Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 352
|
|
« : Tammikuu 30, 2014, 23:21:02 » |
|
Oheisena luettelo Tampella yksityisille valmistamista vetureista. Pyydän täydennyksiä luetteloon, tietoja puuttuu ja esim Museorautatiellä pitäisi olla yksi Tampellan valmistama kattila 0-4-2T tai 0-6-2T veturista. Ensin tietoa listan saantivaiheista ja sitten tyyppimerkinnöistä. Viimeksi itse lista. Valmistajalista on myös exell tiedostona. Voin lähettää sähköpostitse, osoitteen voi lähettää tämän vaunut.orgin kautta.
IH
TAMPELLAN YKSITYISILLE TOIMITETUT VETURIT
Veturien Ystävät r.y perustettiin elokuussa 1967. Samana vuonna tamperelainen Erkki Nuutio ja tamperelaiset sukujuuret omaava Mikko Alameri järjestivät Tampellalta ja Lokomolta veturien valmistuslistoja sekä valokuvia. Tampellan yksityisille rautateille valmistamien vetureiden valmistuslistan, taulukot kapearaiteisten höyryvetureiden teknisistä arvoista sekä valokuvat antoi entinen veturiosaston teknikko Korpula esimiestensä luvalla yhdistykselle. Nämä listat perustuvat kirjoittamaani kopioon lainaksi saadusta listasta. Kopioinnissa on tapahtunut virheitä ja ne pitäisi oikaista.
Tampellan historiaa
Tampellan alku oli Tammerkosken partaalle rautamasuunin paikalle rakennetussa konepajassa ja sen viereen rakennetussa pellavatehtaassa. Nämä tehtaat yhdistyivät vuonna 1861 perustettuun uuteen yhtiöön nimeltä Tammerfors Linne- och Jern-Manufaktur Aktie-Bolag eli Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiö. Nimi oli yhtiön virallinen nimi vuoteen 1960, jolloin nimi vaihdettiin Oy Tampella Ab:ksi. Yhtiötä kutsuttiin Tampellaksi jo varhain. Ensimmäiset kiskoliikennekaluston valmistajanlaatat, joihin nimeksi oli merkitty Tampella, tehtiin vuonna 1934.
Ensimmäinen kapearaideveturi tehtiin Kaukaan tehtaille vuonna 1905. (Ab Kaukas Fabrik nro 3, Tampella 97/1905, tyyppi H, 0-6-2T). Kapearaiteisia vetureita rakennettiin 56 kpl. Lisäksi SOTEVAlle sotakorvaustoimituksiin 750 mm raideleveydelle 30 kpl FT-4 tyyppisiä 0-6-2T vetureita ja 341 kpl PT-4, sekä Kf4 -tyyppisiä 0-8-0 vetureita. Lisäksi tehtiin 10 kpl leveäraiteisia vetureita suomalaisille yksityisrautateille sekä varastoon valmistetut 6 kpl K3 (Tv1) veturia myytiin Latviaan (LDz sarjaa Dk, numerot 155 - 160). Tampellan viimeinen höyryveturi oli VR:lle toimitettu Tr1-sarjan veturi nro 1096 (Tampella 972 /1957)
Veturien tyyppimerkinnät
VR:n veturityypit merkittiin VR:n tyyppien mukaan.
Leveäraiteisille rautateille omien suunnitelmien mukaan rakennetut veturit saivat tyypit
AI (2-6-0), CI (2-8-0T) ja CII (2-8-2T) .
Vanha tyyppimerkintä on iso kirjain pyörästöjärjestyksen mukaan.
Uusi merkintä oli pyörästön, raideleveyden ja tulipinnan mukaan. Uusi merkintä tuli käyttöön
vetureiden valmistuslistan mukaan vuonna 1918.
Pyörästön uusi merkintä:
A = 0-4-0T ja 0-4-0ST
B = 0-4-2T ja 0-4-2ST
C = 0-6-0T ja 0-6-0ST
D = 0-6-2T
G = 2-8-0
H = 2-8-2T
Vuonna 1946 lisättiin F = 0-8-0 (Sotevalle tehty PT4 –tyypin tenderiveturi)
Raideleveys:
a = 600 mm
b = 750 mm
c = 1524 mm ??
Vanhojen ja uusien sarjojen vastaavuus
H Da25 (0-6-2T)
I Ca15 (0-6-0T)
III Ca8 (0-6-0ST)
IIII Ca10 (0-6-0ST)
J Db32 (0-6-2T)
JII Db32 (0-6-2T)
KT Gb66 (2-8-0)
LT Hb68 (2-8-2T)
M Bb18 (0-4-2ST) Sarjamerkintä muistiinpanoissani väärin? Pitäisi olla Bb11 ?
MII Ba18 (0-4-2T)
MIII Ba18 (0-4-2T)
MIV Bb18 (0-4-2T)
Mf Bb16 (0-4-2T)
N Aa10 (0-4-0ST)
N Aa18 (0-4-0T)
Na Ab16 (0-4-0T)
O Da18 (0-6-2T)
OI Da15 (0-6-2T)
Oa Db25 (0-6-2T)
- - Db32 = FT4 (sotakorvausveturi, 0-6-2T) Tulipinta vedenpuoleinen tulipinta.
