Martin Hillebard
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 387
|
« Vastaus #1 : Maaliskuu 27, 2014, 21:11:24 » |
|
LIDINGÖBANA, noin kahdeksan kilometrin mittainen rautatie joka yhdistää Lidingön saari-kaupungin Ruotsin pääkaupunki Tukholmaan eli tämän pohjoislaidan metroasemalle Ropsten, ylittäen 700 metriä pitkän vuonna 1927 valmistuneen teräs-sillan, on edelleen täysremontissa. Liikenne radalla lopetettiin juhannukseksi 2013, työt aloitettiin samana kesänä ja valmista pitäisi tulla vuodenvaihteeseen 2014/2015 jolloin myös uudet vaunut on toimitettu valmistajaltaan Espanjasta. Kaikki viime kesälle saakka liikennöineet, raitiovaunu -tyyppiset boggievaunut on romutettu. Pitkä työpäivä niille ehtikin muodostua, Ne oli toimitettu Lidingön rautatielle jo 1940 -luvun viimeisinä vuosina. Yksi tällainen vaunu kuitenkin pelastettiin museokäyttöön jo vuosia sitten, ja kummittelee joskus Tukholman sisäkaupungin ainokaisella raitiotielinjalla # 7. Uusia vaunuja tyyppimerkintä A 36 Suur-Tukholman Liikennelaitoksella (SL) on tilattu kahdeksan kappaletta. Tätä kirjoittaessani en tiedä, onko niiden kokoonpano jo alkanut, tai kuinka moni saarelainen tällaista vaunua on nähnyt, mutta kuluneella viikolla ilmestyneessä paikallislehdessä LIDINGÖ TIDNING oli kokosivun täysi kritiikkiä uusien vaunujen rakennetta kohtaan - varsinkin mitä tuli tarjolla olevien istumapaikkojen määrään. Vanhoissa vaunuissa oli junayhdistelmässä vetovaunu + liitevaunu + vetovaunu 144 istumapaikkaa, tulevissa nivelvaunuissa vain 104. Tämän kokee ongelmana mm. IDA DROUGGE, Lidingön kaupungin teknisen neuvoston puheenjohtaja. - SL on mitoittanut Lidingöbanan junat Tukholman sisäkaupungin tarpeitten mukaisesti. Siellähän on tarvis kyetä nopeassa tahdissa astua vaunuun, ja vaunusta, ja lastenvaunuille tarvitaan runsaasti tilaa. Kaupungissa harvoin matkustetaan pitkiä välejä yhteen menoon eli istumapaikkoja riittää vähempikin määrä. - Edellä mainittu ei siis mielestämme ole hyvä ratkaisu, Ida Drougge jatkaa. - On hyvin mahdollista, että kansalainen ei ole halukas seisomaan junassa puolta tuntia, vaan valitsee oman auton rautatiellä matkustamisen sijasta. Teknisen neuvoston varapuheenjohtaja GÖRAN TEGNÈR on Idan kanssa samaa mieltä. - Suur-Tukholman Liikennelaitos, siis SL, on aliarvioinut juniin päivittäin nousevien saarelaisten määrän. Minun käsitykseni mukaan istumapaikat ovat lopussa jo BREVIKin asemalta kohti Tukholmaa ajettaessa. Jolloin juna on taittanut taivalta tuskin viidesosaa koko radan linjapituudesta! eli Gåshaga Brygga (=höyrylaivalaituri) - Gåshaga - Käppala - Brevik. Yhden A 36 nivelvaunu pituus on 40 metriä. Göran Tegnèrin mielestä pitäisi hankkia 30 -metrisiä vaunuja A 35, ja käyttää niitä kaksinajossa. Hän korostaa että saarikaupungin väkiluku tulee nykyisestään - viime vuodenvaihteessa 44 114 sielua - vielä lisääntymään, ja niinikään julkisen liikenteen suosio entisestään kasvamaan. Tungos senkun pahenee, ja tulee olemaan vaikeata houkutella autoilijoita tupaten täysiin raitiovanuihin. Tästä minä varoitin jo kaksi vuotta sitten, toteaa Göran Tegnér. Gabriella Burel, ohjelmapäällikkö (program-chef) koko SL projektille "Spårväg City" = kaupungin raitiotiet, ei tunne huolta asiasta. - Uudet vaunut ovat entisiä mukavampia, käyttäjille joustavampia ja myös hiljaisempia. Kokonaisuudessa mukaan mahtuu enemmän matkustajia, ja tilaa riittää myös pyörätuolissa taivalta taittaville, sekä lastenvaunuille. Lidingön rautatie luokiteltiin melko hiljattain uudelleen ja on nyt juridisesta näkökulmasta raitiotie. Radan ja vaunujen nimitykset vaihtelevat ilmeisesti sen mukaan millaisena kukin tämä raideliikennevälineen kokee. Englanninkielessähän näitä tavataan kutsua Light rail = kevyt kiskoliikenne. Tämä juttu perustuu KATIA OSTROWSKAN'n ruotsinkieliseen perustekstiin.
|