Matkustajaliikenteen aikataulut (27.10.2013-29.3.2014)

[Ari Palin]

Helsinki-Pietari-Helsinki Allegro-liikenteessä sekoitetaan numeroita viikon kuluttua. Junat liikennöivät samalla numerolla koko matkan, joten pariton juna kulkeekin Helsinkiin ja parillinen Pietariin... Olisi ehkä tuon Tolstoin voinut vaihtaa samantien, mutta se näyttää jatkavan perinteisesti rajalla numeron vaihtavana.

Muistelisin, että Tolstoin numero vaihtuisi kertaalleen Venäjän puolella matkan varrella eli numero ei pysyisi kuitenkaan samana koko matkaa, vaikka se Suomen puolella muutettaisiinkin.

Kansainvälisen aikatauluhaun (mm. ÖBB:n sivuilla) mukaan Tolstoin numero Helsingistä Moskovaan olisi koko matkan 31 ja Moskovasta Helsinkiin koko matkan 32.

Venäjän puolelta löytyy tieto, että Tolstoi lähtee Moskovasta numerolla 32, jatkaa numerolla 31 Pietarin itäpuolelta Rutšista Vainikkalaan, josta jälleen Suomen puolella numerolla 32 perille. Toiseen suuntaan lähdetään Helsingistä numerolla 31, Vainikkalasta eteenpäin numerolla 32 ja jälleen Rutšista Moskovaan numerolla 31.

Ok. Varmastikin tuo Venäjän oma tieto on oikeassa, mutta ei ole päätynyt kansainväliseen aikataulukantaan.

[Jorma Rauhala]

Venäjän puolelta löytyy tieto, että Tolstoi lähtee Moskovasta numerolla 32, jatkaa numerolla 31 Pietarin itäpuolelta Rutšista Vainikkalaan, josta jälleen Suomen puolella numerolla 32 perille. Toiseen suuntaan lähdetään Helsingistä numerolla 31, Vainikkalasta eteenpäin numerolla 32 ja jälleen Rutšista Moskovaan numerolla 31.

Näinhän se on, sillä "Leo Tolstoi" palaa Moskovasta Lokakuun Rautatien alkupisteeseen, Pietariin, parillisena ja loittonee sitten nollapisteestä Pietarista Suomeen parittomana. Sama kuin Suomen Rautateilläkin on logiikkana: Helsingistä pois pariton ja takaisin parillinen. Siksi numerot vaihtuvat RZD->VR 32-31-32 tai VR->RZD 31-32-31.

[Ari Palin]

Venäjän puolelta löytyy tieto, että Tolstoi lähtee Moskovasta numerolla 32, jatkaa numerolla 31 Pietarin itäpuolelta Rutšista Vainikkalaan, josta jälleen Suomen puolella numerolla 32 perille. Toiseen suuntaan lähdetään Helsingistä numerolla 31, Vainikkalasta eteenpäin numerolla 32 ja jälleen Rutšista Moskovaan numerolla 31.

Näinhän se on, sillä "Leo Tolstoi" palaa Moskovasta Lokakuun Rautatien alkupisteeseen, Pietariin, parillisena ja loittonee sitten nollapisteestä Pietarista Suomeen parittomana. Sama kuin Suomen Rautateilläkin on logiikkana: Helsingistä pois pariton ja takaisin parillinen. Siksi numerot vaihtuvat RZD->VR 32-31-32 tai VR->RZD 31-32-31.

Mikä lienee syynä siihen, että Hangon ja Kotkan radoilla numerointi on kuitenkin päinvastainen?

[Teemu Sirkiä]

Mikä lienee syynä siihen, että Hangon ja Kotkan radoilla numerointi on kuitenkin päinvastainen?

Hangon radan numerointi on ihan looginen, kun ajattelee junan lähtöpaikaksi Riihimäen. Tavaraliikenteen numerointihan menee myös niin päin, että Hankoon päin Riihimäeltä lähtevät junat ovat parillisia.

[Topi Lajunen]

Mikä lienee syynä siihen, että Hangon ja Kotkan radoilla numerointi on kuitenkin päinvastainen?

Ja Kotka selittynee sillä, että se on ikään kuin Savon radan jatke etelään. Ja ehkä vielä suurempana syynä: historiassa on ollut junia, jotka kulkevat samalla numerolla Kouvolan läpi pohjois-eteläsuunnassa.

[Teppo Niemi]

Mikä lienee syynä siihen, että Hangon ja Kotkan radoilla numerointi on kuitenkin päinvastainen?