- - Fb37 = PT4 (sotakorvausveturi 0-8-0) Tulipinta vedenpuoleinen tulipinta.
- - Fb37 = KF4 (vapaakauppaveturi 0-8-0) Tulipinta vedenpuoleinen tulipinta.
Tulipinta merkittiin Suomessa ja Saksassa tulen koskettamana tulipintana. Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Venäjällä tulipinta merkittiin veden koskettamana (tuliputken ulkopuolisena) pintana.
Ero pienillä kattiloilla noin 10%.
Esimerkiksi sotakorvausveturi Db32 merkitsee 32m2 ulkopuolista tulipintaa. Sisäpuolinen tulipinta
on 29,2 m2 .
TAMPELLA YKSITYISILLE VALMISTAMAT VETURIT
Valm. nro Sarja Toimitus pvm Yhtiö Raideleveys Paino Aks.järj. Huom!
72 G9 30.3.1904 Rauman Rautatie 4 1524 260
Vapaussodan aikana punaiset räjäyttivät veturin Kokemäenjoen
Pahankosken sillalla 17.4.1918.
Myyty J.W.Enqvist Oy, Lielahti 10.6.1919
J.W.Envist Oy kunnosti veturin.
Lielahti nro 3, hylätty 1969
97 H 14.6.1905 Ab Kaukas Fabrik 3 600 12,5 t 062T
98 G9 25.7.1905 Borgå Järnvägs Ab 5 1524 260
Porvoon Rautatie nro 3, VR:lle 1.10.1917
VR G9, nro 65
VR G9, nro 318
VR Sk2 nro 318, hylätty 24.2.1954
120 I 20.8.1907 Nokia Ab 2 600 ?? 060T
124 J 14.11.1907 Hj.Linder (Hyvinkää-Pyhäjärvi) 1 750 14,5 t 062T
1915 Pakko-otettu Venäjän armeijalle, Pietari Suuren Merilinnoitus,
Tallinna, Naissarren rautatie 1915 - 1918
Tallinnan linnoitusrautatiet 4, Naissaaren Kenttärata 1918 - 1944
EVR OT 240 1944 - 1953
Romutettu 1956
129 H 5.2.1908 Ab Kaukas Fabrik 4 600 12,5 t 062T
133 JII 14.5.1908 Hj. Linder (Hyvinkää-Pyhäjärvi) 2 750 17,5 t 062T
Käytössä 1908 - 1943
Ylä-Syvärin kenttärata 11
Jäi sotatoimialueelle, tuhottu 21-22.6.1944 Pajusuon asemalla
ajamalla rotkoon ja räjäyttämällä.
134 A1 31.12.1908 Raahen Rautatie 3 1524 260
Raahen Rautatie nro 3, v.v. 1908 - 1926
VR G11 nro 401, v. 1926
VR G12 nro 401, v. 1927
VR G12, nro 67 vv. 1927 - 1948
Rauman Rautatie 6, 28.5.1948 - 30.6.1950
VR Sk5, nro 67, 1.7.1950 - hylätty 9.12.1953
141 KT 16.6.1909 Loviisa-Wesijärvi Järnväg 6 750 30,5 t 280
Paino: Veturi + tenderi 52,5 t
Käytössä 1909 - 1960
Museoitu Loviisa 1960 -1982
Kuljetettu Minkiölle, näyttelyesineeksi 1982
Siirretty Museorautatieyhdistyksen omistukseen 1996
Kunnostettu ajokuntoon 1996 - 1998
Ajokuntoinen 1998 - edelleen
157 LT 6.5.1910 Hj.Linder Hyvinkää Karkkila Rautatie (HKR)3 750 37 t 282T
Käytössä HKR 1910 - 1967
Museoitu Karkkilan linja-autoasema 1968 - 1993
Maalattu Jokioisten Museorautatiellä vv 1993 - 2006
Karkkilan kaupungintalossa näytteillä sisätiloissa vdsta 2006
166 I 16.11.1910 Kymmene Aktiebolaget 1 600 ? ? 060T
Käytössä 1910 - 1954
Tilattu Kuusanlammen eteläpuolisen varastoalueen täytöstöihin.
Viime käyttö ennen hylkäystä Utin turvesuolla
168 M 31.12.1910 Kaarlo Tilander (Kailaniemi) 1 750 ?? 042ST
Evon Metsärata #1
Lempini Evossa "Rapakon Pässi" suohon päättyneen matkan mukaan.
Myyty 1916 Pohja paberi- ja puupapivarbrikute A.-ü, Tallinn, Eesti.
Epävarmaa käytettiinkö veturia Tallinnassa, Latviassa, Liettuassa tai
Ukrainassa
Olavi Kilpiön tieto, myyty Ukrainaan (ent Puola)
172 N 4.4.1911 Överstyrelse för Väg & Vatten- 600 6 t 040ST
byggnad 1
Tiedossaolevia käyttökohteita:
Lapuanjoen perkaukset 1911 - 1917 (2-3 veturia vuosittain)
Saimaankanavan uusimistyöt 1925 - 1929
173 N 4.4.1911 Tie- ja Vesirakennusten Yli- 600 6 t 040ST
hallitus 2
Työmaat kts N-veturi 172/1911
174 III 18.4.1911 H.G.Paloheimo Riihimäki - Loppi Rautatie (RLR) 1 600 4,5 t 060ST
"Jekke" käytettiin Kallelan haararadalla ja Santamäen tiilitehtaalla.
