Ruotsissa uusi tohtorinväitöskirja - aiheena rautatiet

[Martin Hillebard]

     Tänään 26. elokuuta julkistaa Tukholman Teknisessä Korkeakoulussa - Kungliga Tekniska Högskolan, KTH - tuoreen tohtorinväitöskirjansa kuljetusalan tutkija BJÖRN HASSELGREN. Väitöskirjan aiheena on Ruotsin rautateitten nykytila, ja kuinka siihen tultiin tai pikemminkin jouduttiin pian ennen- ja jälkeen Toisen maailmansodan tapahtuneitten useiden yksityisratojen kansallistamisen seurauksena.
     Ruotsin valtakunnassa oli tilastovuonna 1930 ratalinjojen yhteispituus 16 810 kilometriä; näistä valtion rautateitten (SJ) osuus oli 6 641 kilometriä; yksityisiä oli enemmän eli 9 882 kilometriä. Näistä viimeksimainituista oli normaaliraiteisia, siis 1435 mm, 6 235 km, ja kapearaiteisia 3 629 km. Tilasto mainitsee myös 286 km ratoja jotka olivat liikenteelle avoinna mutta "ilman suurempaa merkitystä". * * *  Vertauksen vuoksi samana vuonna 1930, Suomen koko rataverkon yhteispituus oli 5 399 km tästä melkoinen osuus Karjalassa joka menetettiin Neuvostoliitolle runsas vuosikymmen myöhemmin.
     - Taloudellisesti kannattamattomien pienten rautatieyritysten valtiollistaminen 1930/1940 -luvuilla johti suurempaan keskinäiseen yhdenmukaisuuten, toteaa Björn Hasselgren, - mutta toisaalta tilanteeseen, jossa rautateiden kilpailukyky kasvavaa autoliikennettä vastaan 1950- ja 1960- luvuilla huononi aivan tavattomasti. SJ:stä oli tullut ylimitoitettu, hankalasti ohjattava kömpelys joka sitäpaitsi kärsi riittämättömästä rahoituksesta.
     VÄITÖSKIRJA käy yksityiskohtaisesti läpi poliittiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset näkökohdat sekä kuinka viimeisimpien vuosikymmenien kulloinenkin henkinen ilmapiiri ja sen vaihtelut ovat näihin vaikuttaneet. Tässä yhteydessä työhön tutustuvalle nousee spontaanisti mieleen vuosituhannen vaihteen tienoon yhtiöittämiset ja pilkkomiset, sekä toistuvat ongelmat liikenteen hoidossa ja epäselvyydet sen vastuualueitten jaosta.
     Björn tiivistää tutkielmansa sisällön mm. seuraavasti:
- Supistakaa valtion osuutta rautatielaitoksessa.
- Jaksojen joiden ei välttämättä tarvitse olla valtion hallinnassa: luovuttakaa tehtävä alueille, ja kunnille.
- Kokeilkaa uusia kokoonpanoja näille uusille, sekä valtiollisille- että paikallistason rautateitten organisaatioille. OPS - Offentlig - privat samverkan - julkisen/yksityisen yhteistyön- on yksi vaihtoehto.
- Pyrkikää perustamaan "Nordiskt Trafikverk" - Pohjoismainen Liikennelaitos - joka suunnittelisi ja mahdollisesti hallinnoisi suuria kansallisia liikennejärjestelmiä - yli valtioitten rajojen.
* * * Muutenkin kuin rivien välistä on luettavissa, että suuressa organisaatiossa asiakkaan tarpeet, tai edes kohtuulliset vaatimukset palvelun suhteen, eivät aina ole täysin selvillä. Viime vuosien tapahtumasarjojen jälkeen voisi jopa olla kysymyksessä kuljetuspalvelujen käyttäjien luottamuksen jälleen palauttamisesta.