Norrtåg suunnittelee henkilöliikennettä Suomeen

[Teppo Niemi]

Ongelmaksi sähköistyksen rakentamisessa voi muodostua se, että tehtiinpä sähköistys kumminpäin tahansa, se asettaisi toisen maan rautatieyhtiöt osuudella Tornio - Haaparanta kilpailullisesti heikompaan asemaan, mikä taas on EU-sääntöjen vastaista.

Tähän en kyllä suoraan sanoen ihan jaksa uskoa. On harvinaista, että sähköjärjestelmä vaihtuu lennossa linjalla Vainikkalan tyyliin - tavallisesti kyse on juurikin tilanteesta, jossa toisen maan järjestelmä ulottuu hieman naapurimaan puolelle. Esimerkkeinä nyt vaikkapa Itävallan järjestelmän ulottuminen Bratislavaan, alankomaalaisen järjestelmän ulottuminen monin paikoin saksalaisille asemille jne. Haaparannan sisäinen rautatieliikenne tulee olemaan niin vähäistä, ettei sillä ole tässä paljoa merkitystä.

Onkohan tuo niin harvinaista? Mitenkäs esim Igelin ja Wasserbilligin välillä toimitaan, onhan tuolla välillä eri jännitteet?

[Rainer Silfverberg]

Niilan mainitsema autovaunujen kääntyminen on hyvä huomio, jos juna poikkeasi Tornion asemalla ja veturi vaihdettaisiin toiseen päähän. Peräyttäminen matkustajajunalla on kuitenkin kiellettyä muulloin kuin poikkeustilanteissa. Onkohan peräyttäminen aina myös vaihtoliike? Hankalaksi siis menee, jos Kolarin junien pitäisi poiketa Torniossa.

Kemijärvi-Helsinki yöjuna peruuttaa Rovaniemellä kun se kytkee Rovaniemeltä tulevat makuu ja autovaunut junan pääunkoon kiinni.  Se siis ajaa ratapihan ohi muutama sataa metri ja peruuttaa hitaasti ykkösraiteella odottaviin vaunuihin kiinni, matkustajat kyydissä.

Eli miksi ei Kolarin yöjuna voisi peruuttaa Torniossa sen verran että se pääsisi vaihteen ohi että se voisi jatkaa Kolariin?

t. Rainer

[Rainer Silfverberg]

Puhelin soi, junasta soitetaan. Jostain välistä oli kävellyt peruuttavan junan alle henkilö ja on kuollut välittömästi.

Jos tasoristeyksen varoituslaite toimii junan tullessa peruuttamalla tasoristeykselle nini silloin vastuu on tasoristeystä luvatta ylittävällä. Tai radalla luvatta kävelevällä.

Suomessa on sattunut tasoristeysonnetomuuksia kun varoituslaitokset jostain syystä eivät ole kytkeytyneet päälle kun tasoristeykselle tulee peruuttava juna , ja silloin on voitu vastuu vyöryttää VR:lle/Liikennevirastolle mutta jos puomit ovat alhaalla nin omalla vastuulla mennään yli.

t. Rainer

[Niila Heikkilä]

Vaikea kuvitella, että jokapäiväinen toimintamalli (normaaliliikenteessä, ei poikkeustilanteessa) olisi junan peräyttäminen ilman tähystystä parin kilometrin matkan. Ei sillä välillä ole kyllä muita tasoristeyksiä kuin tämä yksi perustilanteessa puomein suljettu erikoiskuljetusreitti, mutta mikä estää jotain koiranulkoiluttajaa liikkumasta tuolla? Tai pikkupoikajoukkoa polkupyörillä? Joku matkustaja liukastuu Tornio Itäisen laiturilta alas raiteelle?