Vuokrattu Polttoturve Oy, Riihimäki, ajoittain
Käyttämättä 1926,1930,1931
Myyty Keramia Oy, Turku 27.5.1931
Hylätty 1950-luvun alussa, jolloin kattila oli höyrynannossa Keramia
Oy:n tehtaalla
175 IIII 5.5.1911 Tirva Fabriks Ab 1 600 6,2 t 060ST
Kaipiainen - Tirva rata
Enso Gutzeit Oy, Tirva 1929
Kuljetettu pois Tirvalta 1948
JATKUU SEURAAVASSA VIESTISSÄ
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 352
|
|
« Vastaus #1 : Tammikuu 30, 2014, 23:22:27 » |
|
JATKUU EDELLISESTÄ VIESTISTÄ
176 MII 30.6.1911 Aktiebolaget Pankakoski 2 600 n.10 t 042T
Enso-Gutzeit Oy Pankakoski 2
Kattila räjähti 25.11.1941, ainesvika levyssä, romutettiin
177 O 30.6.1911 H.G.Paloheimo Riihimäki-Loppi Rautatie(RLR) 2 600 10,5 t
062T
Käytössä 1911 vuoteen 1952
Myyty A Suomi, Hyvinkää v. 1962
178 MIII 30.6.1911 Nokia Ab 3 600 9,4 t 042T
Nokia Ab 3, 1911 - 1913
Paraisten Kalkkivuori Oy Nro 1, 1913 - 1948, romutettu 1953.
179 LT 26.7.1911 Hj. Linder Hyvinkää - Karkkila Rautatie (HKR)4 750 37 t 282T
Käytössä 1911 - 1967
Radan loppuaikana seisomassa, valtaputkivian takia
Romutettu n. v.1973 Karkkilan tehtaalla. Savupesä leikattu irti n. 1969
mutta romutus keskeytettiin ja seisoi romutukseen asti tehtaalla.
180 N 8.9.1911 Oy Valkiakoski 1 600 6 t 040ST
Myyty Venäjälle 1915
181 MIII 8.9.1911 Nokia Ab 4 600 9,4 t 042T
187 N 20.10.1911 Öfv. för Väg- &Vatt. 3 600 6 t 040ST
Työmaat kts N-veturi 172/1911
188 O 9.2.1912 H.G.Paloheimo Riihimäki - Loppi Rautatie (RLR) 3 600 10,5 t
062T
Käytössä vuoteen 1952,
Lahjoitettu Riihimäen kaupungille 11.9.1958
Museoituna Riihimäen paloaseman luona, matkustajavaunun 1 kanssa.
Suojakatos.
194 MIV 17.8.1912 Läskelä Bruks Ab 1 750 9,6 t 042T
Läskelän Rautatie 1
Käytössä 1912 - 1940, jäi Neuvostoliiton puolelle 1940 - 1941,
käytössä 1943 - 1944, jäi rajan taakse
197 O 7.8.1912 Vuojoki Gods Ab 1 600 10,5 t 062T
Myyty Riihimäki - Loppi Rautatielle (RLR) v. 1916, RLR4
Käytössä vuoteen 1952
Myyty Rakentava Oy, Riihimäki, lämmityskattilana, romutettu n. 1970
198 N 28.5.1918 Vuojoki Gods Ab 2 600 6 t 040ST
Myyty Enso-Gutzeit Oy mahdollisesti 1918
Enso nro 6
Pankakoskelle 1931, nro 6, hylätty 1935
199 AI 1.11.1912 Rauman Rautatie 5 1524 260
VR:lle 1.7.1950 VR nro 66, sarja Sk5, Hylätty 31.8.1955
201 O 16.12.1912 Vuojoki Gods Ab 3 600 10,5 t 062T
Käytössä v. 1931 asti.
Puolustusvoimat (n. 1940) Linnavuoren tehtaan rakennustyöt
Palautettu Metsähallitukselle Vuojoelle 17.07.1944
208 CI 26.5.1913 Bogå Järnvägs Ab 6 1524 280T
Pitäisi olla TK 207, mutta sai väärän laatan.
Porvoon Rautatie nro 6, VR:lle 1.10.1917
VR M1, nro 66
Varustettu 16.1.1926 hylätyn veturin A6 nro 60 tenderillä, joten
pyörästöjärjestys muuttunut 2-8-0
Hylätty 21.6.1934
209 CII 16.8.1913 Rauman Rautatie 6 1524 282T
Rauman Rautatie nro 6 v.v 1913 - 1948
Rauman Rautatie nro 8 v.v. 1948 - 1950
VR:lle 1.7.1950 VR nro 73, sarja Vk5, Hylätty 3.10.1962
210 CII 4.9.1913 Rauman Rautatie 7 1524 282T
Rauman Rautatie nro 7 v.v 1913 - 1950
VR:lle 1.7.1950 VR nro 72, sarja Vk5, Hylätty 3.10.1962
211 OI 2.5.1913 G.A.Serlachius Ab 3 600 13 t 062T
"Iso-Musta"
Käytössä MWR 1913 - 1929, tehdasalue 1930 - 1955
1938 uusi kattila Lokomolta.