Ja Kotka selittynee sillä, että se on ikään kuin Savon radan jatke etelään. Ja ehkä vielä suurempana syynä: historiassa on ollut junia, jotka kulkevat samalla numerolla Kouvolan läpi pohjois-eteläsuunnassa.

Ja muistaakseni ennen 1970-luvun loppua mentiin parittomin numeroiden menneen Kouvolasta Kotkaan, Riihimäeltä Hankoon sekä Oulusta Kontiomäelle.. Kun Helsingin ja Kontiomäen välillä kulkeneet pikajunaparit P71/P72 ja P75/P76 jatkettiin Ouluun, niin näiden numerot muuttuivat Kontiomäellä (olikohan tuo Oulu- Kontiomäki välin alkunumero8?) P71 ->872, P872 -> P72, P75 ->P875 ja P876 ->P76. Haapamäen ja Jyväskylän välillä on 1990-luvulla matkustjajunien viimeinen numerosta ei pystynyt päättelemään kulkusuuntaa: Jyväskylä - Vaasa suunnan junat olivat parittomia mutta Jyväskylä - Haapamäki - Tampere junat plivat parillisia.

[Ari Palin]

Mikä lienee syynä siihen, että Hangon ja Kotkan radoilla numerointi on kuitenkin päinvastainen?

Ja Kotka selittynee sillä, että se on ikään kuin Savon radan jatke etelään. Ja ehkä vielä suurempana syynä: historiassa on ollut junia, jotka kulkevat samalla numerolla Kouvolan läpi pohjois-eteläsuunnassa.

Ja muistaakseni ennen 1970-luvun loppua mentiin parittomin numeroiden menneen Kouvolasta Kotkaan, Riihimäeltä Hankoon sekä Oulusta Kontiomäelle.. Kun Helsingin ja Kontiomäen välillä kulkeneet pikajunaparit P71/P72 ja P75/P76 jatkettiin Ouluun, niin näiden numerot muuttuivat Kontiomäellä (olikohan tuo Oulu- Kontiomäki välin alkunumero8?) P71 ->872, P872 -> P72, P75 ->P875 ja P876 ->P76. Haapamäen ja Jyväskylän välillä on 1990-luvulla matkustjajunien viimeinen numerosta ei pystynyt päättelemään kulkusuuntaa: Jyväskylä - Vaasa suunnan junat olivat parittomia mutta Jyväskylä - Haapamäki - Tampere junat plivat parillisia.

Kiitokset Teemulle, Topille ja Tepolle junanumerointia koskevista tiedoista. Oliko 1990-luvulla Tampereen ja Jyväskylän välillä Haapamäen kautta kiertäviä matkustajajunia? En muista, että olisi ollut, ellei aivan 1990-luvun alussa.

[Jouni Hytönen]

Kiitokset Teemulle, Topille ja Tepolle junanumerointia koskevista tiedoista. Oliko 1990-luvulla Tampereen ja Jyväskylän välillä Haapamäen kautta kiertäviä matkustajajunia? En muista, että olisi ollut, ellei aivan 1990-luvun alussa.

Junapari H 512/511 tuli aikatauluihin 29.5.1988 lättien poistumisen jälkeen. Nyt pitäisi tarkistaa taskuaikatauluista, mutta muistinvaraisesti 27.5.1990 lakkautettiin H 513 Tampere-Haapamäki, minkä jälkeen aamujuna H 514 jatkettiin lähtemään Jyväskylästä. Olikohan samaan aikaan, kun numerot muuttuivat 422/421 ja 424. Junassa 424 oli pelkkä EFit, joka palasi takaisin junassa 421. Viimein tämä hyvin hiljainen juna 424 lakkautettin 1.1.1993. Kulkuun jäivät 422 ja 421, jälleen pitäisi tarkistaa, milloin 422 muuttui nykyiseksi Jyväskylä-Vaasa-junaksi ja 421 Vaasa-Jyväskylä-junaksi. Minusta tämä tapahtui vasta vuosituhannen vaihteessa.

[Ari Palin]

Kiitokset Teemulle, Topille ja Tepolle junanumerointia koskevista tiedoista. Oliko 1990-luvulla Tampereen ja Jyväskylän välillä Haapamäen kautta kiertäviä matkustajajunia? En muista, että olisi ollut, ellei aivan 1990-luvun alussa.

