Auttakaaaaa!!!!!!!

[Tuukka Ryyppö]

Tätä voi havainnollistaa helposti, koska Suomen ja Saksan pinta-alat ovat lähes tämälleen samat. Ja silti, vaikka kyse on fyysisesti samankokoisista maista, rautatiekartat näyttävät tältä ja tältä. Ero on valtava.

Tuossa bueker.netin Saksan-kartassa näkyvät lisäksi vain henkilöliikenteen radat.

Ei, kyllä siinä näkyvät kaikki. Hampurin keskustan itälaidalta löysin tummanpunaista, samaten Hampurin eteläpuolelta, Buchholzista itäkoilliseen päin. Tummanvihreää en löytänyt mistään, mikä oli aika yllättävää. Mutta, kun Saksan rautateitä mietin, on oikeastaan ihan uskottavaa, että siellä missä on rautatie, siellä on myös matkustajajunia. Ja toisaalta taas, jos n rata vain tavaraliikenteelle, se on rakennettu siksi, että kaupungin läpi ei tavaraliikenne mahdu. Ja silloin siellä on niin paljon liikennettä, että sähköistys tarvitaan.

[Jouni Hytönen]

Valokuvaamisessa oppii muuten myös kärsivällisyyttä, kun odottelee joskus hieman epämukavassa säässä sitä junaa saapuvaksi kameran linssin eteen.

Et ole tainnut vielä kokeilla muuatta karttasovellusta, joka auttaa melkoisesti turhan odottelun välttämisessä. Tosin riittävän syrjäisissä paikoissa ei ole kunnollista kännykkäverkkoa eli toimitaan kuten ennenkin. Rymysin kesällä Pyhäsalmen ja Kiuruveden välillä sijaitsevan Lavapuron mäen korkeimmalle kohdalle soisen metsän läpi, odottelin tavarajunaa tunnin ja lähdin nöyränä pois läpi soisen metsän. Olin odotellut tietämättäni Kiuruveden puunhakijaa. Alkuperäiseen kysymykseen liittyen minäkin rohkaisen pysymään lujana. Jos Roope suunnistat lukioon, siellä saa jo olla rauhassa oma itsensä. Ammattikouluista en osaa sanoa.

[Jimi Lappalainen]

Valokuvaamisessa oppii muuten myös kärsivällisyyttä, kun odottelee joskus hieman epämukavassa säässä sitä junaa saapuvaksi kameran linssin eteen.

Et ole tainnut vielä kokeilla muuatta karttasovellusta, joka auttaa melkoisesti turhan odottelun välttämisessä. Tosin riittävän syrjäisissä paikoissa ei ole kunnollista kännykkäverkkoa eli toimitaan kuten ennenkin. Rymysin kesällä Pyhäsalmen ja Kiuruveden välillä sijaitsevan Lavapuron mäen korkeimmalle kohdalle soisen metsän läpi, odottelin tavarajunaa tunnin ja lähdin nöyränä pois läpi soisen metsän. Olin odotellut tietämättäni Kiuruveden puunhakijaa. Alkuperäiseen kysymykseen liittyen minäkin rohkaisen pysymään lujana. Jos Roope suunnistat lukioon, siellä saa jo olla rauhassa oma itsensä. Ammattikouluista en osaa sanoa.

Ei minua ainakaan ole kiusattu harrastuksen puolesta viimeisen kahden vuoden aikana.

[Panu Breilin]

Ei, kyllä siinä näkyvät kaikki. Hampurin keskustan itälaidalta löysin tummanpunaista, samaten Hampurin eteläpuolelta, Buchholzista itäkoilliseen päin. Tummanvihreää en löytänyt mistään, mikä oli aika yllättävää. Mutta, kun Saksan rautateitä mietin, on oikeastaan ihan uskottavaa, että siellä missä on rautatie, siellä on myös matkustajajunia. Ja toisaalta taas, jos n rata vain tavaraliikenteelle, se on rakennettu siksi, että kaupungin läpi ei tavaraliikenne mahdu. Ja silloin siellä on niin paljon liikennettä, että sähköistys tarvitaan.

Otin asiasta selvää, ja se on niin, että tuosta kartasta puuttuvat sähköistämättömät tavaraliikenteen radat, kun taas kaikki sähköradat ja kaikki matkustajaliikenteen radat ovat mukana. Asia selviää esim. niin, että vertaa Openstreetmapin liikennekarttaa bueker.netin karttaan.

Tiettävästi ainoa Saksan kaikki radat kattava erillinen rautatiekartta löytyy vain painetussa muodossa: http://www.schweers-wall.de/atlas_deutschland.html

[Timo Salminen]

Epäilemättä yksi ihmetystä herättävä asia rautatieharrastuksessa on myös se, että se ei ole minkään tietyn ikäryhmän oma harrastus vaan mukana on kaikenikäisiä. Sehän nykymaailmassa vasta outoa onkin ja saattaa jonkun (sekä nuoremman että vanhemman) mielestä olla suorastaan arveluttavaa. Aiemmin tällainen harrastus oli myös esimerkiksi postimerkkeily, jonka parissa ei taas nykyään enää juuri alle 40-vuotiaita näy.

