Rautatiet ja harrastus  |  Ulkomaat  |  Aihe: Tuplataan paikallisjunien määrä  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2550


« : Joulukuu 03, 2013, 11:08:45 »

Valtio halusi lopettaa henkilöliikenteen yksiraiteiselta sivuradalta Malmö-Ystad (65 km)-Simrishamn (111 km). Tilalle tuli yritteliäs Skånetrafiken. Nyt paikallisjunien määrä Malmö-Ystad tuplataan 15.12.2013 kahteen paikallisjunaan tunnissa kumpaankin suuntaan myös sunnuntaisin; arkisin ruuhka-aikaan vielä saatiin lisäjuna muiden väliin.

Firman periaatteena on, että jokaisen junavuoron ei tarvitse tuottaa voittoa, jos sillä saavutetaan etua kokonaisuuden kannalta. Tällä perusteella perustettiin aikainen sunnuntain aamujuna Ystad-Malmö-Lund, jotta Malmön ja Lundin suurien sairaaloiden henkilökuntakin voi siirtyä kokonaan julkisen liikenteen käyttäjäksi. Samaan ehkä tähtää myös uusi myöhäisjuna, jolla on bussijatkoyhteydet Ystadista eteenpäin. Periaate on päinvastainen, kuin miten Suomessa on tehty vuosien mittaan.

Skånetrafiken olisi varmasti tärkeämpi vierailun kohde suomalaisille päättäjille, kuin esimerkiksi Australia tai Karibian meren saaret. Ohjelmassa voisi olla katsoa kuinka yksiraiteisen radan kapasiteettia lisätään (neljä junaa tunnissa+laivajunat Tanskasta Ystadiin+tavarajuna+junalauttaliikenne), kuinka matkustajat pärjäävät lyhyillä laitureilla, ylittävät radan tasossa ja havaitsevat junat ilman turvatarroja. Voitaisiin hakea mallia kuinka paljon saadaan aikaan, jos kaiken ei tarvitse olla maailman kalleinta ja hienointa. Voidaan katsoa, kuinka maaseudun ihmiset ovat iloisia junatarjonnasta, vaikka ei ole pitkiä laitureita ja asematunneleita.
tallennettu
Ossi Hakkarainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 75


« Vastaus #1 : Joulukuu 03, 2013, 11:19:24 »

Näin naapurissa. Ei meillä.
tallennettu
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 552


« Vastaus #2 : Joulukuu 03, 2013, 15:12:12 »

Ohjelmassa voisi olla katsoa kuinka yksiraiteisen radan kapasiteettia lisätään (neljä junaa tunnissa+laivajunat Tanskasta Ystadiin+tavarajuna+junalauttaliikenne), kuinka matkustajat pärjäävät lyhyillä laitureilla, ylittävät radan tasossa ja havaitsevat junat ilman turvatarroja. Voitaisiin hakea mallia kuinka paljon saadaan aikaan, jos kaiken ei tarvitse olla maailman kalleinta ja hienointa. Voidaan katsoa, kuinka maaseudun ihmiset ovat iloisia junatarjonnasta, vaikka ei ole pitkiä laitureita ja asematunneleita.

No mutta eihän tuollainen käy mitenkään, koska...se nyt ei vaan käy! Aivan liian vapaata ja yksinkertaista. Hulluja nuo ruotsalaiset...  Iskee silmää
tallennettu

Offlinessa vuodesta 1967
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2348


« Vastaus #3 : Joulukuu 03, 2013, 15:33:28 »

Kyllähän täälläkin onnistuisi. Jos jollakulla olisi muutama miljoona ylimääräistä käteistä pyörimässä, voisi hän perustaa pienen liikenneyhteyden esimerkiksi Rauman radalle. Tosin Rauma-Kokemäki on aika pieni väli ajella.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2550


« Vastaus #4 : Joulukuu 03, 2013, 16:01:10 »

Kyllähän täälläkin onnistuisi. Jos jollakulla olisi muutama miljoona ylimääräistä käteistä pyörimässä, voisi hän perustaa pienen liikenneyhteyden esimerkiksi Rauman radalle. Tosin Rauma-Kokemäki on aika pieni väli ajella.
Paitsi että pari strategista estoa pitäisi kanssa poistaa. Kiinnostavuus voisi olla toinen, jos liikennealue olisi esim Hämeenlinna-Tampere-Pori/Rauma.

Ei olisi Skånetrafikenin ensimmäiset osiot (KLT-L ja MLT) päässeet nekään alkuun, jolleivat ne olisi heti saaneet ajaa myös pääradoilla. Toiminnan alkuaikoina junat ajettiin SJ:ltä vuokratuilla vanhoilla vehkeillä, kuten Y1, X7, X10 ja vanhoilla vetureilla ja vaunuilla.
tallennettu
Martin Hillebard
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 387


« Vastaus #5 : Joulukuu 03, 2013, 20:30:54 »

Ohjelmassa voisi olla katsoa kuinka yksiraiteisen radan kapasiteettia lisätään (neljä junaa tunnissa+laivajunat Tanskasta Ystadiin+tavarajuna+junalauttaliikenne), kuinka matkustajat pärjäävät lyhyillä laitureilla, ylittävät radan tasossa ja havaitsevat junat ilman turvatarroja. Voitaisiin hakea mallia kuinka paljon saadaan aikaan, jos kaiken ei tarvitse olla maailman kalleinta ja hienointa. Voidaan katsoa, kuinka maaseudun ihmiset ovat iloisia junatarjonnasta, vaikka ei ole pitkiä laitureita ja asematunneleita.