Junapari H 512/511 tuli aikatauluihin 29.5.1988 lättien poistumisen jälkeen. Nyt pitäisi tarkistaa taskuaikatauluista, mutta muistinvaraisesti 27.5.1990 lakkautettiin H 513 Tampere-Haapamäki, minkä jälkeen aamujuna H 514 jatkettiin lähtemään Jyväskylästä. Olikohan samaan aikaan, kun numerot muuttuivat 422/421 ja 424. Junassa 424 oli pelkkä EFit, joka palasi takaisin junassa 421. Viimein tämä hyvin hiljainen juna 424 lakkautettin 1.1.1993. Kulkuun jäivät 422 ja 421, jälleen pitäisi tarkistaa, milloin 422 muuttui nykyiseksi Jyväskylä-Vaasa-junaksi ja 421 Vaasa-Jyväskylä-junaksi. Minusta tämä tapahtui vasta vuosituhannen vaihteessa.

Onpa noita sitten ollut. Kiitos junatiedoista. Tästä tietämättömyydestä on helppo havaita, milloin rautatieharrastukseni varsinaisesti alkoi. Se tapahtui noin 1990-luvun puolivälissä, kun alkoi olla taloudellisesti mahdollista ylipäänsä lähteä raiteille. Tosin olin jo aiemmin 1990-luvun alussa lukenut innolla mm. joitakin Resiina-artikkeleita ja "Rautatiet ja pienoisrautatiet" -kirjaa. Aikataulujakin tutkin vuodesta 1984 lähtien, mutta se rajoittui Helsingin ympäristön aikatauluvihkoihin ja liikennepaikkojen nimien ja niiden km-lukemien opetteluun. Turisti-kirjaa minulla ei ollut. Netin ja matkustusmahdollisuuksien puuttuminen asettivat harrastamiselle rankat rajoitteet aina 1990-luvun puoliväliin asti. Toisaalta netin puuttuminen toi silloin alkaneisiin junamatkoihin enemmän seikkailun makua. Lokakuun alussa 1994 tein siihen asti pisimmän junamatkani Helsingistä Jyväskylään pienoisrautatiepäiville. Tampereen ja Jyväskylän välisestä rataosasta tiesin etukäteen vain sen, että juna olisi vielä dieselvetoinen, kaksoisraide päättyisi Orivedelle ja matkalla olisi tunneleita. Jyväskylän asemastakaan en tainnut olla aiemmin nähnyt edes kuvaa, joten täysin tuntemattomaan paikkaan olin matkalla. Se oli sitä aikaa se.

[Teppo Niemi]

Onpa noita sitten ollut. Kiitos junatiedoista. Tästä tietämättömyydestä on helppo havaita, milloin rautatieharrastukseni varsinaisesti alkoi. Se tapahtui noin 1990-luvun puolivälissä, kun alkoi olla taloudellisesti mahdollista ylipäänsä lähteä raiteille. Tosin olin jo aiemmin 1990-luvun alussa lukenut innolla mm. joitakin Resiina-artikkeleita ja "Rautatiet ja pienoisrautatiet" -kirjaa. Aikataulujakin tutkin vuodesta 1984 lähtien, mutta se rajoittui Helsingin ympäristön aikatauluvihkoihin ja liikennepaikkojen nimien ja niiden km-lukemien opetteluun. Turisti-kirjaa minulla ei ollut. Netin ja matkustusmahdollisuuksien puuttuminen asettivat harrastamiselle rankat rajoitteet aina 1990-luvun puoliväliin asti. Toisaalta netin puuttuminen toi silloin alkaneisiin junamatkoihin enemmän seikkailun makua. Lokakuun alussa 1994 tein siihen asti pisimmän junamatkani Helsingistä Jyväskylään pienoisrautatiepäiville. Tampereen ja Jyväskylän välisestä rataosasta tiesin etukäteen vain sen, että juna olisi vielä dieselvetoinen, kaksoisraide päättyisi Orivedelle ja matkalla olisi tunneleita. Jyväskylän asemastakaan en tainnut olla aiemmin nähnyt edes kuvaa, joten täysin tuntemattomaan paikkaan olin matkalla. Se oli sitä aikaa se.

Ja aina vanhakin saa uutta tietoa. Esimerkiksi Ilkka Hovin kirjoittaman satulatankkivetureita käsittelevänomakustanteisen kirjan myötä, että Suomessa on ollut normaaliraiteisia (raideleveys siis 1435 mm) veturikäyttöisiä ratoja Tornion, Uudenkaupungin, Naantalin ja Hangon lisäksi vielä nykyisen pääkaupunkimme alueella.

[[Tunnus poistettu]]

Näkyypä pääradallekin tulevan lisää matalia vuoroja. 2.31 lähtevä ja 5.25 ja 6.25 saapuvat T-junat muuttuvat mataliksi sunnuntaisin, varmaan ajetaan Sm4:lla.
Edelleen perjantai- ja lauantai-iltojen I:t mataloituvat, ajetaankohan Flirteillä?