212 MIII 17.6.1913 Aktiebolag Pankakoski 3 600 9,4 t 042T
Käytössä 1913 - 1952
Kattila v 1970 Pankakosken Metsäosaston keskuslämmityskattilana
228 Oa 15.10.1914 Läskelä Bruks Ab 2 750 13 t 062T
Läskelän Rautatie nro 2
Käytössä 1914 - 1940, jäi Neuvostoliiton puolelle 1940 - 1941,
käytössä 1943 - 1944, jäi rajan taakse
229 Mf 2.3.1914 Öfverstyrelse för Väg & 750 9,0 t 042T
Vattenbygnad 4
Rautatienrakennusosasto Rro 4 v.1932
Rautatienrakennusosasto Rro 1 v.1926
VR Kattilanro 1420
Viinijärvi Outokumpu ratarakennus 1933
Siirretty Vilppulan keskusvarastoon 6/1953
Hylätty 1954
Romutettu
230 Mf 2.3.1914 Öfverstyrelse för Väg & 750 9,0 t 042T
Vattenbygnad 5
Rautatienrakennusosasto Rro 5 v.1926
Rautatienrakennusosasto Rro 5 v.1932
Siirretty Vilppulan keskusvarastoon 5/1954
Hylätty 1954
Säilytetty varastossa Vilppulassa
Kunnostettu Vaasan knp 1970 luvun alussa
Museoitu Rautatiemuseo Hyvinkää
231 Na 28.7.1914 Öfverstyrelse för Väg & 750 7,8 t 040T
Vattenbygnad 6
Rautatienrakennusosasto 6 v.1932
Käytetty Iisalmi -Ylivieska rautatienrakennus
Käytetty Rovaniemi-Kemijärvi rautatienrakennus
Käytetty Pori-Haapamäki rautatienrakennus
Käytetty Kontiomäki - Taivalkoski rautatienrakennus
Käytetty Orivesi-Jämsänkoski rautatienrakennus
Käytetty Simpele - Parikkala rautatienrakennus
Käytetty Äänekoski-Haapajärvi rautatienrakennus
Siirretty Vilppulan keskusvarastoon 9/1952
Hylätty 1/1954
232 IIII 18.8.1914 Emil af Hällström, Olkkala 2 600 6,2 t 060ST
"Pikku Pässi"
Käytössä vuoteen 1920
Myyty Helsingin Kaupunki Rakennuvirasto 2 ollut heillä 1924
katsastuksen aikana.
Merisuon rautatatie 1, VT-aseman linnoitustyö Kannaksella 1943, jäi
sotatoimialueelle 1944.
233 Na 17.9.1914 Öfverstyrelse för Väg & 750 7,8 t 040T
Vattenbygnad 7
Rautatienrakennusosasto Rro 7 v.1932
Lahti - Heinola rautatien rakennus -1933
Viinijärvi - Outokumpu rautatien rakennus 1933 -
Orivesi - Jämsänkoski rautatien rakennus
Siirretty Vilppulan keskusvarastoon 9/1952
Hylätty 1954
234 Mf 8.10.1914 W.Rosenlew Co Ab 1 750 9,0 t 042T
Harvialan Metsärautatie 1 1914 - 1955
Myyty romuksi Lenkkeri Oy Turku v. 1957
235 O 19.12.1914 J.W.Engqvist Ab 1 600 10,5 t 062T
256 Oa 10.3.1916 Hj.Linder Lohjan Sähkörata 2 750 13,0 t 062T
Lohjan Sähkörautatie 1916
Harviala Oy, joulukuu 1916 - 1955
Lämmönkehityksessä Harvialassa 1955-1957
Tampere Sorsapuisto lasten leluna 1957- 1988
Jokioisten Museorautatie 1988 - , ei kulussa
Näytteillä kesällä 2009 Suomen Kivimuseo, Juuka
267 JII 19.12.1916 Diesen Wood Co Ab, Wiborg 750 17,5 t 062T
268 O 30.12.1916 Kymmene Ab 2 600 10,5 t 062T
Käytössä 1916 - 19xx
Käytetty tehdasalueella ja tavarajunissa linjalla
287 O 4.4.1917 Ab Tornator 3 600 10,5 t 062T
288 MIII 16.7.1917 Ab Pankakoski 4 600 9,4 t 042T
Käytössä 1917 - 1952, kattila lämmityskäytössä Kuurnan
voimalaitostyömaalla 1970-luvun alussa
289 LT 31.12.1917 Hj.Linder Hyvinkää - Karkkila Rautatie (HKR) 5 750 37 t 282T
HKR 5 1917 - 1967
Lahjoitettu 1969 Museorautatie Forssa Humppila
Jokioisten Museorautatie 5, käytössä museorautatiellä
290 MIII 31.8.1917 Semjonoff, Sünkel ja 600 9,4 t 042T
Melnikoff, Moskova, Venäjä
Semjonoff and Co. ilmeisesti agentti, toimitusosoite tuntematon
291 MIV 31.7.1917 Ruutitehdas Samara, Venäjä 750 9.6 t 042T
292 MIV 31.8.1917 Ruutitehdas Samara, Venäjä 750 9,6 t 042T
293 MIV 31.8.1917 Ruutitehdas Samara, Venäjä 750 9,6 t 042T
Ruutitehdas nro 5 päätetttiin rakentaa Samaran kaupunkiin 1916.