No mutta eihän tuollainen käy mitenkään, koska...se nyt ei vaan käy! Aivan liian vapaata ja yksinkertaista. Hulluja nuo ruotsalaiset...  Iskee silmää
Oikeassa olet mies. Ihan hulluja nämä ruotsalaiset. Kädenpaiskaus riittää vahvistukseksi, hyvinkin suurten sopimusten solmimisen yhteydessä. Todistaa mukana ollut.
     Suomessa ei aina riitä edes paksu pinkka papereita. Aina sieltä "Räikkö Räähkä" jotakin kieroilun mahdollisuuksia löytää.
tallennettu
Jarmo Pyytövaara
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 126


« Vastaus #6 : Joulukuu 03, 2013, 22:37:12 »

Hyvä Eljas on hyvin ikävää kun tuot tuollaista, joutavaa ruotsalaista toimintatapaa, tälle sivustolle kaiken aikaa. Saattaa se sopia Teille sinne muttei missään nimessä Pohjanlahden tälle puolen. Mehän kaikki tiedämme, millaisia ruotsalaiset ovat ja miten oudosti ja ymmärtämättömästi he toimivat kaiken aikaa, heidän toiminnassaan ei ole päätä eikä häntää ei kerrassaan mitään tolkkua, lähinnä säälittävää touhuamista.

Kuten tiedät, täällä on VR ja se on toiminut jo yli 150 vuotta ja jos, se ei olisi toiminut OIKEIN sitä EI ENÄÄ OLISI se olisi hävinnyt yritysten joukosta. Kyllähän Sinunkin pitäisi tunnustaa, että VR on kuunnellut herkällä korvalla käyttäjiään jo 60-luvulta lähtien ja pyrkinyt palvelemaan asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Mielestäni VR on ollut aallonharjalla kaiken aikaa, voidaan sanoa että, se on erittäin etistyksellinen ja tynaaminen. Ja mikä parasta se on meidän kaikkien veronmaksajien oma yhtiö – ME OMISTAMME SEN, SIITÄ ME VERONMAKSAJAT, EMME LUOVU - EMME KOSKAAN!
Lisäksi on syytä huomioida että, VR:ssä on myös hallintoneuvosto, harvassa yrityksessä sellaista enää on mutta meidänpä veronmaksajien omistamassamme yrityksessä se edelleenkin on, siitä olemme erityisen ylpeitä ja se on saavutettu etu, josta emme luovu myöskään koskaan.

Hyvä Eljas, tiedät hyvin, pitkän linjan rautatie harrastajana että, meillä on ollut aiemminkin kermankuorijoita mm. Hangon-, Haminan-, Raahen- ja Rauman rautatiet. Nyt kysynkin sinulta Eljas: Missä ne nyt ovat, mitä osaamista niillä oli kermankuorinnan lisäksi? Lisäksi kysyn: Kuka ne aikanaan joutuikaan pelastamaan?

Heija heija VR – heija heija green VR
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2925


« Vastaus #7 : Joulukuu 05, 2013, 02:18:37 »

Sivistynyt keskustelu jatkuu...?

Meikäläinen ihan täpinöissäni odottaa täällä, että milloin se sivistynyt keskustelu aiheesta oikein alkaa. Toistaiseksi on näkynyt vain popularistista heittelyä, josta Soinikin olisi kateellinen. Hymyilee
tallennettu
Kimmo Säteri
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 237


« Vastaus #8 : Joulukuu 05, 2013, 07:42:25 »

     Olen itse syntynyt Helsingissä 1949 ja luonnollisesti sydämmeni sykkii syntymämaalleni. Emme me ulko-suomalaiset mitään maanpettureita ole;; Itse olette niin perseen-nuolijoita olleet Kekkoslovakian vuosina.
Viittaat ilmeisesti Suomen ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin tiettyinä vuosikymmeninä? Suomella oli melkoisen monta sataa kilometriä yhteistä maarajaa Neuvostoliiton kanssa. Tämä täytyi vain ottaa huomioon poliittisessa elämässä. Oliko se nyt sitten suomettumista vai mitä, mutta hengissä on kuitenkin selvitty. Helsingissä ei näkynyt itänaapurimme panssarivaunuja 1940-luvulla - eikä esimerkiksi vuonna 1968 kuten jossain hieman etelämpänä.
   
 1960/1970 vuosina Teidän valtionjohto ei osannut asioitaan hoitaa. Niin 300 000 - 400 000 suomalaista PAKENI Ruotsiin työttömyyttä, ja kurjuutta pakoon. Suomessa oli työttömyysluku, ajoittain, JOPA 18 %
Ruotsi taisi selvitä vuosista 1939-45 melko vähin vaurioin, kun itänaapuri ei esimerkiksi ilmoittanut, että "olette ammuskelleet tykeillä meidän puolella sijaitsevaan kyläämme" - ja aloitti sen jälkeen sotatoimet. Ruotsi taisi jopa käydä saksalaisten kanssa tuottoisaa kauppaa. Suomella oli sen sijaan hieman kovempi onni ja ei ihme, että Suomella ja Ruotsilla oli jossain vaiheessa melko suuri elintasokuilu.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Ulkomaat  |  Aihe: Tuplataan paikallisjunien määrä  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina