HS: Mankin unelias junaseisake hiljenee kokonaan

[Jarmo Ranta]

"Espoolaispoliitikot puolsivat Mankin junaseisakkeen lakkauttamista, vaikka he eivät pidäkään ajatuksesta."

"Espoon Kurttilassa sijaitseva junapysäkki on pääkaupunkiseudun hiljaisin, ja se todennäköisesti lakkautetaan vuonna 2015."

http://www.hs.fi/kaupunki/Mankin+unelias+junaseisake+hiljenee+kokonaan/a1380775671361

[Sakari Kestinen]

Mankki nauttii sen verran kovaa kulttiarvostusta näissä piireissä, joten outoa kun tätä ei ole kommentoitu! 

[Tommi Koskinen]

Tämä uutinen meni multa kyllä täysin ohi. 

[Topi Pikkarainen]

Tämä uutinen meni multa kyllä täysin ohi. 

Samoin, adressi tosin on kirjoitettu...

[Ari Palin]

Mankin ongelma taitaa olla se, että heikon maaperän takia perusparannuksesta tulisi varsinkin matkustajamääriin nähden erittäin kallis. Mutta entä jos laiturit uusittaisiinkin korkeiksi puulaitureina? Radan ylikulku taas voitaisiin rakentaa puurakenteisena siltana tukeutuen seisakkeen itäpuolella olevaan kallioleikkaukseen.

[Juhani Pirttilahti]

Mankin ongelma taitaa olla se, että heikon maaperän takia perusparannuksesta tulisi varsinkin matkustajamääriin nähden erittäin kallis. Mutta entä jos laiturit uusittaisiinkin korkeiksi puulaitureina? Radan ylikulku taas voitaisiin rakentaa puurakenteisena siltana tukeutuen seisakkeen itäpuolella olevaan kallioleikkaukseen.

Eikös toinen laituri ollut korkea puulaituri?

[[Tunnus poistettu]]

Mankin ongelma taitaa olla se, että heikon maaperän takia perusparannuksesta tulisi varsinkin matkustajamääriin nähden erittäin kallis. Mutta entä jos laiturit uusittaisiinkin korkeiksi puulaitureina? Radan ylikulku taas voitaisiin rakentaa puurakenteisena siltana tukeutuen seisakkeen itäpuolella olevaan kallioleikkaukseen.

Eikös toinen laituri ollut korkea puulaituri?

Ei ollut vaan on

[Ari Palin]

Mankin ongelma taitaa olla se, että heikon maaperän takia perusparannuksesta tulisi varsinkin matkustajamääriin nähden erittäin kallis. Mutta entä jos laiturit uusittaisiinkin korkeiksi puulaitureina? Radan ylikulku taas voitaisiin rakentaa puurakenteisena siltana tukeutuen seisakkeen itäpuolella olevaan kallioleikkaukseen.

Eikös toinen laituri ollut korkea puulaituri?

Ei ollut vaan on

Toinen on tosiaan puulaituri, sen toki tiedän. Mutta ei kai se sentään korkea ole, ei ainakaan 550 mm?

[Topi Lajunen]

Toinen on tosiaan puulaituri, sen toki tiedän. Mutta ei kai se sentään korkea ole, ei ainakaan 550 mm?

Kyllä sen on ainakin tarkoitus olla korkea, on toki saattanut ajan saatossa vähän painua suhteessa rataan.

[Ville Mäki-Tuuri]

Mutta entä jos laiturit uusittaisiinkin korkeiksi puulaitureina? Radan ylikulku taas voitaisiin rakentaa puurakenteisena siltana tukeutuen seisakkeen itäpuolella olevaan kallioleikkaukseen.

Ei voitaisi. Siinähän saattaisi, luoja paratkoon, olla jotain järkeä.

[Toni Hartonen]

Mutta entä jos laiturit uusittaisiinkin korkeiksi puulaitureina? Radan ylikulku taas voitaisiin rakentaa puurakenteisena siltana tukeutuen seisakkeen itäpuolella olevaan kallioleikkaukseen.

Ei voitaisi. Siinähän saattaisi, luoja paratkoon, olla jotain järkeä.

Jep, jos n.10 henkeä aamuin/illoin nousee junaan niin bussi oikea vaihtoehto. Oliko näin että lähin asema n. 1 km.
Tasari poikki ja aidat radalle. Näin se menee.

[[Tunnus poistettu]]

Mankin ongelma taitaa olla se, että heikon maaperän takia perusparannuksesta tulisi varsinkin matkustajamääriin nähden erittäin kallis. Mutta entä jos laiturit uusittaisiinkin korkeiksi puulaitureina? Radan ylikulku taas voitaisiin rakentaa puurakenteisena siltana tukeutuen seisakkeen itäpuolella olevaan kallioleikkaukseen.