Koneistot tilattiin vuonna 1917 ja tehtaalle piti rakentaa 12.8 km pitkä
rata.
Radalle tilattiin 4 veturia ja 93 vaunua.
Venäjän sisällissodan takia tehtaan rakentamisesta luovutiin vuonna
1918.
Koneet ja ratakalusto siirrettiin muualle käyttöön. Veturien sijoitus
tuntematon.
294 Oa 8.12.1917 Ab Finska Handeskompaniet, 750 13,0 t 062T
Petrograd, Venäjä
295 Ab16 30.12.1918 A.Ahlström Oy Varkaus 750 7,8 t 040T
Tehtaan sisäisessä liikenteessä.
Hylätty ja romutettu 1955
302 Da18 17.4.1920 Kymmene Ab 4 600 10,5 t 062T
Käytössä 1920 - 1943
Merisuon rautatie (SA) 1943-1944
Jäänyt Kannakselle 1944
303 Bb18 22.7.1920 A.Ahlström Oy Varkaus 750 9,6 t 042T
Tehty Messuille
304 K3 1.8.1922 Ingeniörsbyrån Zitting & Co 1524 280
Työn puutteessa tehty varastoon, myyty Latviaan maksettu osaksi
pellavilla.
LDz sarja Dk 159
Evakoitu Latviasta 1941. Gorkin rautatielle 1942.
Hylätty lokakuussa 1952.
305 K3 1.8.1922 Ingeniörsbyrån Zitting & Co 1524 280
Työn puutteessa tehty varastoon, myyty Latviaan maksettu pellavilla.
LDz sarja Dk160
Jäi saksalaisten valloittamalle alueelle 1941.
Kuljetettu Suomeen elokuussa 1943.
VR kunnosti ja veturille numero 1299.
Uudelleen numerointi 596 vuonna 1944.
VR hylkäsi veturin syyskuussa 1969.Romutettu
306 K3 9.8.1922 Ingeniörsbyrån Zitting & Co 1524 280
Työn puutteessa tehty varastoon, myyty Latviaan maksettu osaksi
pellavilla.
LDz sarja Dk155
Evakoitu Latviasta Gorkin rautatielle 1942
Hylätty elokuussa 1951.
307 K3 9.8.1922 Ingeniörsbyrån Zitting & Co 1524 280
Työn puutteessa tehty varastoon, myyty Latviaan maksettu osaksi
pellavilla.
LDz sarja Dk156
Evakoitu Latviasta vuonna 1941. Gorkin rautatielle 1942.
Maaliskuussa 1947 teollisuusveturiksi GAZ tehtaalle
308 K3 25.8.1922 Ingeniörsbyrån Zitting & Co 1524 280
Työn puutteessa tehty varastoon, myyty Latviaan maksettu osaksi
pellavilla.
LDz sarja Dk 157
2. maailmansodan jälkeen Kalininin rautatiellä, poistettu 1946.
309 K3 30.8.1922 Ingeniörsbyrån Zitting & Co 1524 280
Työn puutteessa tehty varastoon, myyty Latviaan maksettu osaksi
pellavilla.
LDz sarja Dk158
Evakoitu Latviasta 1941. Gorkinrautatielle vonna 1942.
Moskova - Razanin rautatielle lokokuussa 1944.
Latviassa Kkdran turvetehtaalle joulukussa 1948
Poistettu käytöstä 1957, hylätty 1958
315 Da18 25.10.1922 Kymmene Ab 6 600 10,5 t 062T
Käytössä 1922 - 1958
Käytettiin usein KVR:n matkustajajunissa
Hylätty 1958.
316 Db32 23.3.1923 Metsähallitus Helsinki 3 750 17,0 t 062T
Eskolan Metsärata nro 3
Käytössä 1923 - 1961, hylätty ja romutettu n. 1967
375 K5 24.5.1927 Rauman Rautatie 8 1524 280
Rauman Rautatie nro 8 v.v. 1925 - 1948
Rauman Rautatie nro 10 v.v. 1948 - 1950
VR:lle 1.7.1950 VR nro 1118, sarja Tk3, Hylätty 22.5.1969
390 Da25 26.9.1928 Kymmene Ab 8 600 13,0 t 062T
Käytössä 1922 - 1955
Pääasiallinen matkustajajunaveturi KVR:llä
Radan voimakkain veturi
464 Aa18 9.3.1935 Tie- ja Vesirakennushallitus 8 600 7,8 t 040T
Oletus: Saimaan kanavan jatkotyömaa 1934 - 1939 ?
