Hallandsåsenin tunnelin poraustyöt valmiit

[Panu Breilin]

8,7 kilometriä pitkän ja kahdesta rinnakkaisesta tunnelista koostuvan ruotsalaisen Hallandsåsenin rautatietunnelin poraustyöt ovat valmistuneet. Tunnelin poraustyöt alkoivat vuonna 1992 ja niitä ovat hidastaneet ennakoitua rikkonaisempi ja vesipitoisempi kallioperä sekä myrkyllisen Rhoca Gil -tiivistysaineen käyttö 1997, mikä pysäytti tunnelityöt vuosiksi 1998-2003.

1,2 miljardia euroa maksavan tunnelin on tarkoitus avautua liikenteelle 2015. Se on osa Göteborgin ja Lundin välistä Västkustbanania ja tulee mahdollistamaan Ängelholmin ja Halmstadin välillä junamäärän lisäämisen neljästä tunnissa 24:ään tunnissa, junapainojen kaksinkertaistamisen ja omalla osuudella nopeuden nostamisen 80 kilometristä tunnissa 200 kilometriin tunnissa.

Tunnelityömaan kotisivu
Video tunnelin seinän läpäisystä

[Martin Hillebard]

Hallandsåsenin tunnelityömaa on todellinen malliesimerkki siitä, miten projektia EI pidä hoitaa. Näissä yhteyksissä pitää aina olla varautunut siihen, että jotakin ennalta odottamatonta sattuu, ja sitten ratkaista nämä ongelmat sitä mukaa.
     En muista kaikkia yksityiskohtia tarkkaan, mutta tuota RhocaGil -tiivistysainetta oli päässyt pohjaveteen ja se aivan oikein myrkytti joitakin talonpoikien lehmiä. En muista sitäkään kuoliko jokin näistä kanttura-raukoista mutta kylläkin että työt pysäytettiin pitkäksi aikaa jona aikana kävivät vain eri asiantuntijoitten suut.
     Röpöliäisen maaperän stabilisoimiseksi tunnelinrakennuksen edetessä on monta menetelmää, eikä ole pakko valita jotakin uudemmista ja vähemmän koetelluista. Jäädyttäminen on yksi menetelmä ja varmasti myrkytön. - Mielestäni olisi pitänyt maksaa talollisille korvaukset, vaihtaa menetelmää ja jatkaa työtä.
     Hallandsåsen on HARJU = ås, åsen, ja junien kiipeäminen sen yli maksaa kilowattitunteja siis rahaa. Lyhyempiä junia tai ylimääräinen veturi, esimerkiksi. Jos tuolle hölmöilylle kykenisi laskemaan täydellisen kustannusarvion näin jälkeenpäin niin suuri summahan siitä tulisi. Ja eikähän se savotta vielläkään ole valmis.

[Jukka-Pekka Manninen]

Wikipedian mukaan kantturoita kuoli, työntekijöitä sairastui, alueen maataloustuotteiden myynti kiellettiin, erinäisiä tahoja joutui syytteeseen ja eräät virkamiehet erosivat. Mitäpä tuohon sitten sanoisi..

[Martin Hillebard]

Kaikesta tuosta huolimatta, rautatietunnelin rakentamista olisi mielestäni pitänyt jatkaa mutta toisin menetelmin. Niin tai näin, eihän sitä jo tehtyä vahinkoa enää tekemättömäksi saatu.

[Tuukka Ryyppö]

Wikipedian mukaan kantturoita kuoli, työntekijöitä sairastui, alueen maataloustuotteiden myynti kiellettiin, erinäisiä tahoja joutui syytteeseen ja eräät virkamiehet erosivat. Mitäpä tuohon sitten sanoisi..

Sanoisi, että Suomessa virkamiehet eivät olisi eronneet, vaan olisivat kantaneet täyden vastuun.

[Martin Hillebard]

Rakas ystävä. ENPÄ TODELLAKAAN USKO!

[Tuukka Ryyppö]

Rakas ystävä. ENPÄ TODELLAKAAN USKO!

Jos tuo oli mulle osoitettu, tässä on todennäköisesti kyse kulttuurierosta. Olet asunut poissa Suomesta niin pitkään, ettet tiedä kaikkia täkäläisen politiikan kommervenkkejä.
Täällä täyden vastuun kantamisella tarkoitetaan, että sanotaan taikasanat "Kannan täyden vastuun tapahtuneesta" ja sillä hyvä. Tämän jälkeen asian voi jättää sikseen ja keskittyä johonkin hauskempaan. Sillä, kun vastuu on kannettu, mitä vielä voi vaatia tehtävän? Vaaditaanko, että tehdään vielä enemmän kuin täyden vastuun™ kantaminen?!?!

[Toni Hartonen]

Kaikesta huolimatta poraustyöt valmiit ongelmista huolimatta, yllätyksiä tulee hankeissa . Eihän kehäratakaan suunnitellessa tiedetty glykoliongelmasta mitään. Lopputulos hyvä molemmissa.

[Martin Hillebard]

Tuukka,
Tarkoitukseni ei ollut olla epäkohtelias, mutta ilmeisesti käsitin kommenttisi täysin väärin ja vastaukseni vastaa täten käsitettä "hämmästynyt huudahdus".
     Totta, olen ollut tosi kauan poissa Suomesta ja moni nykypäivän asiantila Tasavallasssa on minulle täysin vieras. Toisaalta, edesmenneen sisareni mies = ent. lankomieheni oli kunnallispoliitikko ja kyllä häneltä joskus sai kuulla juttua kaikenlaisesta junailusta mitä ne poliitikot harjoittivat.
     Sittemmin hän päätyi Brysseliin ja siellähän ne lehmäkaupat ovat Villin Lännen karjalaumojen kokoluokkaa.