Eikös toinen laituri ollut korkea puulaituri?

Ei ollut vaan on

Toinen on tosiaan puulaituri, sen toki tiedän. Mutta ei kai se sentään korkea ole, ei ainakaan 550 mm?

Kyllä sen tarkoitus on olla siinä Sm1/2:sten portaiden kohdalla, voi olla kyllä uponnut maahan pikkasen, kuten T. Lajunen tuossa totesi.

[Ari Palin]

Toinen on tosiaan puulaituri, sen toki tiedän. Mutta ei kai se sentään korkea ole, ei ainakaan 550 mm?

Kyllä sen on ainakin tarkoitus olla korkea, on toki saattanut ajan saatossa vähän painua suhteessa rataan.

Jostain syystä minulla oli käsitys, että puulaituri olisi matala, mutta tarkemmin miettien eipä se tosiaan taidakaan olla. Onko se nimenomaan 550 mm:n laituri (tai sellaiseksi tarkoitettu)? Kun kyseinen laituri rakennettiin, silloinhan 550 mm ei vielä ollut mikään standardikorkeus Suomessa. Joka tapauksessa myös pohjoisen laiturin voisi korottaa 550 mm:iin puulaiturina ja siirtää eteläisen laiturin kohdalle, jolloin laiturien itäpäästä saisi kulkuyhteydet ehdottamalleni ylikulkusillalle.

[Ari-Pekka Lanne]

Toinen on tosiaan puulaituri, sen toki tiedän. Mutta ei kai se sentään korkea ole, ei ainakaan 550 mm?

Kyllä sen on ainakin tarkoitus olla korkea, on toki saattanut ajan saatossa vähän painua suhteessa rataan.

Jostain syystä minulla oli käsitys, että puulaituri olisi matala, mutta tarkemmin miettien eipä se tosiaan taidakaan olla. Onko se nimenomaan 550 mm:n laituri (tai sellaiseksi tarkoitettu)? Kun kyseinen laituri rakennettiin, silloinhan 550 mm ei vielä ollut mikään standardikorkeus Suomessa. Joka tapauksessa myös pohjoisen laiturin voisi korottaa 550 mm:iin puulaiturina ja siirtää eteläisen laiturin kohdalle, jolloin laiturien itäpäästä saisi kulkuyhteydet ehdottamalleni ylikulkusillalle.

Olin lauantaina 15/6 Mankissa kuvailemassa. Otin myös puulaiturilta yhden kuvan sille pysähtyvästä Sm1:stä, ja kyllä tuo puulaituri näyttäisi kuvan perusteella olevan melkolailla samassa tasossa Samin rappusten kanssa. Itseni lisäksi tuon U-junan kyytiin kampesi Mankista toistakymmentä asiakasta, että ei se ainakaan tuon hyvin suppean otoksen perusteella niin uneliaaltakaan vaikuttanut. HSL:llä tietty on parempia tilastoja. Sääli joka tapauksessa idyllistä seisaketta ja seisakkeen vakituisia käyttäjiä...

[Tommi Koskinen]

Tämmösiä siellä on laitureilla sekä tasoristeyksessä.

[Topi Lajunen]

Tämmösiä siellä on laitureilla sekä tasoristeyksessä.

Hmm... Taitaisi lappunen saada näkyvyyttä paremmin ihan millä tahansa muulla asemalla kuin juuri Mankissa.  8)

[Ari-Pekka Lanne]

Tommin kuvassa näkyvän lentolehtisnettilinkin takaa löytyvään adressiin liittyvässä keskustelussa on myös jostain lainattuna HöSseLin vastine:

HSL:n VASTAUS:

Hei,
Kiitos palautteestanne.