465 Aa18 16.6.1935 Tie- ja Vesirakennushallitus 9 600 7,8 t 040T
Oletus: Saimaan kanavan jatkotyömaa 1934 - 1939 ?
466 Aa18 13.6.1935 Tie- ja Vesirakennushallitus 10 600 7,8 t 040T
Oletus: Saimaan kanavan jatkotyömaa 1934 - 1939 ?
467 K5 31.12.1935 Rauman Rautatie 9 1524 280
Rauman Rautatie nro 9
VR:lle 1.7.1950 VR nro 1117, sarja Tk3, Hylätty 22.5.1969
525 Da25 10.5.1945 Kymmene Ab - 600 13,0 t 062T
Luovutettu tehtaalta suoraan sotakorvauksia varten SOTEVAlle
30.5.1945, Neuvostoliittoon 1945
Kuusankoski-Voikkaa Rautatien (KVR) nro 8:n sisarveturi.
Tässä listassa ei ole SOTEVAn tilauksesta valmistettuja Ft4 (0-6-2T), PT4 (0-8-0) ja KT4 (0-8-0) vetureita.
Huomautus: Tampella valmistanut eri valmistajien vetureihin korvaavia kattiloita. Näistä ei ole tietoja.
LÄHTEET: Tampellan listat ja tekniset arvot. Kierrossa Veturin Ystävät ry:n kokouksissa n. 1968.
Erkki Nuutio keskustellut ex veturiosaston teknikko Korpulan kanssa, jolta sai (E.Nuutio ja
M.Alameri) Tampellan valmistajalistat.
Kilpiö - Bergström: Leveät Kiskot, Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset
leveäraiteiset rautatiet.Suomen Rautatiemuseo 2008
Kilpiö et al: Kapeat Kiskot, Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset
kapearaiteiset rautatiet
Suomen Rautatiemuseo, Jokioisten Museorautatie 1993
Resiina lehdet vv 1967 - 2011.
Martti Virtanen: Lännen Pikajuna. Suomen Rautatiemuseo 1997.
I Hovin keräämät tiedot eri lähteistä, haastatteluja, lehtileikkeitä
Sergei Dorozkov, Venäjä
- - - - -
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 352
|
|
« Vastaus #2 : Tammikuu 31, 2014, 18:15:36 » |
|
TAMPELLAN 600mm raideleveydelle tehtyjen veturien mittoja
Vanha sarja H I I N
Uusi sarja Da25 Ca15 Ca8 Aa10
Valmistusvuodet 1905-1908 1907-1910 1911 1911-1912
Sylinterin halkaisija 230 mm 180 mm 130 mm 140 mm
Iskunpituus 300 mm 130 mm 210 mm 210 mm
Tulipinta m2 25,6 m2 15,6 m2 8 m2 10 m2
Arinapinta m2 0,5 m2 0,3 m2 0,25 m2 0,25 m2
Työpaine kg/cm2 12 kg/cm2 12 kg/cm2 12 kg/cm2 12 kg/cm2
Pyörien halkaisijat 600/450 mm 600 mm 450 mm 450 mm
Hankauspaino t ?? ?? 4,5 t 6 t
Työpaino t 12,5 t ?? 4,5 t 6 t
Vetovoima kg 1900 kg 550 kg 620 kg 715 kg
Pituus puskim 5 175 mm 4 500 mm 3 870 mm 3 790 mm
Vesisäiliöt m3 1,5 m3 ?? 0,4 m3 0,45 m3
Polttoainetila m3 0,8 m3 ?? 0,25 m3 0,25 m3
Pyörästö 0-6-2T 0-6-0T 0-6-0ST 0-4-0ST
Vanha sarja MII MIII IIII
Uusi sarja Ba18 Ba18 Ca10
Valmistusvuodet 1911 1911-1917 1911-1914
Sylinterin d mm 190 mm 190 mm 140 mm
Iskunpituus mm 280 mm 280 mm 210 mm
Tulipinta m2 18,5 m2 18,5 m2 10,3 m2
Arinapinta m2 0,3 m2 0,35 m2 0,25 m2
Työpaine kg/cm2 12 kg/cm2 12 kg/cm2 12 kg/cm2
Pyörien D mm 600/350 mm 600/350 mm 450 mm
Hankauspaino t ?? ?? 6,2 t
Työpaino t ?? 9,4 t 6,2 t
Vetovoima kg 1300 kg 1300 kg 715 kg
Pituus puskim 4 966 mm 4 645 mm 3 786 mm
Vesisäiliöt m3 1,5 m3 0,78 m3 0,45 m3
Polttoainetila 0,8 m3 0,8 m3 0,25 m3
Pyörästö 0-4-2T 0-4-2T 0-6-0ST
Vanha sarja O OI N
Uusi sarja Da18 Da25 Aa18
Valmistusvuodet 1911-1922 1913 1935
Sylinterin d mm 190 mm 220 mm 190 mm
Iskunpituus mm 280 mm 280 mm 280 mm
Tulipinta m2 18,5 m2 25,7 m2 18 m2
Arinapinta m2 0,35 m2 0,56 m2 0,35 m2
Työpaine 12 kg/cm2 12 kg/cm2 12 kg/cm2
Pyörien D mm 600/350 mm 600/350 mm 600 mm
Hankauspaino t ?? ?? 7,8 t
Työpaino t 10,5 t 13 t 7,8 t
Vetovoima kg 1300 kg 1750 kg 1300 kg
Pituus puskim 5 085 mm 5 880 mm 4 360 mm
Vesisäiliöt 0,9 m3 1,5 m3 0,6 m3
Polttoainetila 0,8 m3 0,8 m3 0,4 m3
Pyörästö 0-6-2T 0-6-2T 0-4-0T
Näyttää suorilta riveiltä, mutta esikatselussa järjestys on muuttunut sekavaksi.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 352
|
|
« Vastaus #3 : Helmikuu 01, 2014, 14:32:42 » |
|
TAMPELLAN 750 mm raideleveydelle tehtyjen veturien mittoja
Vanha sarja J JII KT
Uusi sarja Db32 Db32 Gb66
Valmistusvuodet 1907 1908-1923 1909
Sylinterin halkaisija mm 240 mm 270 mm 380 mm
Iskunpituus mm 350 mm 350 mm 450 mm
Tulipinta m2 32,4 m2 32,4 m2 66 m2
Tulistin m2 ei ole ei ole 18 m2
Arinapinta m2 0,54 m2 0,54 m2 1,1 m2
Työpaine kg/cm2 12 kg/cm2 12 kg/cm2 10 kg/cm2
Pyörien halkaisijat mm 750/500 mm 750/500 mm 600/900 mm
Hankauspaino t ?? ?? ??
