Tämähän tarkoittaa vain sitä, että Ruotsissa pitää tehdä lisää raiteita ruuhkaantuneille rataosille ja parantaa muuta infraa, sekä nostaa kunnossapitotasoja. Kyllähän se kerran kirpaisee, mutta sitten alkaa helpottaa. Siellä sentään ei ole sellaisia "verotetaan liikenne kuiviin" ja "ei kannata" - mentaliteetteja. Talouden kasvun kannalta hyvä asia.
Malmö-Hässleholm pitäisi ehdottomasti neliraiteistaa. Siitä osuuden Malmö-Lund junat ajavat jo nyt jatkuvassa jonossa kumpaankin suuntaan. Ongelma on ollut tapetilla jo 20-30 vuotta, mutta juuri Lundiin tullessa pitäisi purkaa yksi suojeltu tehdasrakennus (se rötiskö heti aseman eteläpuolella) ja kukaan ei uskalla tehdä mitään. Sekin auttaisi jos vaikka siihen jättäisi sellaisen lyhyen tulpan, mutta muuten levennettäisiin. Lund-Hässleholm on myös niin täynnä, että kohta kaikkien junien pitää ajaa samalla nopeudella kapasiteetin lisäämiseksi.
Toinen iso ongelma on Göteborg. Nyt jo tukossa ja kaksi eri firmaa haluaa ajaa sinne toinen 6 ja toinen 12 uutta kaukojunaa ensi vuoden syksystä lähtien.
Valitettavasti poliitikot ajavat toisaalta vain suuria suunnitelmia (esim pikarata Tukholma-Malmö/Göteborg), koska vanhat radat ovat liian vähän mediaseksikkäitä. Toisaalta Ruotsissa on hölmö tapa, että poliitikkojen on saatava toisarvoisia uudistuksia kotiseuduilleen (esim oiotaan jotain kyläteitä) ja niiden ajaminen on tärkeämpää kuin valtakunnallisten väyläprojektien.
Rataverkon avaaminen kaikille halukkaille oli yritys saada edes jotain lisäkäyttöä verkolle, jolta SJ pyrki lopettamaan kaikki haarat ja väliasemat. Eivätpä poliitikot arvanneet kuinka innokkaasti teollisuus, maakunnat ja liikenneyhtiöt ottivat syntyneen mahdollisuuden vastaan.