[Tuukka Ryyppö]

Tuukka,
Tarkoitukseni ei ollut olla epäkohtelias, mutta ilmeisesti käsitin kommenttisi täysin väärin ja vastaukseni vastaa täten käsitettä "hämmästynyt huudahdus".

Nou hätä, en kokenut kommenttiasi missään määrin epäkohteliaana, vaan ihan vain yksinomaan väärintulkinnan ymmärrettävänä seurauksena

[Matti Grönroos]

 Hallandsåsen on HARJU = ås, åsen, ja junien kiipeäminen sen yli maksaa kilowattitunteja siis rahaa. Lyhyempiä junia tai ylimääräinen veturi, esimerkiksi. Jos tuolle hölmöilylle kykenisi laskemaan täydellisen kustannusarvion näin jälkeenpäin niin suuri summahan siitä tulisi. Ja eikähän se savotta vielläkään ole valmis.

Nimestään huolimatta Hallandsås ei ole geologisessa mielessä harju, vaan horsti eli ylöspäin liikkunut kallioperäharjanne. Jos se olisi harju eli moreenikasa, sen läpäisy olisi tullut vielä kalliimmaksi kuin nyt rakennettu tunneli läpi ruhjeisen ja höttöisen kallioperän.

[Panu Breilin]

Nimestään huolimatta Hallandsås ei ole geologisessa mielessä harju, vaan horsti eli ylöspäin liikkunut kallioperäharjanne. Jos se olisi harju eli moreenikasa, sen läpäisy olisi tullut vielä kalliimmaksi kuin nyt rakennettu tunneli läpi ruhjeisen ja höttöisen kallioperän.

Sellainen tarkennus, että harju ei koostu moreenista vaan jäätikköjoen kerrostamasta lajittuneesta aineksesta eli hiekasta ja sorasta. Osittaisena poikkeuksena kahden eri jäätikkökielekkeen väliin muodostuneet saumaharjut (esim. Pispalanharju Tampereella) joissa on hiekan ja soran ohella myös moreenia.

Suurin yksittäinen syy Hallandsåsenin tunnelinprojektin epäonnistumisiin on se, ettei kallioperätutkimuksia tehty kunnolla ennen tunnelin paikasta päättämistä. Jos olisi tiedetty, mitä nyt toteutuneessa paikassa kallioperässä on vastassa (mm. ns. Möllebackzonen-ruhjevyöhyke), olisi tunneli luultavimmin päätynyt aivan muualle kuin minne se nyt rakennettiin.

[Matti Grönroos]

Suurin yksittäinen syy Hallandsåsenin tunnelinprojektin epäonnistumisiin on se, ettei kallioperätutkimuksia tehty kunnolla ennen tunnelin paikasta päättämistä. Jos olisi tiedetty, mitä nyt toteutuneessa paikassa kallioperässä on vastassa (mm. ns. Möllebackzonen-ruhjevyöhyke), olisi tunneli luultavimmin päätynyt aivan muualle kuin minne se nyt rakennettiin.

Ilmeisesti koko helkatin Hallandsås on samaa gneissin, ruhjeiden ja tavattoman runsaan pohjaveden seosta, eli ei ole sanottua, että jostain muualta olisi löytynyt parempaa kallioperää.

Toivottavasti tunneli kestää. Hallandåsin seudulla nimittäin on muutaman vuosikymmenen välein havaittu maanjäristyksen kaltaisia kallioperän sivusiirtymiä, joiden synty on yhdistetty nopeisiin lämpötilavaihteluihin.

[Martin Hillebard]

Hieman ikääntyneessä tietosanakirjassani Svensk Uppslagsbok, osa 12 painettu Malmössä 1933 on artikkeli Hallandsåsen joka lyhyesti selvittää harjun rakennetta. Tai harjun ja harjun ("ås") tekstin aikoinaan kirjoittaja nimittää sitä Urbergshorst, siis niinkuin Muinaisvuori-horsti. Se sisältää todella yhtä ja toista, sekä materiaaleja, että niitten siirtymiä. Erityismaininnan saa kaksi toisiaan vastaan ristissä olevaa kallioperämuodostelmaa kivilaji gneissiä, ja jossa vielä ilmenee "ett tätt system av sprickor" siis erittäin runsaasti halkeamia t. murtumia.
     Västkustbanan siis Länsirantarata ylittää harjun ... horstin Sinarpsdalen nimistä laaksoa seuraten jossa radan korkein piste ylettyy 110 metriin merenpinnasta lukien. Varsin ylhäällä siis kun ottaa huomioon että rata seurailee juuri merenrantaa linjauksellaan Malmön kaupungista 480 kilometriä Strömstadiin Norjan rajalle. Josta on jatko-osuus Norjan puolelle, Osloon.
     Kyllä tunneli tuiki tarpeellinen on. Esitutkimukset olisi voinut tehdä tarkemmin. Joitakin perustietoja seisoo siis jo kahdeksankymmentä vuotta sitten painetussa tietosanakirjan osassa.