Työpaino t 17 t 17,5 t 30,5 t
Vetovoima kg 2 100 kg 2 700 kg 4 700 kg
Pituus puskimineen mm 6 440 mm 6 150 mm 13 500 mm
Vesisäiliöt m3 1,8 m3 2,2 m3 8,5 m3
Polttoainetila m3 1,4 m3 1,4 m3 4,2 m3
Pyörästö 0-6-2T 0-6-2T 2-8-0
Vanha sarja LT (Huom. 1) M (Huom 2) MIV
Uusi sarja Hb68 Bb18 Bb18
Valmistusvuodet 1910-1917 1910 1912-1920
Sylinterin halkaisija mm 380 mm 160 mm 190 mm
Iskunpituus mm 450 mm 240 mm 280 mm
Tulipinta m2 68,9 m2 11,3 m2 18,5 m2
Tulistin m2 18 m2 ei ole ei ole
Arinapinta m2 1,1 m2 0,3 m2 0,35 m2
Työpaine kg/cm2 12 kg/cm2 12 kg/cm2 12 kg/cm2
Pyörien halkaisijat mm 600/900/600 600/350 mm 600/350 mm
Hankauspaino t ?? ?? ??
Työpaino t 37 t ?? 9,6 t
Vetovoima kg 5 600 kg 800 kg 1 300 kg
Pituus puskimineen mm 9 300 mm 4 660 mm 4 645 mm
Vesisäiliöt m3 3,1 m3 0,45 m3 0,78 m3
Polttoainetila m3 3,3 m3 0,64 m3 0,8 m3
Pyörästö 2-8-2T 0-4-2ST 0-4-2T
Vanha sarja Mf Na Oa
Uusi sarja Bb16 Ab16 Db25
Valmistusvuodet 1914 1914 1914-1917
Sylinterin halkaisija 180 mm 180 mm 220 mm
Iskunpituus mm 280 mm 280 mm 280 mm
Tulipinta m2 15,7 m2 15,7 m2 25,7 m2
Tulistin m2 ei ole ei ole ei ole
Arinapinta m2 0,35 m2 0,35 m2 0,56 m2
Työpaine kg/cm2 12 kg/cm2 12 kg/cm2 12 kg/cm2
Pyörien halkaisijat mm 600/350 mm 600 mm 600/350 mm
Hankauspaino t ?? 7,8 t ??
