Google translate ja eri kielet

[Martin Hillebard]

Minulla oli jokin syy kääntää jokin tämän sivuston artikkeli ruotsiksi ja niinpä klikkasin Översätt denna sida. Tuloksena oli Sleeping vagn kärysi siis kolmella kielellä sekaisin.
     Ikävä sanoa mutta Google Translate ohjelma on puhdasta p---kaa. Ainakin mitä suomenkieleen tulee. Ruutuun ilmestyi muitakin mestariteoksia.... katsokaa itse, ja nauttikaa.
     Anglosaksit kuvittelevat kai edelleen hallitsevansa maailmaa. Lontoon eläintarhassa kaikki eläimet ovat tankero.

// aihe on jaettu ketjusta http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,6412.0.html

[Topi Lajunen]

Ikävä sanoa mutta Google Translate ohjelma on puhdasta p---kaa.

Jossain määrin toimiva se on, kun kääntää jostain kielestä englantiin tai englannista johonkin. Nimittäin, Google Translate ei tarkalleen ottaen osaa mitään muuta. Jos yrittää kääntää suomesta ruotsiin, niin se kääntää ensin suomesta englantiin, ja siitä saamansa tuloksen englannista ruotsiin.

Lisäksi, suomen kieli on keskimääräistä hankalampi pureskeltava konekääntäjille.

[Martin Hillebard]

Slangisanojen kääntäminen lie erikoisen vaikeaa. Kokeilin kerran ruotsista suomeen jotenkin "Mannen betalade med en hundring". Oikea käännös olisi kuulunut "Mies maksoi satasella" siis sadan markan tai kruunun setelillä. Google suomensi "hundring" "Koiran rengas".
     Makuuvaunussa kärysi voisi kääntää muotoon Det osade i sovvagnen mutta ei sekään kuullosta hyvältä. Osa tarkoittaa enemmin ruoanlaiton käryämistä.
     Mainintani Ranskan raitioteistä yhteydessä, 15 kilometriä oli muuttunut muotoon 15 miles. Taitaa olla turvallisempaa kääntää itse, edellyttäen että osaa jotenkuten kulloinkin kyseeseen tulevia kieliä.

[Tuukka Ryyppö]

Ikävä sanoa mutta Google Translate ohjelma on puhdasta p---kaa.

Jossain määrin toimiva se on, kun kääntää jostain kielestä englantiin tai englannista johonkin. Nimittäin, Google Translate ei tarkalleen ottaen osaa mitään muuta. Jos yrittää kääntää suomesta ruotsiin, niin se kääntää ensin suomesta englantiin, ja siitä saamansa tuloksen englannista ruotsiin.

Lisäksi, suomen kieli on keskimääräistä hankalampi pureskeltava konekääntäjille.

Olen muuten huomannut, että esperantoa Kuukkeli osaa kääntää vain espanjaksi, mikä tuottaa välillä hassuja käännöskukkasia, kun käännös tapahtuu esim. reittiä esperanto -> espanja -> englanti -> suomi. Yhdessä käännöksessä voi siis olla jopa neljää kieltä sekaisin. Muitakin vastaavia kieliä saattaa olla...

(Tämä on sikälikin hassua, että oikeasti esperantolla on kieliopillisesti tosi vähän tekemistä espanjan kanssa ja juuri kieliopin "samankaltaisuus" voisi olla edes jonkinlainen tekosyy tuollaiseen välikielivalintaan. Sanaston samankaltaisuus taas ei oikein ole mikään apu tietokoneohjelmalle)

[Martin Hillebard]

Käsitykseni mukaan esperanto on keinotekoinen kieli, jonka muutamat maailmanparantajat loivat kauan sitten tosin hyvässä tarkoituksessa mutta joka ei sittemmin koskaan ole levinnyt yleiseen käyttöön. Toisen Mailmansodan jälkeen englannista tuli vihdoinkin todellinen maailmankieli. Siihen saakka oli mm. paljon tieteellistä kirjallisuutta painettu saksankielellä mutta nyt yleinen inho tätä täydellisesti rikolliseksi (jopa geneettisesti) katsottua kansakuntaa kohtaan johti että heidän hengellinen perintönsä päättyi paperinkeräykseen.

[Tuukka Ryyppö]

Käsitykseni mukaan esperanto on keinotekoinen kieli, jonka muutamat maailmanparantajat loivat kauan sitten tosin hyvässä tarkoituksessa mutta joka ei sittemmin koskaan ole levinnyt yleiseen käyttöön. Toisen Mailmansodan jälkeen englannista tuli vihdoinkin todellinen maailmankieli. Siihen saakka oli mm. paljon tieteellistä kirjallisuutta painettu saksankielellä mutta nyt yleinen inho tätä täydellisesti rikolliseksi (jopa geneettisesti) katsottua kansakuntaa kohtaan johti että heidän hengellinen perintönsä päättyi paperinkeräykseen.

