Junanvaunun katolle kiivennyt poika sai rajun sähköiskun

[Mikael Sahervo]

Junanvaunun katolle kiivennyt nuori poika loukkaantui vakavasti saatuaan voimakkaan sähköiskun perjantaina Siilinjärven ratapihalla.

Poika kuljetettiin heti tehohoitoon Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.

Pohjois-Savon poliisin mukaan hänellä ei ole tiettävästi hengenvaaraa.

Onnettomuus sattui puoli kahden aikoihin, kun poika ilmeisesti hetken päähänpistosta kiipesi vaunun katolle. Hän sai sähköiskun valokaaresta ja putosi noin kolmen metrin korkeudelta junanraiteiden väliin. Paikalla olleet pojan kaverit hälyttivät heti apua.

Poliisi muistuttaa, että rataverkoston sähköjohtimissa kulkee jopa 25 000 voltin sähkövirta. Valokaari voi syntyä, vaikka johtimiin ei kosketa fyysisesti.

Kouvolassa kuoli viime vuoden huhtikuussa nuori mies, joka oli kiivennyt vaunun katolle.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081617378629_uu.shtml

[Pave Saarinen]

Junanvaunun katolle kiivennyt nuori poika loukkaantui vakavasti saatuaan voimakkaan sähköiskun perjantaina Siilinjärven ratapihalla.

Aikanaan, kun sähkörataliikenne alkoi, tiedotettiin sähköradan vaarallisuudesta aika näkyvästikin muistaakseni myös radanvarren kouluissa. Varoitettiin jopa radan  lähestymisestä tai ylittämisestä ratalinjalla. Muistan itse yhden vastaavanlaisen kiipeämistapauksen sähköradan alkuajoilta.

[Marko Vornanen]

Vakavasti loukkaantunut poika kuljetettiin tehohoitoon Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Hänellä on pahat palovammat.

Pohjois-Savon poliisin kenttäjohtajan Kari Niskasen mukaan tapaus on siinä mielessä harvinainen, että poika on vielä hengissä.

Poliisi muistuttaa, että rataverkoston sähköjohtimissa kulkee jopa 25 000 voltin sähkövirta. Poika aiheutti valokaaren, joka voi syntyä, vaikkei sähköjohtimiin edes koskisi.

Ratapihalla luvaton liikkuminen on paitsi hengenvaarallista niin myös rangaistava teko.

Rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö Marko Tuominen Liikennevirastosta kertoo, että sähköisku voi hypätä ajojohtimista yli metrinkin päähän sopivalla ilmankosteudella.

– Tosi ikävä tapaturma

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/siilinjarvelaispoika-sai-voimakkaan-sahkoiskun-ratapihalla-tehohoidossa/1364376

[Toni Hartonen]

Koulujen valistus millä tolalla nykyään? kaikki säästetty minimiin tai sitten puheen ja ymmärtämisen häiriö, ja yksi vielä itsarin teko. Ei jää muuta tähän caseen. Ehkäpä tuleva tihutöiden tekijä poltti ittensä kunnolla, ei normijengi tossa iässä edes mee kiipeilee junien katolle. Tyhmästä päästä saa kärsiä koko kroppa ja lähiomaiset

[Otto Tuomainen]

25 000 voltin sähkövirta.

jännite

[Joona Kärkkäinen]

Koulujen valistus millä tolalla nykyään?

Kaikki koulut tällä vuosituhannella käyneenä voin kertoa, ettei rautatieturvallisuudesta koskaan puhuttu yhtään mitään.

[Harri Junttila]

Voihan sitä noinkin päästä johtavaan asemaan, ihme että on hengissä. Toivottavasti poika toipuu tuosta eikä jää hirveän pahoja arpeja. Varmasti kokemus opettaa paljon.

[Marko Vornanen]

Koulujen valistus millä tolalla nykyään?

Kaikki koulut tällä vuosituhannella käyneenä voin kertoa, ettei rautatieturvallisuudesta koskaan puhuttu yhtään mitään.