http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=4458

Tasoristeyksiä osuu tämän kuvitteellisen peräytysreitin varrelle useampia, sillä junan peruskulkusuunnasta riippuen joudutaan käyttämään kolmion molempia sivuja. Kolmion kärjissä on lisää tasoristeyksiä, joiden ohi ainakin pitkän yöpikurin perä pitäisi painaa jotta pääsee lähtemään kolmion pohjoissivua pitkin eteenpäin. Tähystämätöntä matkustajajunan sokkona peräyttämistä ei voi normaalissa aikataulunmukaisessa liikenteessä suunnitella tapahtuvaksi, ja erikoistapauksessakin täytyisi kyllä olla jokin vakava vaaratilanne uhkaamassa (tulipalo, silta sortumassa tms.). Rovaniemelläkin P274:n tapauksessa junan perällä on saattokonduktööri tähystämässä. Tämä Tornion asemalla poikkeaminen olisi siis käytännössä hoidettavissa vain siten että konduktööri siirtyisi viimeiseen autovaunuun tähystämään. Jos kuitenkin jatketaan tätä kuvitteellista spekulaatiota eteenpäin, olisi vielä yksi vaihtoehto olemassa. Jos Kolarin junat ajaisivat Kouvolan ja Savon radan, sekä Tornion aseman kautta, silloin junien ympärikäännöt kumoaisivat matkan aikana toisensa. Autovaunut olisivat tuolloin aina pääteasemilla niin kuin pitääkin. Tämä yöjunavaihtoehto liityntäliikenteenä Suomen suuntaan aiheuttaisi kuitenkin yhden ongelman. Ruotsista ei pääsisi junalla Etelä-Suomen suuntaan kuin iltaisin, eikä Suomesta pääsisi Ruotsiin kuin aamuisin. Jokin lisäjuna täytyisi kuitenkin asettaa kulkuun ainakin Tornion ja Kemin välille. Miten olisi Y1-kiskobussi suomalaiselle raideleveydelle levennettynä

[Kimmo T. Lumirae]

Unohdetaan nyt se peräyttäminen (ilman tähystystä tapahtuva), joka on tarkoitettu lähinnä tavarajunille mäkeenjäämistilanteisiin tms. Matkustajavaunuja voidaan siirrellä matkustajineen vaihtotyönä, ja siirrelläänkin. Työnnettäessä autovaunu etummaisena käytetään autovaunussa olevaa pientä päätyovea ikkunoineen.

Ei tuon takaperin tapahtuvan  liikkeen tekemisessä mitään poikkeuksellista ole.

[Ari Palin]

Peräyttäminen käsitteenä on junan liikkumista vaunujen suuntaan ilman tähystystä. Ei sallittua tasoristeysten yli.

Työntäminen liittyy käsitteenä vaihtotyöhön ja tehdään tähystettynä, sallittua liikennepaikalla matkustajineen, sekä radalla, jossa ei voida liikennöidä kuin vaihtotyönä.

Nää noin niinkuin helpottamaan keskustelua, jotta puurot ja vellit eivät menisi sekaisin.

Sääntöjen muokkaus on helppoa näin oman näytön takaa suunniteltuna. Mutta. Tehdäänpä tälläinen mielikuvaharjoitus.

Tarkoitin itse asiassa juuri työntämistä tähystettynä. Anteeksi termien sekoitus. En ollut niistä täysin selvillä. Siihen en osaa ottaa kantaa, mitä aiheen aloittaja peräyttämisellä tarkoitti, mutta itse ymmärsin sen tähystyksen kanssa tapahtuvaksi "peruuttamiseksi".

[Ari Palin]

Unohdetaan nyt se peräyttäminen (ilman tähystystä tapahtuva), joka on tarkoitettu lähinnä tavarajunille mäkeenjäämistilanteisiin tms. Matkustajavaunuja voidaan siirrellä matkustajineen vaihtotyönä, ja siirrelläänkin. Työnnettäessä autovaunu etummaisena käytetään autovaunussa olevaa pientä päätyovea ikkunoineen.