Ellei kierto muutu, niin Sm4:lla taitavat mennä. Jos kierto muuttuu niin Flirteillä. Osahan noista I-junista kiertää T-juniin.

EDIT: Kyllä kierto näköjään muuttuu, kun ainoastaan tuo 02:31 T sunnuntaisin ajetaan Sm4:lla (kahella yksiköllä).
EDIT2: Näköjään myös sunnuntaina lähtevä 04:01 T ajetaan matalalattiakalustolla. Lisäksi sunnuntaina Riihimäeltä 0:37 ja 1:37 T-junat on matalalattiakalustolla.

Ja kiertohan muuttui: yllämainitut I-junat on Flirteillä ja yllämainitut T-junat Sm4:lla.

[Torbjörn Sandell]

Muutoksia Vaasasta lähtevissä aamujunissa arkisin:

Klo 5:50 S440 Tampereelle
Klo 9:20 H444 Seinäjoelle

Ihmettelen kun Vaasaan päin tulee uusi pendolino joka viikonpäivänä mutta päinvastoin vain viitenä päivänä. Mitenkähän tämä uusi pendo poistuu Vaasasta viikonloppuisin?

Tähän ei ilmeisesti vielä kukaan vastannut. S 59/453 tosiaankin kulkee joka päivä, mutta toisessa suunnassa S 440/42 vain ma-pe.

Uusia aikatauluja tutkailtuani tulin siihen tulokseen, että todennäköisesti junassa H 444 (Vaasasta Seinäjoelle klo 9.20 tjsp.) on lauantaisin ja sunnuntaisin kalustona edellisenä iltana junassa S 453 saapunut Pendolino-runko. Sama runko ajanee sitten junana S 61 takaisin Vaasaan ja palaa sen jälkeen junana S 62 Helsinkiin. (Viikonloppuisin siis junayhteys S 45/S 61 on vaihdollinen.)

Vaasalaiset tai Etelä-Pohojalaaset varmaankin korjaavat, jos olen väärässä. En kuitenkaan saa kiertoja sopimaan yhteen millään muulla tavalla. 

[Tauno-Juhani Lappi]

Näin minäkin olen asian teorioinut, toivottavasti asia varmistuu.

[Panu Breilin]

Tähän ei ilmeisesti vielä kukaan vastannut. S 59/453 tosiaankin kulkee joka päivä, mutta toisessa suunnassa S 440/42 vain ma-pe.

Uusia aikatauluja tutkailtuani tulin siihen tulokseen, että todennäköisesti junassa H 444 (Vaasasta Seinäjoelle klo 9.20 tjsp.) on lauantaisin ja sunnuntaisin kalustona edellisenä iltana junassa S 453 saapunut Pendolino-runko. Sama runko ajanee sitten junana S 61 takaisin Vaasaan ja palaa sen jälkeen junana S 62 Helsinkiin. (Viikonloppuisin siis junayhteys S 45/S 61 on vaihdollinen.)

Vaasalaiset tai Etelä-Pohojalaaset varmaankin korjaavat, jos olen väärässä. En kuitenkaan saa kiertoja sopimaan yhteen millään muulla tavalla. 

Ainakin viime sunnuntain (27.10) perusteella junassa 442 (Vaasa 7:31 – Seinäjoki 8:32) on viikonloppuisin pendorunko.

Sama runko (7x15) tuli sunnuntaina iltapäivällä 61:ssa Vaasaan ja poistui 62:ssa Helsinkiin.

[Jaakko Hakala]

Ja 444 kulkee nykyisin viikonloppunakin numerolla 444. 444 taitaa olla kuten 458 ennen, veturi saapuu ennen yhdeksää vettinä Seinäjoelta ja lähtee takaisin sinne 444:n nokalla klo. 9.20. Vaunustona edellisen illan 451:n vaunut.

[Torbjörn Sandell]

Tähän ei ilmeisesti vielä kukaan vastannut. S 59/453 tosiaankin kulkee joka päivä, mutta toisessa suunnassa S 440/42 vain ma-pe.

Uusia aikatauluja tutkailtuani tulin siihen tulokseen, että todennäköisesti junassa H 444 (Vaasasta Seinäjoelle klo 9.20 tjsp.) on lauantaisin ja sunnuntaisin kalustona edellisenä iltana junassa S 453 saapunut Pendolino-runko. Sama runko ajanee sitten junana S 61 takaisin Vaasaan ja palaa sen jälkeen junana S 62 Helsinkiin. (Viikonloppuisin siis junayhteys S 45/S 61 on vaihdollinen.)