Olen ymmärtänyt, että niiden kuntien koulut kierretään, minne uutta sähkörataa on rakennettu ennen jännitteen kytkemistä eli tänä vuonna valistetaan Kemijärven seudulla.
Aikoinaan Iisalmessa kiersivät koulut läpi porukka, jossa mukana Poliiisi, palomies ja VR:n porukkaa.

[Lauri Uusitalo]

Koulujen valistus millä tolalla nykyään?

Miten koulut tähän liittyy?

[Marko Vornanen]

Koulujen valistus millä tolalla nykyään?

Miten koulut tähän liittyy?

Kouluissa valistetaan lapsia sähköradanvaaroista, junien hiljaisuudesta, nopeudesta, turvaetäosyyksistä, jne... Hyvinkin oleellinen tapa tavoittavat lapset ja nuoret!

[Topi Pikkarainen]

Koulujen valistus millä tolalla nykyään?

Kaikki koulut tällä vuosituhannella käyneenä voin kertoa, ettei rautatieturvallisuudesta koskaan puhuttu yhtään mitään.

4. tai 5. luokalla kävi poliisi meidän koulussamme ja puhui hiukan ohimennen rautateistä ja niiden vaaroista.

[Roope Prusila]

Eikö pelkästään sana junarata kerro että piuhoissa kulkee hengenvaarallinen jännite

[Olli Saari]

Eikö pelkästään sana junarata kerro että piuhoissa kulkee hengenvaarallinen jännite

Ei välttämättä. Nyky nuorisossa on sellaisia jotka eivät kuulemma osaa edes kirjautua kuolun sähköpostiin, vaikka niin kätevä tietokoneen kanssa ovatkin. Näin kertoi eräs ammattikoulun opettaja, nyt aloittaneista ykkösistä.

[Kimmo T. Lumirae]

Sana junarata tuo mieleen lähinnä lattialle kootun leikkijunan  (anteeksi nyt, Roope  )

[Mika Hakala]

Muistankohan nyt oikein eilistä paikallissanomaa, joka kertoi että poliisin johdolliset tainnutus nuolet antaa 50 000w.

En ole lääkäri enkä sähkömies. En tiedä säädöistäni huolimatta minkä tasoiset värähdykset pumpun rytmihäiriöt luovat, mutta eivätpä tiedä vasemman käden puolueetkaan.

Miksi pelkkä jännite eikä sen tehokkuus? Älymystö toki tietää peruskoulusta valmistuessa että jaettu teho saa veturin lastineen liikkeelle, mutta entäs nämä vähempää älymystöön kuuluva...

Pitääkö taas tehdä jokun saamarin hintava investointi jotta idiootit saadaan suojeltua Darwinin teorialta ennemmistön kustannuksilta, vai olisiko aika katsoa opetusohjelmaa mukaan lukien pakkoruotsit.

[Pasi Utriainen]

Erittäin ikävä tapahtuma, mutta onneksi tapaturmia sattuu yllättävän vähän, vaikka ala- ja yläaste sekä lukio sijaitsevat radan vieressä.

Muistaakseni meitä koululaisia 1980- ja 90-luvuilla ei valistettu millään tavoin junaradan vaaroista. Joskus 90-luvulla yläasteelainen tyttö kuoli sähköiskuun, mutta ei sekään aiheuttanut sen kummempia toimenpiteitä. Meitä oppilaita lähinnä kiinnosti, että kuka se oli ja aikansa siitä puhuttiin, mutta aika äkkiä asia painui unhoksiin. Yleisesti ottaen enemmän pelättiin ratapihan eteläpäässä olevaa kapeaa neljän raiteen ylikäytävää (korvattiin muutama vuosi sitten alikululla), mutta ei siinä onnettomuuksia tapahtunut, vaikka satojen koululaisten reitti kulki siitä päivittäin.

[Marko Vornanen]

Eilen iltapäivällä säiliövaunun katolle Siilinjärven ratapihalla kiivennyt poika on yhä sairaalahoidossa. Poliisin tietojen mukaan 14-vuotiaan siilinjärveläispojan tilassa ei ole tapahtunut muutosta.

Poika sai kiivetessään sähköiskun rataverkoston ajojohtimista ja putosi maahan noin kolme metrin korkeudelta. Hän selvisi hengissä kuin ihmeen kaupalla.