Osapuilleen näin. Tosin, eipä sen kai varsinaisesti ole tarkoitettukaan leviävän yleiseen käyttöön. Sen pointteja on äärimmäisen intuitiiviseksi tehty kielioppi, jonka takia sen kieliopin oppii jotain luokkaa 3-5 kertaa niin nopeasti kuin vaikkapa englanninkieliopin, sekä sananmuodostus, jonka ansiosta puhuja, joka ei tiedä jollekin asialle sanaa, voi kehittää sen sanan lennossa ja tulla ymmärretyksi. Se on kätevä kieli silloin, jos kaksi ihmistä kohtaa ilman, että heillä on ennalta mitään yhteistä kieltä. Jos toinen heistä osaa esperanton, pystyy opettamaan sen niin nopeasti toiselle osapuolelle, että huomattavan äkkiä pääsee jo oikeasti keskustelemaan.

Sed nia temo estis "fajro en nokttrajnvagono", se mi memoras korekte
Kial ni nun parolas pri esperanton? Aŭ ĝenerale pri lingvojn?

[Esko Ampio]

Lause "Klaatu barada diklo", jotain kieltä tämäkin...

[Timo Salminen]

Siihen saakka oli mm. paljon tieteellistä kirjallisuutta painettu saksankielellä mutta nyt yleinen inho tätä täydellisesti rikolliseksi (jopa geneettisesti) katsottua kansakuntaa kohtaan johti että heidän hengellinen perintönsä päättyi paperinkeräykseen.

Ei se nyt ihan näin mennyt. Niissä maissa, joissa oli julkaistu saksaksi, julkaistiin saksaksi edelleen - esimerkiksi Suomessa saksan asema tiedekielenä säilyi 1970-luvulle asti. Skandinaviassa muutos tapahtui aikaisemmin muttei sielläkään yhdessä yössä. Toisaalta taas jos ennen toista maailmansotaa yleensä oli ollut olemassa mitään varsinaista kansainvälistä tieteellisen kanssakäymisen kieltä, se oli ollut ranska. Ranska oli tosin alkanut menettää asemiaan jo maailmansotien välillä, mutta vielä 1930-luvulla se oli keskeinen tieteellisten kongressien kieli.

Mitä saksalaisten henkiseen perintöön tulee, siitä heitettiin paperinkeräykseen vain pieni osa eli se, joka oli johtanut totalitarismiin ja vainoihin 1930-luvulla. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen saksalaiset oli eristetty kaikesta kansainvälisestä yhteydenpidosta, mutta toisen jälkeen osattiin jo olla toistamatta tätä virhettä, koska tajuttiin, mikä osuus sillä oli ollut uuteen sotaan joutumisessa.

[Pave Saarinen]

Käsitykseni mukaan esperanto on keinotekoinen kieli, jonka muutamat maailmanparantajat loivat kauan sitten tosin hyvässä tarkoituksessa mutta joka ei sittemmin koskaan ole levinnyt yleiseen käyttöön. Toisen Mailmansodan jälkeen englannista tuli vihdoinkin todellinen maailmankieli. Siihen saakka oli mm. paljon tieteellistä kirjallisuutta painettu saksankielellä mutta nyt yleinen inho tätä täydellisesti rikolliseksi (jopa geneettisesti) katsottua kansakuntaa kohtaan johti että heidän hengellinen perintönsä päättyi paperinkeräykseen.

Rautatieläisillä oli oma esperantoyhdistys 1950-1960-luvuilla. Siihen aikaan matkusteltiin junalla ja kun rautatieläiset saivat niitä kuuluisia vapaalippuja, oli matkustaminen yksi kannustin esperanton opiskeluun. Suomen rautatieläisesperantistit järjestivät rautatieläisten kansainvälinen esperanto-organisaation puitteissa 1959 rautatieläisten esperantokongressin Helsingissä. Siinä oli yli 300 osanottajaa. Tilaisuus oli kai viisipäiväinen ja siinä oli monipuolinen ohjelma.

Valtion rautateillä toimi lukuisia vilkkaita harrastuspiirejä. Jokaisella ammattiliitolla oli vielä omat harrastuspiirit. Valtion rautatiet merkitsi siihen sitoutuneelle ja tämän perheelle koko elämää. En tiedä, millaista on nykyään. Jokuhan voisi kertoa.