[Tehanu Tapola]

Tuossa bueker.netin Saksan-kartassa näkyvät lisäksi vain henkilöliikenteen radat.

Miksiköhän merkkien selityksessä on sitten vaihtoehto "freight only"?  Suomen osalta ainakin näkyvät kaikki radat ja Saksassakin on noita "freight only" -värisiä rataosia (esim. Münchenissä ja Ruhrin alueella).  Siellä vain näyttää valtaosalla radoista olevan myös henkilöliikennettä.

[Panu Breilin]

Tuossa bueker.netin Saksan-kartassa näkyvät lisäksi vain henkilöliikenteen radat.

Miksiköhän merkkien selityksessä on sitten vaihtoehto "freight only"?  Suomen osalta ainakin näkyvät kaikki radat ja Saksassakin on noita "freight only" -värisiä rataosia (esim. Münchenissä ja Ruhrin alueella).  Siellä vain näyttää valtaosalla radoista olevan myös henkilöliikennettä.

Bueker.netin koko Saksan kartasta on ilmeisesti selkeyssyistä jätetty pois sähköistämättömät tavaraliikenteen radat. Saman sivuston vain osaa maasta (esim. Berliinin seutu) kuvaavista kartoista niitä kuitenkin löytyy, kuten tietysti myös muualta saatavista yleiskäyttöisistä Saksan kartoista.

Merkkien selityksessä "freight only" taitaa olla vain siksi, että useimmissa sivuston kartoissa niitä ratoja on mukana, ja selite on kierrätetty kaikkiin karttoihin.

[Miro Hagelberg]

Tosta kiusaamisesta sen verran vielä,

Että olen nyt abiturientti lukiossa ja joudun edelleen sietämään naljailua, selän takana puhumista, jopa huutelua eräiden henkilöiden osalta. Asiaan ei auta edes se että mulla on kavereita täällä ja toimin jopa kouluni oppilaskunnassa.

Toisaalta, lukiomme on aika iso ja siellä on porukkaa aivan laidasta laitaan. Jotkut ovat kiinnostuneita rautatieharrastuksesta, jotkut eivät pysty sitä tajuamaan sitten millään.

Ei se kiusaaminen riipu siitä meneekö lukioon vai amikseen.

[Tuukka Ryyppö]

Tosta kiusaamisesta sen verran vielä,

Että olen nyt abiturientti lukiossa ja joudun edelleen sietämään naljailua, selän takana puhumista, jopa huutelua eräiden henkilöiden osalta. Asiaan ei auta edes se että mulla on kavereita täällä ja toimin jopa kouluni oppilaskunnassa.

Toisaalta, lukiomme on aika iso ja siellä on porukkaa aivan laidasta laitaan. Jotkut ovat kiinnostuneita rautatieharrastuksesta, jotkut eivät pysty sitä tajuamaan sitten millään.

Ei se kiusaaminen riipu siitä meneekö lukioon vai amikseen.

Mä kyllä lukiossa huomasin, että ne pahimmat idiootit hävisivät sieltä ensimmäisen vuoden loppupuolella

[Roope Prusila]

Vaihtoivat amikseen kun huomasivat etteivät sovi lukioon?

[Juhani Pirttilahti]

Epäilemättä yksi ihmetystä herättävä asia rautatieharrastuksessa on myös se, että se ei ole minkään tietyn ikäryhmän oma harrastus vaan mukana on kaikenikäisiä. Sehän nykymaailmassa vasta outoa onkin ja saattaa jonkun (sekä nuoremman että vanhemman) mielestä olla suorastaan arveluttavaa. Aiemmin tällainen harrastus oli myös esimerkiksi postimerkkeily, jonka parissa ei taas nykyään enää juuri alle 40-vuotiaita näy.

Minäpä sitten tunnustan, että olen reippaasti alle 40-vuotias ja harrastan postimerkkien keräilyä.

[Miro Hagelberg]

Vaihtoivat amikseen kun huomasivat etteivät sovi lukioon?

Suurin osa tekee juurikin näin, mutta kyllä sinne amikseenkin mahtuu porukkaa laidasta laitaan.


Amiksessa ja lukiossa on suuri käytännön ero: ammattikoulusta voi saada potkut jos on mm. liikaa poissaoloja tai myöhästymisiä, lukiolaisen pitäisi tajuta erota omatoimisesti jos opiskelut eivät suju.

[Rainer Silfverberg]

Yksi keino nostaa omaa suosiotaan koulu- tai opiskelupiireissä jos on junaharrastaja, on kertoa matkailukokemuksista. Jos olet matkustanut junalla vähän eksoottisemmissa paikoissa joihin seuramatkoja ei tehdä, niin naispuoliset toverisi saattavat kiinnostua, ja usein myös kysyvät ihan käytännön vinkkejä.

t. Rainer