Vaasalaiset tai Etelä-Pohojalaaset varmaankin korjaavat, jos olen väärässä. En kuitenkaan saa kiertoja sopimaan yhteen millään muulla tavalla. 

Ainakin viime sunnuntain (27.10) perusteella junassa 442 (Vaasa 7:31 – Seinäjoki 8:32) on viikonloppuisin pendorunko.

Sama runko (7x15) tuli sunnuntaina iltapäivällä 61:ssa Vaasaan ja poistui 62:ssa Helsinkiin.

Eli korjausta tuli, kiitokset tästä! Onkin itse asiassa loogisempaa että 442 kulkee Sm3-kalustolla, kun sen jatkoyhteyskin (eli S 46) on Sm3.

[Panu Breilin]

Taajamajuna 455 Tampere (05:48) -  Vaasa (08:45) maanantaista perjantaihin.
InterCity2 461 Tampere (08:07) - Pori (09:41). Tosin ratatöistä johtuen aluksi vain lauantaisin.

Tämä tarkoittaa siis, että taajamajuna- ja IC2-runko vaihtavat kiertoa. Nykyisin IC2 kulkee junina 455, 444 ja 174 reittiä Tpe–Vs–Sk–Hki, muutoksen jälkeen junina 461, 464 ja 174 reittiä Tpe–Pri–Tpe–Hki. IC2 174 ei siis enää kulje Sk–Tpe -väliä.  (korjattu ajatusvirhe, eli 176 p.o. 174)

Taajisrunko kulkee nyt junina 461 ja 464 reitin Tpe–Pri–Tpe, muutoksen jälkeen junina 455, 444 ja 404 reitin Tpe–Vs–Sk–Tpe. Nykyisin junan H 464 runko voi palata Poriin saman tien junana H 465, muutoksen jälkeen H 465:n runko tulee todennäköisesti junasta P 909 Turusta. Muutoksen jälkeen junan 404 runko taas voi Tampereelle palattuaan jatkaa välittömästi Poriin junana H 467.

Kun asiaa tarkemmin havainnoin, niin vaikuttaa siltä, ettei 455:ssä pohjoiseen mennyt runko ainakaan joka päivä palaakaan etelään 404:ssä. Sen sijaan 404:ään laitetaan eri runko, mikä korvaa aikataulukauden vaihteessa kulkunsa lopettaneen Ilr-Sk-Ilr-vaununvaihtojunan.

[Lauri Uusitalo]

Kun asiaa tarkemmin havainnoin, niin vaikuttaa siltä, ettei 455:ssä pohjoiseen mennyt runko ainakaan joka päivä palaakaan etelään 404:ssä. Sen sijaan 404:ään laitetaan eri runko, mikä korvaa aikataulukauden vaihteessa kulkunsa lopettaneen Ilr-Sk-Ilr-vaununvaihtojunan.

455 palaa takaisin junana 444. 402 jatkaa 404:nä (paitsi viikonloppuna).

[Roope Prusila]

Huomasin että huomenna IC2 166 lisäksi Porista tulee IC2 464. Jääkö tuo 464:n runko Tampereelle, vai jatkaako se Helsinkiin

[Lauri Uusitalo]

Huomasin että huomenna IC2 166 lisäksi Porista tulee IC2 464. Jääkö tuo 464:n runko Tampereelle, vai jatkaako se Helsinkiin

Jatkaa 174:nä Helsinkiin.

[Tauno-Juhani Lappi]

Onko totta, että Turun ja Tampereen välisessä "yöpikajuna"-parissa P 933/P 904 päivävaunut ajetaan IC-kalustolla? Näin ainakin matkahaun mukaan. Vietin eilen koko päivän Turussa mutta valitettavasti ei ollut tilaisuutta tutustua ko. juniin.

[[Tunnus poistettu]]

Onko totta, että Turun ja Tampereen välisessä "yöpikajuna"-parissa P 933/P 904 päivävaunut ajetaan IC-kalustolla? Näin ainakin matkahaun mukaan. Vietin eilen koko päivän Turussa mutta valitettavasti ei ollut tilaisuutta tutustua ko. juniin.

Näinhän siellä lukee Edb, Ed, Edfs, ravinteli, Ex ja Eipt. Enpä usko et muuten myytäis niihinkäön vaunuihin paikkoja. Ja onhan sitäkin toivottu että 933:ssa olisi myös invapalvelut*, jotka ennen puuttuivat.


*VR:n facebook-sivuilla joskus liikuntarajoitteisen asiakkaan toivomus