Työpaino t 9 t 7,8 t 13 t
Vetovoima kg 1 200 kg 1 200 kg 1 750 mm
Pituus puskimineen 4 830 mm 4 360 mm 5 896 mm
Vesisäiliöt m3 0,75 m3 0,6 m3 1,5 m3
Polttoainetila m3 0,8 m3 0,4 m3 0,8 m3
Pyörästö 0-4-2T 0-4-0T 0-6-2T
Vanha sarja (Huom 3) (Huom 4)
Uusi sarja Bd32 Fb37
Valmistusvuodet 1945 1946-1952
Sylinterin halkaisija 270 mm 285 mm
Iskunpituus mm 350 mm 300 mm
Tulipinta m2 32,5 m2 50,7 m2
Tulistin m2 ei ole 13,5 m2
Arinapinta m2 0,54 m2 1,01 m2
Työpaine kg/cm2 12 kg/cm2 13 kg/cm2
Pyörien halkaisijat 750/500 mm 600 mm
Hankauspaino t 13,8 t 16 t
Työpaino t 17,5 t 16 t
Vetovoima kg 2 700 kg 3 400 kg
Pituus puskimineen 6 750 mm 10 446 mm
Vesisäiliöt m3 2,6 m3 5,2 m3
Polttoainetila m3 2,7 m3 2 m3
Pyörästö 0-6-2T 0-8-0
SOTEVA SOTEVA
Ft4 PT4 ja Kf4
Siinä minulla olevat Tampellan tiedot. Lisäyksiä ja korjauksia toivotaan.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 465
|
|
« Vastaus #4 : Helmikuu 02, 2014, 10:19:49 » |
|
Tampellan I - tyypin veturin iskunpituudessa on virhe . 130 mm ei ole edes teknisesti mielekäs. Tehdaskuvista arvioimalla pituus on "tavanomainen" 230 mm. Vanhat muistelot mainitsevat veturin olleen selvästi väkevämpi kuin Krauss no 1 . Mutta vasta nyt pälkähti päähäni että UPM-Kymmenen arkistossa täytynee olla piirustus - eräs konepajan ent. työntekijä teki Heinolassa höyryllä toimivan pienoismallin KVR:n veturista parikymmentä vuotta sitten suhteessa 1:10. Panin kai tasoristeykseen kuvan.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 352
|
|
« Vastaus #5 : Helmikuu 02, 2014, 11:18:45 » |
|
Hyvä, vihre tapahtunut jo 1968 kirjoittaessani listaa. Hyvää tarkkuutta mutta, mutta. Listassa annetaan vetovoimaksi 550 kg, minkä luvun saa jos sylinterin halkaisija on 180 mm ja iskunpituus 130 mm, vakiona 0.65. Näitä vetureita tehtiin Nokialle, jossa oli jyrkkä mäki voitettavana ja Kymin Kuusankosken tehtaalle.
VIRHEEN KORJAUS: Alunperin viestissä väitettiin veturityyppiä tehdyn myös Kaukaan tehtaalle. Tämä ei
pidä paikkaansa. Kaukaan veturi oli H-tyyppinen 0-6-2T.
Pikatarkistus sylinterin mittoihin on peukalosääntö, iskunpituus on 1.5 kertaa sylinterin halkaisija. Tässä tapauksessa näyttäisi olevan päin vastoin.
Lisätään vielä, että iskunpituus on puolet veturin vetopyörän halkaisijasta. Pikajunavetureilla ja pienipyöräisillä kapsuilla pitää tästä tinkiä ja tehdä iskunpituus pienemmäksi.
Lähettäkää lisää tietoja, puuttuvia tietoja on vielä täytettäväksi.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 03, 2014, 12:43:17 kirjoittanut Ilkka Hovi »
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2551
|
|
« Vastaus #6 : Helmikuu 02, 2014, 13:09:40 » |
|
Kopiointivihre ei ole Ilkan, jos se lohduttaa. Tieto on Tampellan laatimasta taulukosta, joka 60-luvun lopulla kiersi "Veturien Ystävät r.y:n" jäsenten keskuudessa. Minulla on taulukosta otettu Xerox-kopio, josta vielä hyvällä mielikuvituksella erottaa tekstin. Yksi mahdollisuus on, että sylinterin halkaisija ja iskun pituus ovat vain vaihtaneet paikkaa. Sitä puoltaisi se, että tyypin I II sylinterin mitat ovat halkaisija 130 mm ja iskun pituus 210 mm. Mutta en tiedä mikä on oikein, joten Reino saattaa yhtä hyvin olla täysin oikeassa.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tapani Havia
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 59
|
|
« Vastaus #7 : Helmikuu 04, 2014, 21:12:00 » |
|
Tampellan varaosakattiloita on ainakin tehty seuraaviin kapearaiteisiin:
Porter 1745/1897 vuonna 1911
Brooks 3206/1899 vuonna 1913
Brooks 3209/1899 vuonna 1913
Porter 2313/1901 vuonna 1913 (ensimmäisen kerran)
Brooks 3207/1899 vuonna 1914
Brooks 3208/1899 vuonna 1914
Brooks 3210/1899 vuonna 1914
Porter 1746/1897 vuonna 1914
Porter 1930/1898 vuonna 1923
Krauss 3406/1896 vuonna 1925
Porter 2313/1901 vuonna 1932 (toisen kerran)
Tampella 289/1917 vuonna 1952 (alkup. kunnostettiin ja laitettiin Tampella 157/1910)
Lokomon varaosakattila on ainakin tehty seuraavaan kapearaiteiseen:
Krauss 6202/1910 vuonna 1950
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 352
|
|
« Vastaus #9 : Joulukuu 23, 2015, 14:15:35 » |
|
Tampellan listassa oleva virhe I - sarjan (Ca15) iskunpituuden kohdalla näkyy liitteenä olevassa piirustuksessa. 130 mm:n asemesta 260 mm.
260 on OK sillä nyrkkisääntö: iskunpituus puolet pyörän halkaisijasta ja sylinterin halkaisija kertaa 1.5 on iskunpituus. Pienellä heitolla ja veturin käyttötarpeesta riippuen, suunnittelijan määrittämänä. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 352
|
|
« Vastaus #10 : Joulukuu 23, 2015, 14:18:25 » |
|
Ca15 on mielenkiintoinen piirustus, sillä en ole ennen nähnyt vesisäiliötä kahdella täyttöluukulla.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