Ei tuon takaperin tapahtuvan  liikkeen tekemisessä mitään poikkeuksellista ole.

Olikos se niin, että vaihtotyötä saa tehdä matkustajien kera liikennepaikan sisällä ja kiellettyä on vain kahden liikennepaikan välinen vaihtotyö, jos samalla osuudella voi liikennöidä myös junana? Tähystämisestä kirjoittaessani ajattelin vanhoja Gfot-autovaunuja, mutta Kolarin junissakin taitaa nykyisin olla yleensä Gd-vaunut. Sesonkiaikoina varmaan näkyy Gfottejakin vielä.

[Topi Lajunen]

Olikos se niin, että vaihtotyötä saa tehdä matkustajien kera liikennepaikan sisällä ja kiellettyä on vain kahden liikennepaikan välinen vaihtotyö, jos samalla osuudella voi liikennöidä myös junana?

Juuri näin.

[Tuukka Ryyppö]

Olikos se niin, että vaihtotyötä saa tehdä matkustajien kera liikennepaikan sisällä ja kiellettyä on vain kahden liikennepaikan välinen vaihtotyö, jos samalla osuudella voi liikennöidä myös junana?

Juuri näin.

Osaakos muuten mestarikuljettaja Topi sanoa, olisiko tuollainen Torniosta kolmion sivua tähystyksen kanssa takaperin rälläily jostain syystä Huono Asia?

[Jouni Hytönen]

Yksi ongelma on, ettei Norrtågilla ole Suomen puolella tasaveroista keskustelukumppania. Suomesta puuttuu kokonaan läänin, maakunnan tai edes AVI-alueen tasolla junaliikennettä suunnitteleva taho. Tällainen "Pohjois-Suomen Rautatieliikenne Oy" voisi olla keskustelunavauksesta huomattavasti kiinnostuneempi, koska sillä parannettaisiin Pohjois-Suomen liikenneyhteyksiä. Eihän tätä yhteyttä Ruotsin puoleltakaan SJ ehdota. Hyvähän sitä on Helsingin näkökulmasta vastata, että periaatteessa ehdotus on kiintoisa, mutta emme me tälle käytännössä mitään tee.

[Ari Palin]

Yksi ongelma on, ettei Norrtågilla ole Suomen puolella tasaveroista keskustelukumppania. Suomesta puuttuu kokonaan läänin, maakunnan tai edes AVI-alueen tasolla junaliikennettä suunnitteleva taho. Tällainen "Pohjois-Suomen Rautatieliikenne Oy" voisi olla keskustelunavauksesta huomattavasti kiinnostuneempi, koska sillä parannettaisiin Pohjois-Suomen liikenneyhteyksiä. Eihän tätä yhteyttä Ruotsin puoleltakaan SJ ehdota. Hyvähän sitä on Helsingin näkökulmasta vastata, että periaatteessa ehdotus on kiintoisa, mutta emme me tälle käytännössä mitään tee.

Ja jos VR ei ole kiinnostunut myöskään liikennöimään tuolla, vaihto junasta toiseen on suoritettava Haaparannassa. Tornio ei käy, jos liikenne halutaan aloittaa ennen vuotta 2025.

[Topi Lajunen]

Osaakos muuten mestarikuljettaja Topi sanoa, olisiko tuollainen Torniosta kolmion sivua tähystyksen kanssa takaperin rälläily jostain syystä Huono Asia?

Kas, olen missannut tämän kysymyksen. En näkisi moista manööveriä mahdottomana, mutta ymmärrän myös argumentit sitä vastaan.

[Jari Kuusinen]

Takaisin asiaan.

Kemissä järjestettiin eilen Bothnian Arc -liikenneseminaari asian tiimoilta:
+ http://www.lounaislappi.fi/Uutiset/1194877307132/artikkeli/vr+kiinnostui+rajanylityksesta.html
+ http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=44514 (s.12)