Junien liikennepaikkojen matkustajamääriä seurataan jatkuvasti mm. junissa olevien laskentalaitteiden avulla.
Mankin ja Luoman asemien käyttäjämäärät ovat nykyisin erittäin pienet (selvästi alle 100 matkustajaa/asema päivässä). Vertailun vuoksi esim. Masalan asemaa käyttää noin 700 matkustajaa päivässä.
Vastaavasti U- ja L-junien pysähtyminen Mankissa ja Luomassa hidastaa kahdella minuutilla arkisin noin 1200, lauantaisin noin 600 ja sunnuntaisin noin 500 matkustajan matkantekoa, mistä aiheutuu noin 210 000 euron vuotuinen aikahaitta matkustajille. Lisäksi tasoristeysjärjestelyt aiheuttavat 80 km/h nopeusrajoituksen myös niille junille, jotka eivät pysähdy asemalla. Todellinen aikahaitta on siten yllä mainittua arviota suurempi.
Asemien saneeraamiselle ei ole näköpiirissä tarvittavaa kysyntäpohjaa. Asemien säilyttäminen edellyttäisi alueen maankäytön voimakasta kehittämistä. Mankin uusi maankäyttö tukeutuu vahvasti Kauklahden asemaan, jonka rooli tulee vahvistumaan. Asemien säilyttäminen vaatisi myös huomattavia investointeja asema-alueisiin ja kulkuyhteyksiin. Mankin kehittäminen on haasteellista nykyisellä paikallaan, sillä asema sijaitsee pehmeiköllä eikä laitureita ole nykyisen ratageometrian asettamien rajoitusten vuoksi mahdollista pidentää.
Espoon kaupunkiradan liikennöintiselvitys on laadittu yhteistyössä myös Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan kanssa.  Junaseisakkeiden lakkauttaminen korvataan bussiliikenteen järjestelyillä Kauklahden ja Masalan välillä sekä Kauklahdesta Lasilaaksoon.

Terveisin,
Markus Elfström, Joukkoliikennesuunnittelija, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

Ihan aina eivät töllien akat ja pirttien jussit ole kaikissa asioissa kunnan autoinssinöörejä viisaampia, mutta aivan oikein ja täysin naulankantaan näkyy samaisessa nettikeskustelussa kirjoittavan edelliseen vastineensa esim. nimim. "Juna mäni justiin":

Että ihan 2 minuuttia menee aikaa Mankissa pysähtymisen vuoksi. Kuinkahan monta minuuttia myöhästymisiä tulee VR:n junien jatkuvien myöhästelyjen takia? aivan järjetöntä liikennepolitiikkaa. Nyt voisi liikenneministeri sanoa painavan sanansa.

Ei Mankissa enää edes ajeta autolla raiteiden yli, joten se olisi tekosyy. Matkustajamäärät ovat kasvaneet ja kasvavat koko ajan, alueelle on rakennettu ja rakennetaan lisää kerrostaloja. Tämä on espoolaista yksityisautoilua paapovaa liikennesuunnittelua.

Alleviivaisin kommentin viimeistä, oivaltavaa lausetta: "Tämä on espoolaista yksityisautoilua paapovaa liikennesuunnittelua."

Myöhempänä samaisessa keskustelussa annetaan myös linkki Hösselin elokuun lopussa 2013 julkaiseman Liikkumistutkimus 2012:n tuloksiin, joista selviää mm. näin:

Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen matkustaminen joukkoliikenteellä kasvaa Helsingin seudulla nopeammin kuin yksityisautoilu. Pääkaupunkiseudun liikkumista on tutkittu lähes 50 vuoden ajan, jona aikana joukkoliikenteen osuus kokonaisliikkumisesta on laskenut jatkuvasti, vaikka absoluuttiset matkustajamäärät ovatkin lisääntyneet. Trendiin on vaikuttanut yksityisautoilun vahva lisääntyminen 60-luvulta asti.

”Käänne on seurausta vuosikymmenien pitkäjänteisestä joukkoliikenteen kehittämisestä Helsingin seudulla. Joukkoliikenteellä on tänä päivänä erittäin vahva brändi. Se koetaan oleelliseksi osaksi hyvin toimivaa, helppoa ja puhdasta urbaania ympäristöä. Yhä useampi nuori pääkaupunkiseudulla jättää ajokortin ajamatta ja auton hankkimatta, koska joukkoliikenne palvelee heidän liikkumistarpeitaan niin hyvin. Sama trendi näkyy myös kansainvälisesti suurissa kaupungeissa”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kiittää.

”Positiivinen muutos on ollut voimakkaampi kuin olemme osanneet ennustaa. HSL päivittääkin syksyn aikana liikennejärjestelmäennusteitaan uusien tulosten valossa”, Liikennetutkimukset ja ennusteet –ryhmän päällikkö Marko Vihervuori sanoo.

Joukkoliikenteen lisäksi myös jalankulun ja pyöräilyn suosio erityisesti pääkaupunkiseudun kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) on kasvanut.

Työmatkaliikenteessä joukkoliikenteen suosio on kasvanut eniten Espoossa. Myös kehyskunnissa työmatkoja tehdään aiempaa enemmän joukkoliikenteellä. Vapaa-ajan matkoilla helsinkiläiset ja vantaalaiset ovat entistä useammin valinneet joukkoliikenteen henkilöauton sijasta, mutta espoolaiset kulkeneet entistä enemmän henkilöautolla. Kehyskunnissa vapaa-ajan matkustuksessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.
Myös henkilöt, joilla on ajokortti ja auto käytössään, ovat lisänneet joukkoliikenteen käyttöä henkilöautoon verrattuna joka alueella.

