudelliset vaikutukset toteutuu 10% ja kuljetusyrittäjät tekevät periaatteessa väärät ratkaisut. On tämä hölmöläisten tasavalta. Ei ihme että ollaan taantumassa 7. vuotta

[Marko Vornanen]

Liikennevirasto on tänä keväänä julkaissut mielenkiintoista materiaalia liittyen rautatieliikenteen kustannuksiin:

http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2013-15_rautatieliikenteen_kustannusmallit_web.pdf

[Juhani Pirttilahti]

Liikennevirasto on tänä keväänä julkaissut mielenkiintoista materiaalia liittyen rautatieliikenteen kustannuksiin:

http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2013-15_rautatieliikenteen_kustannusmallit_web.pdf

Äkkiseltään hoksasin tällaista: keskimääräinen ostoliikenteen yksikköhinta on 6,2 euroa/km ja tuo liikenneviraston selvitys kertoo vastaavan liikenteen todellisiksi kustannuksiksi 2,4 - 3,5 euroa/km. Aika hyvin on katetta VR:n hinnoissa, mikäli tuo tosiaan on noin.

[Oskari Kvist]

Liikennevirasto on tänä keväänä julkaissut mielenkiintoista materiaalia liittyen rautatieliikenteen kustannuksiin:

http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2013-15_rautatieliikenteen_kustannusmallit_web.pdf

Äkkiseltään hoksasin tällaista: keskimääräinen ostoliikenteen yksikköhinta on 6,2 euroa/km ja tuo liikenneviraston selvitys kertoo vastaavan liikenteen todellisiksi kustannuksiksi 2,4 - 3,5 euroa/km. Aika hyvin on katetta VR:n hinnoissa, mikäli tuo tosiaan on noin.

Bisnes se on joka kannattaa. Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa. Ai niin, mutta mehän sen maksamme.