Aiemmissa vastaavanlaisissa tapauksissa uhri on aina menehtynyt.

www.savonsanomat.fi

[Kimmo T. Lumirae]

On melkoista liioittelua sanoa, että uhri olisi aina menehtynyt.

Tamperelainen veturinkuljettaja kuuli Tampereen asemalla kulkiessaan, kun ensin kuului kova pamahdus ja sitten sähkökaluston pääkatkaisijat avautuivat ajojohtojännitteen kadotessa. Hän suuntasi kulkunsa siine, mistä pamaus oli kuulunut, ja kohtasi elottoman miehen maassa vaunun vieressä. Hän kutsui apua ja aloitti elvytyksen. Mies saatiin sairaalahoitoon ja jäi henkiin, pitkälti elvytyksen ansiosta ja mainittu veturinkuljettaja sai toiminnastaan hengenpelastusmitalin. Ja on mielestäni sen ansainnut.

Tunnen henkilökohtaisesti erään kaverin, nuoren aikuisen, joka on noin kymmenvuotiaana kiivennyt vaunun katolle ja saanut juuri tuoreessakin uutisessa kuvatun sähköiskun ajojohtimesta iskeneestä valokaaresta. Hän paloi erittäin pahasti, muistaakseni 60% vai peräti 80%-sti, ja oli pitkään riski, että hän ei selviä hengissä. Onni onnettomuudessa oli, että sähköisku tapahtui jonkinlaisena pintapurkauksena ja hänen aivonsa ja keskushermostonsa jne. eivät vahingoittuneet.

Sairaalakeikka kesti vuoden verran ja ihonsiirtoja tehtiin todella paljon.

Päälle päin kaverista ei huomaa välttämättä mitään erikoista, käsivarsien tatuoinnit peittävät palovammoja. Kaveri on tavallisen näköinen, todella fiksu ja ystävällinen, harrastaa mm. musiikkia ja skeittausta ja pyrki armeijaankin, mutta hylättiin palovammojen vuoksi armeijan arvellessa, että paikoin ohut iho ei kestä rasitusta.

Silti kannattaa pysyä kaukana, todella kaukana ajojohtimista. Noin vuonna 1980 kerrottiin legendaa, että ajojohdin olisi kahden metrin päästä tappanut miehen. Lapin lisää tai ei, niin kostealla kelillä pitkäkin valokaari on mahdollinen. Varoetäisyys on joka tapauksessa tuo mainittu kaksi metriä ja normaalisti ajojohtimeen kannattaa suhtautua kuin rataan: lähelle ei ole mitään asiaa.

[Panu Breilin]

Silti kannattaa pysyä kaukana, todella kaukana ajojohtimista. Noin vuonna 1980 kerrottiin legendaa, että ajojohdin olisi kahden metrin päästä tappanut miehen. Lapin lisää tai ei, niin kostealla kelillä pitkäkin valokaari on mahdollinen. Varoetäisyys on joka tapauksessa tuo mainittu kaksi metriä ja normaalisti ajojohtimeen kannattaa suhtautua kuin rataan: lähelle ei ole mitään asiaa.

Mistä toisaalta johtuu se, että ajolankapylvään jännitteisten ja jännitteettömien osien sekä kuormaulottuman ja alimman sallitun ajolangan korkeuden välillä turvaetäisyydeksi riittää 30 cm? Eikö valokaaren luulisi hyppäävän vaunun kattoon siinä missä vaunun päällä olevaan ihmiseen?

[Ossi Hakkarainen]

Erittäin ikävä tapahtuma, mutta onneksi tapaturmia sattuu yllättävän vähän, vaikka ala- ja yläaste sekä lukio sijaitsevat radan vieressä.