”On hienoa nähdä, että myös autoilijat ovat ottaneet joukkoliikenteen osaksi liikkumistaan entistä enemmän. Autoilun ja joukkoliikenteen helppo yhdistäminen esimerkiksi liityntäpysäköintiä kehittämällä onkin tulevaisuudessa entistä tärkeämpää”, Rihtniemi sanoo.

Liikkumistutkimuksen yhteydessä HSL selvitti myös alueen asukkaiden liikkumisasenteita barometrikyselyllä. Valtaosa vastaajista haluaisi kehittää alueen joukkoliikennettä. Seuraavaksi tärkeimmäksi kehityskohteeksi nähdään pyöräilyreittien ja -olosuhteiden kehittäminen. Kyselyyn vastanneet kannattivat vahvasti lisäksi muun muassa päästöjen ja liikennemelun vähentämistä ja maankäytön keskittämistä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Yli 60 prosenttia vastaajista kannattaa ja vajaa 20 prosenttia vastustaa moottoriajoneuvoliikenteen kasvun hillitsemistä.

Olisiko näiden asiainseikkojen valossa viisasta lakkauttaa Mankin seisake? -Mielestäni ei olisi. □

[[Tunnus poistettu]]

Tämmösiä siellä on laitureilla sekä tasoristeyksessä.

Mietityttää vaan että miten toi Veturit Kartalla-sovelluksen kuvake liittyy asiaan? 

[Topi Lajunen]

Mietityttää vaan että miten toi Veturit Kartalla-sovelluksen kuvake liittyy asiaan? 

Mietityttää vaan, että miten Veturit kartalla -sovellus ylipäätään liittyy koko kuvaan...

[Toni Hartonen]

HSL:n vastauksen kun lukee niin vastaus on siinä. Liitäntäbussi pystyy hoitaa joukkoliikenteen Kauklahdenasemalle, matkaa n. 1 km.  Vuorokaudessa matkustajia ollut alle 90.

[Jarkko Korhonen]

Liikennöikö liityntäbussi kerran tunnissa suuntaansa aamuvarhaisesta iltamyöhään ja viikonloppuöinä jopa aamuneljään?

[Mika Hakala]

Saavatpahan huumehörhöt taas suojella alituisemman äo:n kolleekoja tasoristeykseltä. Totuttu on holtittomaan liikennekäytökseen ja autoilijan on aina vika.

VR;n pamppu toki antaa jääväämättä itsensä suositukset, mutta mistäpä johtunee taas tuo joukkoliikennepolitiikka esim. Kemijärveläisen huumeita saantinsa vuoksi kokeilemattoman kustannuksella?

Sitokaapa greenpeace hörhöt kerrankin itsenne käsiraudoista mankin kiskoihin ja hukatkaa avain. Saisi teistäkin jotain hyötyä ja katetta lörpötyksille.  

[Topi Lajunen]

Saavatpahan huumehörhöt taas suojella alituisemman äo:n kolleekoja tasoristeykseltä. Totuttu on holtittomaan liikennekäytökseen ja autoilijan on aina vika.

Mankin ylikäytävä ei ole moottoriajoneuvojen käytössä.

[Juha Kutvonen]

Yllättävän pitkäänhän Mankki ja Luoma ovat sinnitelleet käytössä. Pääradalla vastaavat pienet seisakkeet karsittiin jo 1990-luvulla (Huikko -90; Kytömaa -94; Takoja, Palopuro ja Monni -96; Ristinummi -98). Joidenkin lakkautettujen liikennepaikkojen ympärille on sittemmin kaavoitettu moninkertaisesti asutusta, mutta silti seisakkeita ei todennäköisesti avata enää uudelleen, mikä lisää turhaa autoilua näissä lähiöissä.

[Ari Palin]

Lieneekö Mankin seisakkeen kohtalo nyt sinetöity? Tänään julkaistussa HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2014-2016 mainitaan sivulla 51 vuoden 2015 muutoksista seuraavaa: "Matka-aikojen nopeuttamiseksi lakkautetaan Mankin seisake, jolla nousuja on ollut keskimäärin 0,7 / juna. Korvaavana yhteytenä toimii linjan 18 jatke Lasilaaksoon." Tässä linkki suunnitelmaan: http://dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsl01/kokous/2013340-2-1.PDF