Eiköhän ajatuksena ollut, että kehittäkööt säännökset itse miten parhaaksi näkevät. Jos haluavat ratikoihinsa ajovalot, siitä vaan. Jos eivät, niin sitten eivät. Ei ole valtion asia!
Raitiovaunujen ajovalot ovat nimenomaan "valtion" asia. Asetus määräsi vielä vuonna 1973, että raitiovaunussa on (vain) keskellä eteenpäin yksi valkeaa valoa näyttävä lamppu ja takana (vain) keskellä punaista näyttävä lamppu.
http://www.raitio.org/news/uutis13/uukuva13_6/32_211073.jpgLoppuvuonna 1973 asetusta muutettiin kiireenvilkkaan niin että uusissa nivelvaunuissa voitiin ottaa käyttöön niihin alunperin suunnitellut ja tehdyt oikeat kaksilamppuiset ajovalot. Oliko asetusmuutos jo ensimmäisiä vaunuja tehdessä käynnissä, sitä en tiedä, vai mentiinkö operaattorin/valmistajan puolelta vain tuurilla eteenpäin.
Kuvassa (foto A Hellman) on lokakuulta 1973 vaunu, josta on oikeitten valojen piuhat pätkitty ja erään rauta/raitiotieharrastajan oikeuskanslerille tekemän valituksen johdosta hät´hätää kyhätyt tilapäiset lamppuviritykset niin eteen kuin taaksekin, jotta HKL:n tarpeelliset uuden vaunutyypin koeajot voitiin suorittaa Valmetin koeajo-ohjelman mukaisesti loppuun. [Kiusa se on pienikin.] Asetus ehdittiin muuttaa joulukuuksi, jolloin kaupallinen liikenne alkoi ja "valtion" lupa salli sitten (ja edelleenkin) valot, joko vanhastaan yksi vaunun keskiviivalle tai uutena kaksi vaunun kulmiin. Schörlingin hiomaraitiovaunut 1950-luvun alusta todettiin kyseisen harrastajan kantelun perusteella, että ne eivät olekaan raitiovaunuja vaan "työkoneita", mutta siis tuosta loppuvuodesta 1973 lähtien hiomavaunutkin ovat olleet myös raitiovaunuja.
Ja lisäksi: tuon yksittäisen harrastajan turhan aktiivinen asetus-aktiivisuus haittasi äärimmäisen paljon sen ajan ratikkayhdistystoimintaa ja kostautui noina muutenkin kriittisinä järjestäytyneen raitiotieharrastuksen alkuvuosina koko harrastuskenttään suhteessa operaattori. Kun piti hommata Turun museoraitsikoillekin suojapaikkaa Helsingistä jne...