Muistaakseni meitä koululaisia 1980- ja 90-luvuilla ei valistettu millään tavoin junaradan vaaroista. Joskus 90-luvulla yläasteelainen tyttö kuoli sähköiskuun, mutta ei sekään aiheuttanut sen kummempia toimenpiteitä. Meitä oppilaita lähinnä kiinnosti, että kuka se oli ja aikansa siitä puhuttiin, mutta aika äkkiä asia painui unhoksiin. Yleisesti ottaen enemmän pelättiin ratapihan eteläpäässä olevaa kapeaa neljän raiteen ylikäytävää (korvattiin muutama vuosi sitten alikululla), mutta ei siinä onnettomuuksia tapahtunut, vaikka satojen koululaisten reitti kulki siitä päivittäin.

Ei liity sähköihin, mutta aikaisemminhan oli kevyen liikenteen väylä ratapihan eteläpään läpi lähes ala-asteen kohdalta. Koulun pihalta n. 200m kyseiseen paikkaan (oikeastaan piha-alueen kaukaisimmalta nurkalta ehkä jopa alle 100m). Ihme, ettei tässä ole tietääkseni sattunut onnettomuuksia koulun välitunneilla, vaikka junat varmasti kiehtovat monia jo ala-asteiässä.

[Ari Palin]

Varoetäisyys on joka tapauksessa tuo mainittu kaksi metriä ja normaalisti ajojohtimeen kannattaa suhtautua kuin rataan: lähelle ei ole mitään asiaa.

Kannattaa myös muistaa, että ajojohtimen lisäksi sen kannatinrakenteet eristimistä ajojohtimen suuntaan ovat jännitteisiä. Eli ei siis kannata kiivetä pylväisiinkään, vaikka ajojohdin jääkin yli kahden metrin päähän. Kannatinorren jännitteinen osa on kuitenkin lähellä.

[Marko Vornanen]

Tämä on meidän kaikkien sivun käyttäjien hyvä lukea ja sisäistää: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rhk_turvallisuusohjeita_sahkoradalle.pdf

[Lauri Uusitalo]

Koulujen valistus millä tolalla nykyään?

Miten koulut tähän liittyy?

Kouluissa valistetaan lapsia sähköradanvaaroista, junien hiljaisuudesta, nopeudesta, turvaetäosyyksistä, jne... Hyvinkin oleellinen tapa tavoittavat lapset ja nuoret!

Mistä muista vaarallisista asioista pitäisi koulussa opettaa? Kuinka usein pitäisi tällainen turvakoulutus kerrata? Pitäisikö siitä pitää tentti?

Onko näitä kiipeämisjuttuja enemmän nyt kuin 15 vuotta sitten, 10 vuotta sitten, 5 vuotta sitten?

Koko tällä liirumlaarumilla tarkoitan sitä, että asioita tapahtuu ja kaikkea ei voi estää. Edes valistamalla.

[Johannes Mertanen]

Silti kannattaa pysyä kaukana, todella kaukana ajojohtimista. Noin vuonna 1980 kerrottiin legendaa, että ajojohdin olisi kahden metrin päästä tappanut miehen. Lapin lisää tai ei, niin kostealla kelillä pitkäkin valokaari on mahdollinen. Varoetäisyys on joka tapauksessa tuo mainittu kaksi metriä ja normaalisti ajojohtimeen kannattaa suhtautua kuin rataan: lähelle ei ole mitään asiaa.

Kuivan ilman läpilyöntikestävyydeksi annetaan usein luokkaa 3kV/mm, mutta siinäkin on monta muuttujaa. Metrissä tai parissa lienee Lapinlisää, mutta esim. ilmankosteus tekee tepposia ja varoetäisyys on ihan syystäkin suuri. Ja tosiaan junan yläpuolella voi olla muitakin jännitteisiä rakenteita kuin ajojohto.

[Iiro Laiho]

Kuivan ilman läpilyöntikestävyydeksi annetaan usein luokkaa 3kV/mm, mutta siinäkin on monta muuttujaa. Metrissä tai parissa lienee Lapinlisää, mutta esim. ilmankosteus tekee tepposia ja varoetäisyys on ihan syystäkin suuri. Ja tosiaan junan yläpuolella voi olla muitakin jännitteisiä rakenteita kuin ajojohto.

Niin, esimerkiksi kääntöorsissa eriste on vasta aivan juuressa. Voi olla, että tuossa tapauksessa sähköisku tuli kääntöorresta.